Menu

kuinka rento olit/olet raskausaikana?

  • Viestiketjun aloittaja raskaana
  • Ensimmäinen viesti
Vastaa
vie ras
Olin ilmeisesti todella rento. En ollut kuullutkaan kaksplussasta tai mitäsnyttistä, joten en osannut panikoida mitään. Raskaustestinkin tein vasta, kun menkat oli viikon myöhässä, enkä pyytänyt ketään tihrustamaan oliko se plussa vai ei. Menin neuvolaan rv 7, rakenneultra tehtiin joskus viikolla 18, eikä sitten ultrattu muuta. Sitten menin synnyttämään kun lapsivedet meni.

Söin mitä tahdoin, neuvolassa käskettiin välttää vaan maksaruokia mutta en syö niitä muutenkaan. En panikoinut jos en tuntenut liikkeitä joka päivä. Tiesin myös, että ssatan saada keskenmenon tai vauva saattaa kuolla synnytyksessä/syntyä kuolleena. En jaksanut sitä kuitenkaan etukäteen murehtia.

En ymmärrä nykyäitien vouhotusta joka asiasta (esikoinen on nyt 16 v).
 
tyyy
Esikoisen odotusta en panikoinut ja olin rento. Rauhallisin mielin ja luotin tulevaan. En osannut pelätä mitään.

Nyt jostain syystä pankkiin ja hermoilen tätä toista odotusta. Radin takia seurataan tiheämmin ja kolme eri ultraaja ultrannut ja todennut kaiken olevan enemmän kuin loistavasti. Silti takaraivossa juilii mitä jos kuitenkin... Toivon että menoa äkkiä tämä odotus
 
"vieraana"
Mä en uskaltanut koko raskauden aikana edes ajatella, että sieltä se vauva todella syntyy elävänä/terveenä ennen kuin lääkäri totesi 36 viikon tarkastuksessa, että kaikki näyttää olevan valmista synnytystä varten. Siinä vaiheessa juoksin ostamaan vauvantarvikkeet :D 4D ultrassakin kävin sen vuoksi, että mahdolliset poikkeavuudet huomattaisiin ja niihin voitaisiin varautua. Synnyttämään halusin yksikköön, jossa on tehohoito olisi tarpeen tullen mahdollinen enkä olisi mistään hinnasta synnyttänyt kotona. Luulen, että tuo oli minun tapa varautua siihen, että kaikki ei menisikään hyvin, mutta ei se panikointi kuitenkaan mitään sinänsä auta. Tsemppiä odotukseen :)
 
vierassss
Kahden vanhemman lapsen odotudaikana olin tosi rento ja suhtautumistapani aika luonnonmukainen.Nyt 7v myöhemmin iltatähteä odottaessani olen aivan stressaantunut hermoraunio.Kyttään oloani ja vauvan liikkeitä jatkuvasti,en pysty valitsemaan synnytyssairaalaa,pelkään synnytystä kuollakseni ja mielialat heittelvät jatkuvasti jne.Aika raskasta on sekä itselle että puolisolle:(Odotan kovin vauvan syntymää jo meno sitten tasaantuisi ennalleen:D
 
"laalaa"
Mä olen normaalisti tasapainoinen ja lähes aina hyväntuulinen tyyppi, mutta ilmeisesti raskauden hormonaaliset muutokset tekevät minusta hermostuneen ja neuroottisen. Ärsyttävää. Molemmissa tapauksissa neuroottisuus häipyi kun vauva tuli ulos.

Raskausaika ei ole mun juttu, lapset kyllä.
 
vieras..
Ensimmäissä raskaudessa olin yllättävän rento tilanteeseen nähden, keskenmeni puolessa välissä, joka jätti melkoiset jäljet toiseen raskauteen. Olin ihan kauhee, ihan hirvee, en ymmärrä miten kukaan kesti mua silloin. Kolmas raskaus menikin sitten tosi keposesti, ei huolettanut yhtään mikään, oli ihanaa ja seesteistä elämää. Nyt vois jopa harkita kolmatta lasta ihan vaan sen takia, että edellinen raskaus oli niin IHANA :)
 
"viii"
Oon stressannut syömisistä ja siitä onko vauva terve, loppuraskauksissa lisäntyvästi kun silloin istukan toimintaa on aina jouduttu tarkkailemaan. Viimeisin raskaus varsinkin oli vaikea koska edeltävästi oli keskenmenoja. Eli joo stressaan paljon enemmän kuin vauvan synnyttyä, jolloin näen ja kuulen hänet.
 
Uusimmat Luetuimmat Kuumimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
+ Aloita uusi keskustelu