"apua"
Puolentoista vuoden suhde on nyt päättynyt. Tiesimme molemmat, että tapasimme minulle todella haastavassa elämänvaiheessa. Työ vei pakollisesti hyvin paljon aikaa, samoin arjen pyöritys yksin. Olin hyvin loppu ja ahdistuin vielä lisää miehen toiveista, haaveista ja vaatimuksista. Pyysin usein, voisimmeko edetä hitaasti ja mies lupasi kaikki maailman ajan olimmehan viimein löytäneet toisemme.
Nyt on syksy tulossa, kiireiden piti vähän helpottaa, minun piti yrittää päästä terapiaan ja meillekin piti löytyä enemmän aikaa, mutta mies kypsyi omavalintaisen yksinäisen (ei halunnut osallistua minun pakollisiin kuvioihini töiden puolesta kesällä) kesän jälkeen ja jätti minut.
Yritän urheilla, edistää asioita, keskittyä hyviin juttuihin, mutta itkettää vain. Hän oli ensimmäinen raitis ja älykäs mies elämässäni ja hänen kanssaan minulla oli ensimmäisiä kauniita kokemuksia ikinä miesten kanssa.
Nyt on syksy tulossa, kiireiden piti vähän helpottaa, minun piti yrittää päästä terapiaan ja meillekin piti löytyä enemmän aikaa, mutta mies kypsyi omavalintaisen yksinäisen (ei halunnut osallistua minun pakollisiin kuvioihini töiden puolesta kesällä) kesän jälkeen ja jätti minut.
Yritän urheilla, edistää asioita, keskittyä hyviin juttuihin, mutta itkettää vain. Hän oli ensimmäinen raitis ja älykäs mies elämässäni ja hänen kanssaan minulla oli ensimmäisiä kauniita kokemuksia ikinä miesten kanssa.