Sopiva ammatti ei-niin-ulospäinsuuntautuneelle?

  • Viestiketjun aloittaja "toivoton tapaus"
  • Ensimmäinen viesti
"toivoton tapaus"
Pystyn kyllä asioimaan ihmisten kanssa, mutta en erityisemmin välitä olla koko ajan tekemisissä asiakkaiden kanssa. Olen hiljainen tyyppi joka inhoaa kiirettä ja huono ottamaan vastaan negatiivista palautetta, otan herkästi liikaa itseeni.

Mikään siivous tai vaikka metallityöt ei kiinnosta...Ei myöskään puutarhanhoito, ei tietokoneen jatkuva näpyttely, ei hoitotyö...

Sopivin ammatti sossupummi? :D
 
työllisyys
[QUOTE="toivoton tapaus";30224803]Joku tutkija ehkä vois ollaki. Kun vaan keksis alan. :D Mutta mitenkä tuo työllisyys tutkijoilla yleensä?[/QUOTE]

:) noh mitkä alat sua kiinnostaa ja mihin haluist parannusta. miten teet :)
 
"..."
Tutkijantyö taitaa kyllä mennä luokkaan tietokoneen näpyttely. Toisekseen aika usein tutkijoilla on opetusvelvollisuus. Mutta ensin päitäisi olla maisteri ja sitten ryhtyä tutkijaksi, eikös vaan?

Mitenkäs jokus laborantti tai vaihtoehtoisesti kirjanpitäjä? Kirjanpito on kyllä tietokonehommia.
 
Lloora
[QUOTE="...";30224854]Mitenkäs jokus laborantti tai vaihtoehtoisesti kirjanpitäjä? Kirjanpito on kyllä tietokonehommia.[/QUOTE]

...ja kirjanpito on kyllä myös jatkuvaa yhteydenpitoa asiakkaisiin.
 
tiskiina
Mie olen biologian tutkijana ja labrassa saa kyllä olla yksin ja rauhassa jos haluaa :) on siellä joskus muitakin mutta jokainen keskittyy omiin hommiinsa. Labrassa voin työskennellä mihin aikaan haluan, samoin raportteja voin kirjoittaa koska vaan kun on pieni läppäri mukana. Esiintymään/pönöttämään joutuu jonkin verran seminaareissa ja edustushommissa, mutta kenenkään henkilökohtaisista asioista ei tarvitse kiinnostua ja muutenkin ihmisten kanssa saa olla juuri niin vähän kuin haluaa. Jos haluaa olla enemmän ihmisten kanssa, niin voi vaikka ottaa opetusta yliopistossa sivuduuniksi.
 
sanomalehdet ja posti
Miten olisi sanomalehtien tai postin jakaminen. Ei tarvitse tutkintoa (joskus ajokortin), ja varsinkaan yöllä tapahtuva jaokoei vaadi kyllä mitään kontaktia kehenkään ihmiseen. Palkka sitten vaan on ihan äärettömän huono
 
"Piupiu"
Minä olen myös hiljainen ja "sisäänpäinsuuntautunut", mutta olen asiakaspalvelutyössä myymälässä :D Tykkään siitä ja mielestäni olen jopa hitsin hyvä työssäni. verrattuna ulospäinsuuntautuviin, räväköihin kollegoihin, joille tuottaa joskus vaikeuksia pitää kielensä kurissa tiukan paikan tullen. Itsellä ystävällisyys ja avuliaisuus säilyy, vaikka asiakas olisi kuinka kamala. :) osaan ilmeisesti vetää työssä jonkin työmoodin päälle, koska hiljaisuudesta ja ujoudesta ei ole sen suuremmin merkkiäkään työssä.
Vapaa-ajalla vain viihdyn keskimäärin paremmin yksin, kuin työtoverit. Saan päivän sosiaalisen annoksen täyteen töissä, enkä jaksa sen jälkeen enää muita.
 
"nepparipoks"
Enemmän kuulostaa siltä, että sinulla on asenneongelma.

On mahdollista opetella ottamaan vastaan negatiivista palautetta ja on mahdollista opetella sietämään sitä.

Aika monessa työssä pitää kyetä ottamaan vastaan kaikenlaista palautetta. Harva työ on kait sellainen missä palautetta ei tulisi lainkaan. Me teemme virheitä ja on hyvä, että niihin puututaan. Ammattilaisena osaa ottaa palautteen osana työtä.

Tietysti sinun kannattaa välttää työtä, jossa palaute ei aina ole mietittyä ja hallittua. Muuten huonoakaan palautetta ei kannata pelätä.
 
Piupiu sen sanoikin. Kun on ammattirooli (asiantuntijarooli) päällä, ei sisäänpäinsuuntautuneisuus näy ja asiakastyöstä voi nauttiakin. Ujot/sisäänpäinsuuntautuneet voivat olla hyviäkin asiakastyössä, koska monet ovat aina olleet tarkkailijatyyppejä ja osaavat paremmin lukea toisen ihmisen tunteita. Sisäänpäinsuuntautuneelle asiakastyö voi olla kova ponnistus ja illalla kaipaa omaa rauhaa, mutta toisaalta asiakastyö usein antaakin paljon.
 
vieras*
Ammaatti/työpaikka kattaa ensijaisesti henkilön/hänen perheensä elannon, vaikea käsittää näitä listauksia mikä nyt ei ainakaan sovi ja käy. Ei hutsi, ei kiinnosta... pikkasen nyt ryhtiä.
 
"toivoton tapaus"
[QUOTE="nepparipoks";30225269]Enemmän kuulostaa siltä, että sinulla on asenneongelma.

On mahdollista opetella ottamaan vastaan negatiivista palautetta ja on mahdollista opetella sietämään sitä.

Aika monessa työssä pitää kyetä ottamaan vastaan kaikenlaista palautetta. Harva työ on kait sellainen missä palautetta ei tulisi lainkaan. Me teemme virheitä ja on hyvä, että niihin puututaan. Ammattilaisena osaa ottaa palautteen osana työtä.

Tietysti sinun kannattaa välttää työtä, jossa palaute ei aina ole mietittyä ja hallittua. Muuten huonoakaan palautetta ei kannata pelätä.[/QUOTE]

Minulla todella onkin jonkinlainen asenneongelma ja huono itsetunto, työstän näitä ja vähän edistystä olenkin saanut aikaan. Uskoisin että asiallisen, rakentavan palautteen kyllä kestäisin. Kirpaisis varmasti, mutta kestäisin.
 

Yhteistyössä