Menu

Ei päiväkotia!

  • Viestiketjun aloittaja jjjjjj
  • Ensimmäinen viesti
Vastaa
jjjjjj
Ihanaa, mä just tajusin: mun lasten ei ikinä tartte mennä päiväkotiin!

Mä olen itse ollut 10h päivässä hoidossa 9kk ikäisestä alkaen, sekä kesät ja joululomat sukulaisilla...

Nyt mä olen tehnyt omien lasten kanssa ratkaisut niin ettei tartte laittaa hoitoon aikaisin, mutta nyt näyttää siltä ettei noiden koskaan tartte mennä päikkyyn :)

Jeeee! Onko ketään muita kenen lapset ei ole päiväkodissa koskaan ollut?

Ja ei, päiväkodissa ei ole _mitään_ pahaa, enkä arvostele niitä jotka MENEVÄT töihin aikaisin. Kaikkien oma valinta.
 
jokuv
Mä olen ollut lapsena hoidossa eri perhepäivähoitajilla ja päiväkodissa. Ensimmäinen pph oli tosi mukava, tykkäsin. Välissä oli pph, joka oli periaatteessa ihan ok ja hyvä hoitaja, mutta en vain viihtynyt. Päiväkodissa oli ihan mukavaa myös.
Parasta oli kun sain välillä olla mummun luona tai mummu oli meillä.

Yksilöllistä miten kukin asiat kokee. Ei se hoidossa olo aina hauskaa ollut, mutta ei se myöskään aina ikävääkään ollut. Lapsenakin sitä jo tajusi, että näin se vain menee. Aina ei voi tehdä sitä mitä haluaa, vaan joskus on mentävä muiden/asioiden ehdoilla. Muuten en suuremmin harmitellut lapsena hoitoa, mutta olisin niin halunnut takaisin ensimmäiselle pph:lle (mikä ei ollut mahdollista), kun sen toisen pph:n kanssa ei vain kemiat kohdanneet. Ja olin iloinen kun pääsin sieltä päiväkotiin.

Millaisilla ratkaisuilla lapset on kotona?

Meillä lapset on olleet pph:lla ja viimeisimmäksi päiväkodissa, ja olen ollut näihin ratkaisuihin tyytyväinen. Välissä on ollut päiviä, jolloin lapset eivät ole halunneet hoitoon mennä, mutta niihin on aina syy löytynyt. Pääosin ei suurempaa ongelmaa hoidossa ole ollut. Nyt nuorin vain on päiväkodissa ja odottaa loman jälkeen pääsevänsä päiväkotiin, kun näkee hyvän ystävänsä taas.
 
"a p"
Alkuperäinen kirjoittaja jokuv: Näytä alkuperäinen viesti
Mä olen ollut lapsena hoidossa eri perhepäivähoitajilla ja päiväkodissa. Ensimmäinen pph oli tosi mukava, tykkäsin. Välissä oli pph, joka oli periaatteessa ihan ok ja hyvä hoitaja, mutta en vain viihtynyt. Päiväkodissa oli ihan mukavaa myös.
Parasta oli kun sain välillä olla mummun luona tai mummu oli meillä.

Yksilöllistä miten kukin asiat kokee. Ei se hoidossa olo aina hauskaa ollut, mutta ei se myöskään aina ikävääkään ollut. Lapsenakin sitä jo tajusi, että näin se vain menee. Aina ei voi tehdä sitä mitä haluaa, vaan joskus on mentävä muiden/asioiden ehdoilla. Muuten en suuremmin harmitellut lapsena hoitoa, mutta olisin niin halunnut takaisin ensimmäiselle pph:lle (mikä ei ollut mahdollista), kun sen toisen pph:n kanssa ei vain kemiat kohdanneet. Ja olin iloinen kun pääsin sieltä päiväkotiin.

Millaisilla ratkaisuilla lapset on kotona?



Meillä lapset on olleet pph:lla ja viimeisimmäksi päiväkodissa, ja olen ollut näihin ratkaisuihin tyytyväinen. Välissä on ollut päiviä, jolloin lapset eivät ole halunneet hoitoon mennä, mutta niihin on aina syy löytynyt. Pääosin ei suurempaa ongelmaa hoidossa ole ollut. Nyt nuorin vain on päiväkodissa ja odottaa loman jälkeen pääsevänsä päiväkotiin, kun näkee hyvän ystävänsä taas.
Click to expand...
En mä itse kokenut hoitoa huonona ollenkaan. Siellä oli kavereita jne, mutta näin aikuisiällä vaan olen tajunnut sen että: äitillä meni oma elämä täysin mun edelle..

Nojoo. Itse ajattelin laittaa lapset hoitoon siinä 3 vuotiaana, mutta nyt mä alotin kotona yrittäjänä hommat ja opiskelen yliopistossa, niin päivät menee täällä kotona lasten kanssa kivasti. Musta on jotenkin mukava ajatus, ettei noiden tartte mennä päikkyyn ollenkaan. Sitten eskariin ja kouluun. Koulussa saa kuitenkin olla sen yli 12 vuotta :/
 
"a p"
Alkuperäinen kirjoittaja vieras..: Näytä alkuperäinen viesti
Onpa sinulla ollut oikeasti kurja lapsuus..:(

Meidän lapset ovat hoidossa, mutta kyllä heillä on lomat ja ne vietetään meidän vanhempien kanssa.

Tässäkin asiassa on olemassa kultainen keskitie.
Click to expand...
No joo, aika yksinäinen lapsuus enemmänkin. :/ Joulua me ollaan vietetty äidin kanssa ehkä kolme kertaa. Se oli aina töissä ja mä suvun luona jossain päin suomea. :S
 
"vihreä"
Itse en ole ollut hoidossa. Toisaalta siellä olisi ollut kavereita varmasti enemmän ja saanu silleen paremmat sosiaaliset taidot. Mulla oli kuitenkin kiiva peruslapsuus johon kuuluii paljon muita ihmisiä. Aamuisin ei tarvinnu lähteä mihinkään ja elettiin aika aikatauluista vapaata aikaa. Ihana lapsuus siis :)

Omani ovat hoidossa ja viihtyneet hyvin, kun siellä on paljon kavereita. Hyvä hoitopaikka sattui vielä kohdalle, jos se olisi toisenlainen pitäisi miettiä vaihtoehtoja hoidolle.
 
Jokuv
[QUOTE="a p";30204043]No joo, aika yksinäinen lapsuus enemmänkin. :/ Joulua me ollaan vietetty äidin kanssa ehkä kolme kertaa. Se oli aina töissä ja mä suvun luona jossain päin suomea. :S[/QUOTE]

Njoo, onhan se kurjaa jos äiti ei oikein yhtään kotona. Entä sun isä sitten?

Mä olin äidin kanssa kuitenkin läheinen. Töitten jälkeen jäi vielä aikaa tehdä yhdessä kaikenlaista. Ja sitten isompana tuli itselle omiakin harrastuksia. Mummun kanssa olin tosi läheinen myös. Isä taas jäi aika etäiseksi, vaikka kotona töitten jälkeen myös oli. Isä oli lähinnä vain auktoriteetti.

Joten kun lapset tulee päiväkodista ja isompi nyt koulusta, yritän heidän kanssaan olla. Joka hetki ei lasten kanssa voi olla ja omaakin elämää pitää olla. Se on sellaista kompromissien tekemistä niin kuin elämässä kaikki on. Kun sitten plussan päälle jää olotila, silloin on hyvin asiat. Siitä olen iloinen, että mun lapsilla on osallistuva isä eikä jää etäiseksi niin kuin oma isä jäi.
 
"a p"
Alkuperäinen kirjoittaja Blue: Näytä alkuperäinen viesti
Mun lapset eivät ole ikinä olleet päiväkodissa ja koulustakin ovat tulleet aina kotiin vanhemman luo. :)
Click to expand...
Se on tosi kiva :)

Mä tulin aina tyhjään kotiin pienenä, ja illat yleensä vietin yksin. Ekalla luokalla olin yksin öitä paljon kun äiti oli yövuoroissa.. :/ Ensimmäisenä koulupäivänä (ekalla), jouduin mennä yksin. Huoh. mä en halua olla samanlainen äiti omille lapsille. En ikinä.
 
"a p"
Alkuperäinen kirjoittaja Jokuv: Näytä alkuperäinen viesti
Njoo, onhan se kurjaa jos äiti ei oikein yhtään kotona. Entä sun isä sitten?

Mä olin äidin kanssa kuitenkin läheinen. Töitten jälkeen jäi vielä aikaa tehdä yhdessä kaikenlaista. Ja sitten isompana tuli itselle omiakin harrastuksia. Mummun kanssa olin tosi läheinen myös. Isä taas jäi aika etäiseksi, vaikka kotona töitten jälkeen myös oli. Isä oli lähinnä vain auktoriteetti.

Joten kun lapset tulee päiväkodista ja isompi nyt koulusta, yritän heidän kanssaan olla. Joka hetki ei lasten kanssa voi olla ja omaakin elämää pitää olla. Se on sellaista kompromissien tekemistä niin kuin elämässä kaikki on. Kun sitten plussan päälle jää olotila, silloin on hyvin asiat. Siitä olen iloinen, että mun lapsilla on osallistuva isä eikä jää etäiseksi niin kuin oma isä jäi.
Click to expand...
Ei ole isää.. Se on juoppona jossain. En ole nähnyt 20 vuoteen. Meillä asui suku 600km päässä, eli siellä olin lomat. Kotona oli vain minä ja äiti, ja äiti aina töissä :D Ja ei olla äitin kanssa enää missään tekemisissä, eikä oltu läheisiä ikinä.. Se oli sen valinta.
 
Blue
[QUOTE="a p";30204304]Se on tosi kiva :)

Mä tulin aina tyhjään kotiin pienenä, ja illat yleensä vietin yksin. Ekalla luokalla olin yksin öitä paljon kun äiti oli yövuoroissa.. :/ Ensimmäisenä koulupäivänä (ekalla), jouduin mennä yksin. Huoh. mä en halua olla samanlainen äiti omille lapsille. En ikinä.[/QUOTE]

Upea juttu että tietoisesti pyrit parempaan! Lapsesi arvostavat sitä myöhemmin. :)
 
"kasvattaja"
Onnittelut!

Silloin kun vanhempi itse iloitsee lastensa hoitamisesta ja panostaa siihen vähän, niin kotihoito on parasta mitä lapsi voi saada. Meillä kukaan lapsi ei ollut päiväkodissa ennen koulua. Kerhot ja meidän vanhempien panostus riittivät vallan mainiosti.
 
"a p"
[QUOTE="kasvattaja";30204403]Onnittelut!

Silloin kun vanhempi itse iloitsee lastensa hoitamisesta ja panostaa siihen vähän, niin kotihoito on parasta mitä lapsi voi saada. Meillä kukaan lapsi ei ollut päiväkodissa ennen koulua. Kerhot ja meidän vanhempien panostus riittivät vallan mainiosti.[/QUOTE]

Kiitos :))

Joo, en mä naama vääränä tätä pystyisi tehdä. Mulla oli vakkarityö mihin oli tarkoitus palata, mutta ajatus siitä ahdisti.. En mä jotenkin pystynyt laittamaan lapsia hoitoon. Ja kyllä mä oon onnellinen. Mä annan lapsille sellaisen lapsuuden mitä mä olisin halunnut itselleni. Aikaa äidiltä, ja läheisyyttä. Koulussa ehtii saada niitä ystäviä ja harrastuksia. :)
 
Uusimmat Luetuimmat Kuumimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
+ Aloita uusi keskustelu