Menu

Onko muita joita ärsyttää se, kun tuttu aikuinen pyytää puhelimrssa toistuvasti lapsensakin puhelimeen?

Vastaa
Echo
En tiedä olenko outo, häiriintynyt vai patologinen vai mikä, mut tää ärsyttää. :D

Soitan kaverini kanssa puhelimessa. Jutellaan mukavia ja tärkeitäkin asioita kunnes kaveri sanoo innoissaan että "täs on muuten Vili-Eevertti, haluatko sanoa hänellekin pari sanaa?" Sit kuuntelen jotain "gäägää-kuka-täti-siellä-mä-olen-Eeveltti". Ja itse pitää olla innostunut"no mitäs Vili-Eevertti, ootko leikkiny blaablaa".

Mä tykkään jutella noiden lasten kanssa livenä. Mut joskus kun haluan puhua aikuisen kanssa puhelimessa niin en aina halua puhua jonkun 2-veen kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Wolt
vierauss
Eipä ole tuosta kokemusta. Minua ärsyttää puhua puhelimessa sellaisen ihmisen kanssa, joka puhuu samalla koko ajan myös lapsilleen. En aina edes tiedä puhutaanko minulle vai lapsille :) Minullakin on lapsia, mutta kyllä he nyt hetken pärjäävät vaikka äiti olisikin puhelimessa.
 
  • Tykkää
Reactions: Wolt
Echo
Vierauss: mulla on pari kaveria jotka on tosi omistautuneita ja huolellisia äitejä, eivätkä jätä lapsiaan vähemmälle vahtimiselle puhelun aikana. Ok, ja riippuu lapsesta, kaikkia ei voi jättää pitkän puhelun ajaksi toiseen huoneeseen. Mutta ne puhelut on semmoista mekkalaa "äää-väää-äitiii-kolinkolin-Kerttuli, ei saa tehdä noin."

Mä menen puhelun ajaksi toiseen huoneeseen ja tarkistan välillä että muksut on ok. Mutta mulla on aika rauhallisia lapsia...
 
Viimeksi muokattu:
Waahtera
Mä voin ihan mielellään jutella jonku minuutin kaverin lapselle puhelimessa, mutta pidemmät sessiot menee vähän oudoksi, jos sieltä luurista kuuluu vaan tuota gaa-gaa:ta.. En mä tiedä, mitä sille lapselle pitäis sanoa :D Mä oon kyllä muutenki "huono" puhumaan puhelimessa edes aikuisten kanssa..

Toisaalta: onhan se sitten niiiiiiiiiin söpöä seurata, kun oma muksu juttelee jonku kanssa puhelimessa.. Vähän hämmentynyt ja riemastunut ilme kasvoilla selittää ihme juttuja.. Mun ilo, muiden tuska, sori kaikille sukulaisille ja tutuille..:ashamed::D
 
OnOn
Huh, tänä aamuna viimeksi mietin olenko jotenkin tunnevammainen tai jotain.

Kun sain ensin puh, sitten viestein perään ryöpytyksen etten välitä kaverin lapsista riittävästi kun kuulemma äänestäni kuulee etten välitä puhua heidän kanssa puhelimessa tai kysele itse heidän tekemisiään.
Tietysti rehellisenä ihmisenä menin vastaamaan etten välitäkään puhua tai olla kiinnostunut jokaisesta pottakäynnistä tms. Minä saan JOKA PÄIVÄ viesteja & kuvia näiden kullannuppujen tekemisistä. En ehkä saa huomenna enää.. *kjähkjäh*

Meitä mammoja on niiiin erilaisia, joillekin ne lapset ovat kaikki kaikessa ja muiden on oltava 200% kiinnostuneita niistä tai on helvetti irti.. Unohdappa kerrankin se pikku-Liisan nimipäiväkin niin auta armias :D
 
Echo
Waahtera:Mun mielestä ne innokkaimmat luurin lapselle antajat on 1-4-vuotiaiden lasten äitejä.

Se lapsi on oppinut puhumaan, on tajunnut että puhelimen päässä on joku tuttu, lapsi ährästää jotain sanoja puhelimeen ja onhan se vanhemmista ihanaa ja liikuttavaa seurattavaa. :D

Mutta kamalin on se kun se lapsi ei ole kärryillä siitä mitä tapahtuu. Luurin toisessa päässä hiljaisuus, puhinaa, taustalta kuuluu mairea "no sanopas Kyllikki, Echo-tädille jotain" ja kops, kännykkä tiputetaan lattialle ja lapsi juoksee karkuun.
 
Viimeksi muokattu:
"Pippuri"
Mun 3 v haluaa vaihtaa muutaman sanan aina, kun mä olen puhelimessa :D

En päästä häntä puhelimeen, jos hoidan jotain virastoasiaa, mutta jos on jokin pidempi kaveripuhelu sellaisen ihmisen kanssa, jonka hän tuntee, annan hänenkin puhua. Hän sanoo pari tärkeää asiaansa ja sitten heipat. Veikkaan, että kaikki läheiseni kuuntelevat mieluummin hänen kuulumisensa lyhyesti kuin vinkumista (jota olen kuullut yhden jos toisenkin pikkulapsen harrastavan vanhempansa puhuessa puhelimessa) oitkän kaavan mukaan.
 
Uusimmat Luetuimmat Kuumimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
+ Aloita uusi keskustelu