Typerä huolenaihe?

Moikka kaikille!

Oon uusi tällä palstalla, tuntuu että tarvisi hiukan saada edes virtuaalimaailmassa kontaktia muihin ihmisiin kun kotona ollaan vauvan kanssa. Oon aikasemmin ollut kova menemään, niin muutos on suuri (mutta ihana)

Mutta kysymykseeni; mua ihmetyttää pojan (2kk) käytöksessä yksi asia. Ollaan täysimetyksellä (ja tässä ollut niiiiin paljon ongelmia, että tulis vähintään 200 riviä tekstä kun niitä kirjottelisin) ja viime päivinä imetys on alkanut sujua jo melko hyvin kun ollaan vyöhyketerapiassa saatu vatsaa kuntoon. Perhepedissä (mä ja vauva, iskä nukkuu toisessa huoneessa) nukutaan. Vauva siis ei viihdy lähes ollenkaan mun sylissä. Jos yritän ottaa häntä ns.vauva-asentoon käsivarsille tai kyljelleen vasten rintaani niin ei ei ei; huuto alkaa!! Vähän aikaa viihtyy olalla tai selkä vasten mun rintaani tai sitten kävellään koko ajan ja ollaan lentsikka-asennossa. Minun kasvoihini hän ei katso sylissäni ollessaan ollenkaan. Isän sylissä viihtyy pitkiäkin aikoja selällään käsivarrella pötkötellen. Tällöin yleensä katselee ja kujertelee ja nauraa minulle jos olen lähettyvillä ja leikitään siinä sitten hänen maatessaan iskän sylissä. Iskää saattaa välillä sylissä ollessaan katsella ja naureskella, mutta minun sylissäni ei katso minua. Vauva tietysti tunnistaa hyvin minun ääneni ja kääntää katseensa lähes aina minua kohti kun kuulee ääneni, katsoo myös perääni kun lähden ja yrittää muutenkin etsiä minua katseellaan jos poistun. Mutta en ymmärrä miksi ei viihdy sylissäni? Ei viihdy kuitenkaan oikein sitterissäkään, hetken leikkimatolla yksikseen on. Inhottavaa kun kaksin ollaan ja vauva vain huutaa jos en keksi koko ajan asennonvaihtoa ja leluilla "harhautusta". Miten voisin saada hänet viihtymään edes 10 minuuttia sylissäni jotta voitaisiin pötkötellä ja äippä saisi nauttia vauvan läheisyydestä? Kantorepussa ei myöskään jaksa paria minuuttia kauempaa olla, eikä myöskään riippukeinussa joka hänelle ostettiin. Vinkkejä?

Onpas mukavaa kun näin nopeasti tuli paljon kommentteja Mä oon vähän sellainen stressi-Erkki joka asiassa, täytyisi yrittää rentoutua ja nautiskella vauvan kanssa olemisesta.. Dead parrot, keinu on tuollainen Amazonas Koala-riippukeinu, jossa siis "kaikki vauvat viihtyy ja nukkuu" (as if...).

Ja muuten, nyt kun mietin niin saattaapi olla että viihtyy hetken aikaa minunkin sylissäni imetyksen jälkeen (silloin kun tissin huolii)? Katselee kyllä sitterissä ym. suoraan silmiin, jokeltelee ja hymyilee. Kait ne on nää hormonit vaan mitkä vieläkin jyllää, ensin monen viikon stressi imetyksestä kun vauvalla ollut rintaraivareita ja välillä lakkoiluakin kolmeviikkoisesta lähtien, mutta sitkeästi oon vaan imettänyt, vaikka kaikki imetyspolit on soiteltu läpi ym. Välillä tosiaan pelkää ettei se vauva tykkää lainkaan äidistään kun ei viihdy sylissä. Muutenkin niin temperamenttinen vauva että huhhuijaa! Esim. iltaisin kun tissille nukahtaa niin äidin täytyy olla niiiin solmussa sängyssä noin tunnin verran ja pitää koko ajan rintaa toisella kädellä oikeassa asennossa (hierontaa tarvii äippä säännöllisesti kun selkä kramppaa) ja vauva irrottaa unta hakiessaan puolen minuutin välein tissistä. Jos en oo just noin niin tulee armoton huuto, eikä nukahda...

Tuttia joku kyseli rauhoittuisko sillä? Ollaan yritetty opettaa tutille, melko huonolla menestyksellä. Nyt kuitenkin saatu hieman välillä imemään luonnonkumista tuttia. Vauvalla kova imemisentarve, mutta usein rinnalla tulee vain huuto kun tuleekin maitoa (tai maitoa tulee liian nopeasti, sitä on liian vähän, liikaa ym )

Vauva on ihan muuttunut nyt kun käytiin vyöhyketarapiassa. Kaks kertaa käyty ja kolmas kerta perjantaina. Pierua ja röyhyä tulee koko ajan, kun ennen esim.kesken imetyksen kauhea vääntely ja kääntely ja lopulta itku eikä enää rinta kelvannut. Nyt sujuu rauhallisemmin. Maioituotteita olen vähentänyt (en lopettanut kokonaan) vaikka tuskin siitä mitään hyötyä on kun ei noudata maidotonta dieettiä täysin. Vältän myös tyypillisimpiä vatsavaivoja aiheuttavia ruokia. Yöt ovat alkaneet sujua rauhallisemmin juurikin tuon pumppailun helpottumisen myötä

Muuten, kuinka hyvin vauvanne ovat 2kk iässä viihtyneet kyläilemässä,kaupassa tai vaikka autossa? Meillä ei ehditä normaalia kauppaa kiertämään kun vauva jo ilmaisee mielipiteensä. Myöskään kylässä ei jaksa kauaa ja olen huomannut että tyyntyy hetkeksi jos annan rintaa sielläkin (lohtu?). Vauva kasvanut aika kovaa vauhtia kun syö jatkuvasti (joko pullosta mun maitoa tai sitte rinnasta)! Autossa ei oikein viihdy, saattaa nukahtaa puolen tunnin ajamisen jälkeen, sitä ennen saattaa itkeskellä jos ei koko ajan heiluta helistintä tai viihdytä. Miten teidän muiden vauvelit?

Hyvä vinkki! Täytyykin odotella illalla kunnes on just nukahtamassa ja oittaa sitte tuttia, josko pikkuhiljaa sen oppisi... Välillä vaan tuntuu ettei taas mitenkään muista miten tuttia syötiin, yrittää syödä kuin rintaa tai pulloa. Voipi silti olla että silloin vaan yksinkertaisesti ei tutin imeminen kiinnosta. Tekee samaa myös rinnalle, kuin ei saisi otetta ja tosiasiassa ei vaan innosta imeskellä mutta kun se nyt siinä tyrkyllä on

Kaukalossa meilläkin on ollut, tosin paremmin tykkäsi olla omassa turvakaukalossaan kun isä heilutteli koko ajan. Meillä taitaa kylässä ilmoitta heti että ei enempää, jos ette sitten halua kärsiä illalla Tekisi mieli kanssa lähteä kaupungille, mutta meidänkään vauva ei viihdy vaunuissa kuin tasan sen aikaa kun nukkuu, vaikka mitä tekisi. Ehkäpä pitää odotella vielä vähän että kasvaa...