Menu

Miten jotkut tutustuu muihin niin helposti

  • Viestiketjun aloittaja .vieras.
  • Ensimmäinen viesti
Vastaa
.vieras.
Siis kun jotkut ihmiset tuntuu osaavan luonnostaan sen taidon, että he voivat vieraassakin seurassa jutella ihmisille, ja muut ihmiset tuntuvat olevan lähinnä mielissään asiasta.

Ja sitten kun "vääränlainen" ihminen (kuten minä) yrittää samaa, niin porukalla on naamallaan "mitä helv* sä mua häiritset"- ilme, ja sitä huomaa hyvin pian syyllistyneensä jonkinlaiseen loukkaavaan tekoon, kun on koittanut harrastaa edes jonkinlaista sosiaalista kanssakäymistä.
 
hmph
Se on se karisma. Toisilla sitä vaan ei ole, eikä se ole sellainen, mitä voisi oppia. : / Ikävä kyllä vain harvat tähdet on tarkoitettu loistamaan.
Toiset ovat suosittuja ja haluttuja, vaikka käyttäytyvät kuinka pölösti tahansa. Se on se karma, karisma vai mikä lie.
 
chef
Mun on aina ollut helppo tutustua uusiin ihmisiin. Mutta ei se sentään sitä tarkoita, että voisin tutustua ihan kaikkiin, sillä ihmiset on niin erilaisia.

Toiset ovat sellaisia, joista vain jotenkin näkee heti suunnilleen kättelyssä, että "tuon kanssa tulee synkkaamaan". Ja toiset ovat sellaisia, joista näkee jo kilometrin päähän, että yhteistä jutunjuurta tuskin tulee löytymään. Ja sen mukaan sitten etenen.

Itse tutustuin erääseen uuteen ihmiseen noin kuukausi sitten. Ensikohtaamisemme sujui näin "moi"..."moi". Kävelimme toistemme ohi ja se oli siinä. Toinen kohtaamisemme sujui suunnilleen näin "hei"..."ai hei...minkäs ikäisiä nämä teidän lapsenne ovat?" Ja siitä se sitten lähti. Ensin juteltiin hetki. Seuraavalla kerralla kaksi. Kolmannella kerralla taidettiin sopia leikkitreffit, koska puhetta riitti.

Nyt, kuukauden tuntemisen jälkeen me taidetaan tietää toinen toisistamme aika paljon. Eikä siis vain semmoista peruspintaa, vaan myös vaikeita ja kipeitä asioita. Pohdittiin itse asiassa reilu viikko sitten sitä, miten joillekin vain on helppoa ja jotenkin luonnollista puhua myös niistä vaikeammista asioista. Ja todettiin, että kun toinen kertoo itsestään vähän ja toinen vastaa siihen kertomalla vähän itsestään, luodaan tietynlainen vastavuoroisuus...ja siitä syntyvä luottamus johtaa sitten askel askeleelta pidemmälle.

Ystävyys on iso sana. Ystävyys vaatii todella paljon. Vuosia. Joten ystävyyteen on vielä pitkä matka. Mutta sanotaanko niin, että tässä on kyllä kaikki mahdollisuus sille, että voimme joskus toinen toisiamme ystäviksi kutsua :)
 
bbierass
Jotkut vaan on niin helkutin nuivia koko olemukseltaan että ei viitsi edes moikata. Ja, mulla ainakin on tutustumisilla yleensä jokin tarkoitus. Mikä milloinkin. Jos näen, että tietystä tyypistä ei ole mulle mitään hyötyä tai iloa, niin en hukkaa aikaani.
 
Uusimmat Luetuimmat Kuumimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
+ Aloita uusi keskustelu