Mä niin nautin, kun meillä ei ole kuin yksi lapsi

  • Viestiketjun aloittaja "Onnellinen"
  • Ensimmäinen viesti
minä taas aattelen, että nää kaksi riittää, että elämä on varmasti helppoa niiden kanssa. (kunhan tää toinen ny kohta syntyy) :D mieski aina puhuu, että kaikki lastenreissutarjoukset, hotellihuoneet ym, ni niiden tarjoukset on aina kaavailtu nelihenkiselle perheelle, eli siinäki mielessä helppoa :D (het niinku tässä jotain reissuja jatkuvasti tehtäisiin..)
 
"kahden äiti"
[QUOTE="Onnellinen";30279186]Riittää tämä asunto ja tila riittää, lapsella oma huone.
-> Sama juttu.

Ei allergioita mitä pitää huomioida ja on kaikkiruokainen, niinkuin me vanhemmatkin.
-> Sama juttu.

Vain yksi vaatetettava ja ei tartte käyttää sisaruksen pieneksi jääneitä vaatteita.
-> Ostan vaatetta kahdelle, eivät käytä toistensa vaatteita (ovat samankokoisia). En koe asiaa ongelmaksi..

Enemmän rahaa ja AIKAA satsata harrastuksiin ja reissuihin, koko perheen reissutkaan ei ole kalliita. Eikä tartte miettiä että jos tää muksu menee tuohon harrastukseen niin toinen ei voi mennä tähän, kun ovat samaan aikaan eri paikoissa.
-> Meillä on ollut joskus molemmilla harrastuksia samaan aikaan eri paikoissa, mutta onneksi on kaksi vanhempaa ollut kuskaamassa. Nykyisin kulkevat menoihinsa itse.

Yhden lapsen saa helposti tarvittaessa yökylään, eikä tarvitse eri paikkoihin soitella että jos otat tämän muksun ja tuo toinen menee sitten sinne ja tänne.
-> Ikinä eivät ole olleet eri paikoissa hoidossa, yökylässä eri paikoissa kylläkin(omien kavereiden luona). Aika vähän on kyllä yöhoidoissa olleet, muutamia kertoja pienenä.

Sisaruksen ei tarvitse kärsiä vauvan tulosta taloon, eli yökitinöistä/ vanhempien on nyt pakko hoitaa tää vauva ensin/vauvan aikataulusta/tulevista (erittäin todennäköisistä) riidoista isompana sisaruksen kanssa.
-> En usko, että lapset ovat toistensa olemisesta kärsineet, mutta kiistämättä onhan se välillä itseä vähän väsyttänyt, mutta toisaalta, yksikin lapsi voi uuvuttaa vanhemman.

Saa lapsi-seuraa päivittäin, joko päiväkodissa taikka viikonloppuisin vapaa-ajan kavereiden kanssa.
-> Seuraa saatavilla koko ajan niin halutessaan, tämä on kyllä selvä hyöty!

Ns. Äkkilähdöt mahdollisia, siis vaikka että lähdetäänpä nyt kylään.
-> Sama juttu, ei liene riippuvainen lapsiluvusta?

Ah tätä ihanuutta. -> Totta tämä ap!

Kamala katsoa kun tuttu on pukannut 5 lasta ja nyt saa seurata vierestä kun "ei ole varaa lähteä mihinkään", auto on sellainen ettei kaikki mahdu kerralla kyytiin, isoimmat vahtii pienempiä (halusi tai ei), koko perheellä ei käydä missään kun on niin iso ikäero vanhimman ja nuorimman välillä eli se mikä kiinostaa pieniä, ei kiinosta isompia JNE JNE JNE.[/QUOTE]
Ainoat vaihtoehdotko on 1 tai 5 lasta? Taitaa valtaosa olla kuitenkin siltä ja väliltä...
 
kukin tavallaan
Elämä ei voisi olla paremmin kun ei ole lapsia ollenkaan ja saa nauttia ihanasta talosta ja elämästä ilman niitä, riittää rahaa omiin touhuihin ja aikaa lemmikkeihin ja harrastuksiin.
 
"M33"
hyvä että olet elämääsi tyytyväinen :) mutta älä ammenna lisäonnea viisilapsisen perheen "kurjuudesta"
Enpä tiedä. Kyllä minä olen ainakin tyytyväinen siihen, ettei minulla ole lapsia. Tämä tarkoittaa myös tyytyväisyyttä siitä, ettei minun tarvitse sietää monia lapsiperheen arkeen liittyviä epämiellyttäviä asiota. Varmasti yksilapsiseen elämäntapaan tyytyväinen vanhempikin näkee valintansa hyvät puolet nimenomaan siitä näkökulmasta, mitä hänen ei tarvitse kokea.
 
Konkkari
[QUOTE="Onnellinen";30279186]Riittää tämä asunto ja tila riittää, lapsella oma huone.
Ei allergioita mitä pitää huomioida ja on kaikkiruokainen, niinkuin me vanhemmatkin.
- meillä 2 lasta, sama juttu.

Vain yksi vaatetettava ja ei tartte käyttää sisaruksen pieneksi jääneitä vaatteita.
- meillä 2 vaatetettavaa, mutta ei tarvitse käyttää sisaruksen pieneksi jääneitä vaatteita.

Enemmän rahaa ja AIKAA satsata harrastuksiin ja reissuihin, koko perheen reissutkaan ei ole kalliita.
- aikaa ei mene juurikaan enempää kahden kanssa, kun molemmat tyttöjä ja tykkäävät samoista asioista, lastenliput ym. ei maksa paljon, mutta kahdesta lapsesta saatu ilo on kaksinverroin suurempi :)

Eikä tartte miettiä että jos tää muksu menee tuohon harrastukseen niin toinen ei voi mennä tähän, kun ovat samaan aikaan eri paikoissa.
- meillä homma menee juurikin niin, että aremman saa innostumaan rohkeamman avulla. Yksinään tuo arempi ei varmaan uskaltaisi harrastaa mitään. Luojan kiitos, on kaksi niin toinen tsemppaa toista.

Yhden lapsen saa helposti tarvittaessa yökylään, eikä tarvitse eri paikkoihin soitella että jos otat tämän muksun ja tuo toinen menee sitten sinne ja tänne.
- aika outoja ystäviä, jos eivät kahta lasta voi ottaa jos yhdenkin voivat ottaa. Ei ole ikinä ollut tuollaista ongelmaa, kun lapset hyväkäytöksisiä ja leikkivät keskenään

Sisaruksen ei tarvitse kärsiä vauvan tulosta taloon, eli yökitinöistä/ vanhempien on nyt pakko hoitaa tää vauva ensin/vauvan aikataulusta/tulevista (erittäin todennäköisistä) riidoista isompana sisaruksen kanssa.
- meillä isosisko oli aina ensimmäisenä hoitamassa vauvaa, kun pikkusisko oli vaippaiässä <3 Siitä sai ihania kuviakin perhealbumiin :D

Saa lapsi-seuraa päivittäin, joko päiväkodissa taikka viikonloppuisin vapaa-ajan kavereiden kanssa.
- meillä saa lapsiseuraa silloinkin, kun naapurit on kylässä tai on vapaata päiväkodista. Toisistaan.

Ns. Äkkilähdöt mahdollisia, siis vaikka että lähdetäänpä nyt kylään.
- sama juttu täällä. Ei mitään ongelmia ole koskaan ollut äkkilähtöjen kanssa.

Niinpä niin, ah tätä ihanuutta :D
 
vierailijatar..
Hienoa että nautit elämästä ja olet tyytyväinen teidän perheen kokoon :)

Niin olen minäkin, vaikka lapsia on yhden sijasta neljä. En voi ottaa kantaa tuon teidän tuttavaperheen tilanteeseen kun en heitä tunne, mutta sanoisin että asioista saa vaikeita, jos niin haluaa. Meilläkin kaksi lapsista on vanhempia, mutta käydään silti koko porukalla paikoissa jotka kiinnostaa etenkin perheen pienimpiä. Sama tietysti toisinpäin. Meillä vanhemmat muutenkin päättää missä käydään, joskin totta kai lasten mielipiteet ja kiinnostuksenkohteet pyritään ottamaan huomioon. Aika saumattomasti nuo menot myös meidän kohdalla onnistuu, eli kaikki lähtevät pääsääntöisesti ihan mielellään mukaan erilaisiin juttuihin. Eihän näin tietenkään ole kaikilla enkä mä tiedä onko tämä meidänkään tyyli optimaalinen yleisesti ottaen - meille tämä kuitenkin on just nyt paras ja toimivin tapa.

Meillä myös asutaan tilavasti, lapsilla on harrastuksia, kerran pari vuoteen matkustellaankin. Yhdellä lapsella on allergia, mutta se ei nähdäkseni hankaloita elämää konkreettisella tasolla; tosin kyse onkin vain yhdestä allergiasta joka ei ole hengenvaarallinen. Äkkilähdöt kylään onnistuu meiltäkin, ei varmaan niin nopsaan kuin pienemmällä sakilla mutta kyllä mekin voidaan päättää että mennäänpäs käymään paikassa X, ja hetken päästä ollaan jo menossa.

Tarkoitan vain sanoa, että vaikka te olette onnellisia noin ja vaikka tuttavaperheellänne on kurjaa (?) niin kaikki perheet eivät ole samanlaisia.
 
nojooh
Kuulkaa kyllä niitä päivittelyjä lapsiluvusta saa ihan kaikki, ei vain lapsettomat tai yksilapsiset perheet. ...
Tätä komppaan! Meillä on kuitenkin kolme lasta, mutta koska kaikki kolme ovat sattumoisin poikia, niin jatkuvasti kysellään edelleen, että jokos neljäs? Kun pitäisihän se tyttö saada!

No meidän lapsiluku on täynnä, joten kyselyt lähinnä ärsyttävät.. :) Oikein mukava, että ap on tyytyväinen juuri omaan elämäntilanteseen! Loistava juttu, siihen varmaan kaikki pyrkii. Vaikka mielestäni hänen perustelut, miksi juuri se yksi lapsi on hyvä ratkaisu, ovat aikas kummallaisia, niin hänelle ne on varmasti juuri oikeat.
 
Mäkään en halua lisää lapsia, eikä olisi kyllä kanttiakaan henkisesti eikä taloudellisesti.

Tuo on kuitenkin hassu yleistys, että mitä enemmän lapsia, sen köyhempää on.
Omassa tuttavapiirissä melkeinpä päinvastoin, eli varakkailla perheillä on vähintään kolme lasta.
Mun vanhemmilla on 11 lasta ja me saatiin enemmän, kuin yksikään tuntemani ainoa lapsi - tai edes kaksilapsisen perheen lapset.
Itselläni ei ole mitään mahista tarjota niin paljoa tuolle ainokaiselle. :D

Arvostan suuresti isoja perheitä ja etenkin, jos tosiaan lapsista huolehditaan ja heihin on varaa.
Itse en haikaile lisääntymään, mutta nautin suuresti, kun lähipiiriin tulee lisää lapsia.
Ja ainakin mun hoiviin voi jättää helposti useamman lapsen, ei vain yhtä kerralla. :D
 
"niin"
Mä nautin, kun on 4 lasta. Ja ei meilläkään kuljeta toisten vanhoissa vaatteissa ja äkkilähdöt meilläkin mahdollisia. Aina niitä tehty. Tyyliin kauppareissulla päätetty, että lähdetäänkin minilomalle. Käyty kotoa pikaisesti pakkaamassa ja lähdetty reissuun. Näitä tehdään melkein kuukausittain, parikin kertaa joskus. Joskus reissut kotimaassa, joskus lennot kauemmas. Tosin hieman "haittaa", kun vanhin lapsi jo koulussa.
Niin ja autokin päivitetään uudempaan melko tiuhaan ja kyllä, kaikki lapset mahtuvat hyvin mukaan ja vielä jää reippaasti tilaakin.
Aika pahaa yleistämistä sinun teksti. Aivan kuin monilapsiset perheet eivät voisi tehdä samaa, kuin yksi lapsiset perheet.
Me tehdään todella paljon yhdessä perheenä ja melkein yhtä paljon ystäväperheen kanssa. Pari/kolme kertaa viikossa retkiä ja erilaisia tapahtumia. Kotiäitinä olo on ihanaa :)
 
EVVKMMS
Omien kokemusteni pohjalta sanon, että on ihan sama onko perheessä lapsia 0, kymmenen tai jotain siltä väliltä, jollain ulkopuolisella on aina mielipide asiaan. Lapseton aviopari on tietysti jatkuvan tarkkailun alaisena. Esikoisen kun saa pukattua pihalle tiedustellaan jo, koskas seuraava laitetaan alulle. Kun on kaksi lasta saa ehkä hiukan hengähtää, koska kolme lasta alkaa jo olla aika paljon... Jos kolmas kuitenkin tehdään, aletaan vihjailla että eiköhän kolme jo riitä. Neljännestä kysytään, eikö teillä osata ehkäistä. Sama tietysti, jos lapsia tulee vielä lisää.
 
  • Tykkää
Reactions: Ciervo
Onnellinen ap
Hoi hei ei, kun tuosta kaverin perheestä kirjoitin, niin en missään nimessä mollaa heitä, enkä muita monilapsisia perheitä! Oma valintahan se on, ja vertasin omaa tilannetta HEIDÄN tilanteeseen.

Enkä tarkoita että isommat perheet olisi YHTÄÄN huonompia kuin ne joilla on yksi. Vaan ärsyttää kun yksilapsisille tunnutaan kuitenkin aikalailla kitistä tästä. Kun kaikki on aina niiiiiiiin paremmin kun on ainakin kaksi lasta. En siis halua loukata ketään, aloituksen sävystä saa tosin sen kuvan. Sen siitä saa kun kirjoittaa samalla kun alkaa hermo mennä kyselyyn "koska teille se seuraava tulee, on jo aika iso ikäero tulossa ja kyllä se sisarus on oltava?!"

Pyydän anteeksi, oikeasti, en mä halunnut loukata. Vaan tosiaan saada tajuamaan että tässäkin valinnassa on ne hyvät puolet.
 
"M33"
Turhaan anteeksi pyytelet. Tietty ihmistyyppi nyt vain loukkaantuu aina, kun joku tekee erilaisia elämäntapavalintoja kuin he itse. Pahinta on, kun kertoo olevansa hyvin tyytyväinen, ettei tarvitse kokea jotakin sellaista, mitä nuo loukkaantujat pitävät itse arvossa. Se on heidän mielenstään henkilökohtainen hyökkäys!
 
"niin"
Jokainen tehköön sen verran kuin henkiset ja taloudelliset resurssit kestää. Ulkopuolisthan kommentoi aina. Jos on kaksi poikaa, niin kuulee että pitäs tehdä tyttö ja toisinpäin. Jos yksi, niin kai te toisen teette. Jos tyttö ja poika, niin nythän teidän ei enää tartte tehdä lapsia. Jne.... ulkopuolia vartenhan lapsia ei hankita. Muutenkin lapset saadaan. Meillä on kaksi poikaa pienellä ikäerolla. Ilman vahinkoraskautta tämä on meille täydellinen perhe. Vahingon sattuessa, se täydellinen perhe olis sitten erilainen:)
 
Vggg
Mä olen onnellinen ja hyvin toimeentuleva viiden lapsen äiti (löytyy se auto johon kaikki mahtuu ja lomamatkoihinkin rahaa). Siihen täytyy kommentoida, etteikö monilapsiset saisi paskaa niskaan. Kaikki kummeksunnat monesta lapsesta, ehkäisyn käytön osaamattomuudesta ja maan täyttämisestä on kuultu. Kyllä välillä niin rumaa tekstiä saa kuulla. Mutta kukin meistä on onnensa valinnut - löytyy se onni sitten lapsettomuudesta tai kymmenen lapsen äitiydestä. Kyllä mä uskon, että ap on onnellinen. Uskotko ap, että minäkin olen? Siinä ihmiset voisivat kyllä olla tarkempia mitä sanovat. Jollekin se yhden lapsen äitiys ei olekaan valinta ja kyselyt seuraavasta lapsesta vain satuttavat. Sulla on ap sentään vastaus - ei haluta lisää.
 
  • Tykkää
Reactions: Hilpuri Tilli
Ihmeellistä...
Mä olen onnellinen ja hyvin toimeentuleva viiden lapsen äiti (löytyy se auto johon kaikki mahtuu ja lomamatkoihinkin rahaa). Siihen täytyy kommentoida, etteikö monilapsiset saisi paskaa niskaan. Kaikki kummeksunnat monesta lapsesta, ehkäisyn käytön osaamattomuudesta ja maan täyttämisestä on kuultu. Kyllä välillä niin rumaa tekstiä saa kuulla. Mutta kukin meistä on onnensa valinnut - löytyy se onni sitten lapsettomuudesta tai kymmenen lapsen äitiydestä. Kyllä mä uskon, että ap on onnellinen. Uskotko ap, että minäkin olen? Siinä ihmiset voisivat kyllä olla tarkempia mitä sanovat. Jollekin se yhden lapsen äitiys ei olekaan valinta ja kyselyt seuraavasta lapsesta vain satuttavat. Sulla on ap sentään vastaus - ei haluta lisää.

Ihmeellistä käytöstä ihmisiltä. Sinä et ole vain kunnioitettava äiti, vaan teet myös palveluksen Suomen valtiolle. Suomessa on aivan ihmeellinen lapsiviha-asenne, johon en juuri ole törmännyt muualla.
 
"äiti kolmelle"
Sit käy niin, että se sun muksu yhtäkkiä yllättäen kuolee, jää auton alle tai jotain...siinä sitten elelet loppuikäsi lapsettomana ja ilman lapsenlapsia.

Lapset ovat suuri rikkaus ja vaikka meillä on 3 lasta, ei mikään noista mainistemistasi asioista ole poissuljettu, saavat harrastaa, on aikaa jokaiselle lapselle, on leikkikaverit aina omasta takaa, meillä on iso omakotitalo ja varaa matkustella silti joka vuosi... En ymmärrä pointtiasi, kenties yritit jotenkin nyt saada tästä keskustelua/tappelua aikaiseksi, mutta ei onnistu!
 
Ja mä niin nautin, kun koko (iso) katras on koossa. Ihana istua iltaa ruokapöydän ääressä ja pulista ja syödä.

Ja sit taas on ihanaa, kun kaikki painuvat isälleen tai äidilleen ja ollaan vain me kaksi.

<3
 
"kop"
Mä olen aidosti sitä mieltä että jokainen valitkoon(jos voi) ihan itse montako lasta haluaa ja on epäkohteliasta alkaa sitä taivastelemaan. Silti epäilen että iso osa sisaruksetta kasvaneista sellaista jossain vaiheessa kaipaa vaikka ei sitä osaisi tai haluaisikaan sanoa vanhemmilleen. Esikoinen oli hyvin pitkään ainokaisena ja on sitten joskus jälkikäteen asiaa harmitellut, nyt isosta ikäerosta huolimatta on pikkusisarukset todella rakkaita.
 
ohhoh. siitä on kyllä jo varmaan kolmisensataa vuotta, kun lapsia piti tehdä sen takia, että jos osa ottaa ja kuolee!! tosi typerä kommentti, saat kyllä oikein palkinnon tästä! [QUOTE="äiti kolmelle";30280333]Sit käy niin, että se sun muksu yhtäkkiä yllättäen kuolee, jää auton alle tai jotain...siinä sitten elelet loppuikäsi lapsettomana ja ilman lapsenlapsia.

Lapset ovat suuri rikkaus ja vaikka meillä on 3 lasta, ei mikään noista mainistemistasi asioista ole poissuljettu, saavat harrastaa, on aikaa jokaiselle lapselle, on leikkikaverit aina omasta takaa, meillä on iso omakotitalo ja varaa matkustella silti joka vuosi... En ymmärrä pointtiasi, kenties yritit jotenkin nyt saada tästä keskustelua/tappelua aikaiseksi, mutta ei onnistu![/QUOTE]
 
Vierailijatar..
Hoi hei ei, kun tuosta kaverin perheestä kirjoitin, niin en missään nimessä mollaa heitä, enkä muita monilapsisia perheitä! Oma valintahan se on, ja vertasin omaa tilannetta HEIDÄN tilanteeseen.

Enkä tarkoita että isommat perheet olisi YHTÄÄN huonompia kuin ne joilla on yksi. Vaan ärsyttää kun yksilapsisille tunnutaan kuitenkin aikalailla kitistä tästä. Kun kaikki on aina niiiiiiiin paremmin kun on ainakin kaksi lasta. En siis halua loukata ketään, aloituksen sävystä saa tosin sen kuvan. Sen siitä saa kun kirjoittaa samalla kun alkaa hermo mennä kyselyyn "koska teille se seuraava tulee, on jo aika iso ikäero tulossa ja kyllä se sisarus on oltava?!"

Pyydän anteeksi, oikeasti, en mä halunnut loukata. Vaan tosiaan saada tajuamaan että tässäkin valinnassa on ne hyvät puolet.

En mä ainakaan loukkaantunut, itse muistuttelin vaihtoehtojen erilaisuudesta lähinnä siksi kun ketjun aloitusviestistä sai jotenkin vähän sellaisen kuvan, ettei muita vaihtoehtoja kuin teidän yksi lapsi = onni ja autuus tai sit se kaverin perheen 5 lasta = kurjuus ei ole olemassakaan. Mutta tässähän se nyt nähtiin että minä (monen muun mukana) käsitin tämän asian väärin, eli anteeksi minun puolestani mikäli itse onnistuin pahoittamaan mielesi tai aiheuttamaan hämmennystä - sellainen ei ollut tarkoitus :)

Varmaan ärsyttää jatkuvat kyselyt. Olen itse perheeni ainoa lapsi ja lapsuuteni oli onnellinen. Perheeseemme ei biologisista syistä useampia lapsia syntynytkään, mutta luultavasti vanhemmillani ei olisi enempään ollut varaakaan. Minuun he tosin "satsasivat". Itse kaipasin aina välillä sisarusta, mutta en minä nyt tiedä... hyvin on mennyt ilmankin.

Kyllä noita kyselyitä lapsilukuun liittyen tulee toki itsellekin. Odotan parasta aikaa viidettämme ja oikeasti pelotti kertoa asiasta, koska pelkäsin negatiivisia kommentteja. Yksi tyrmistynyt kysyikin, että kuinkas te nyt taas, mites nyt silleen, kävikö teille vahinko? Kerrottiin, että ei... ei meille käynyt vahinkoa vaan lapsi tosiaan tehtiin ihan tekemällä. Samantyyppinen juttu siis kuin teillä, mutta toisin päin. Eli symppaan sua.
 
Ei ne sisarukset aina tuo onnea ja läheisyyttä. Mulla on kaksi veljeä ja sisko enkä oikeastaan pidä yhteyttä kuin isoveljeen, muita näen pakollisissa sukujuhlissa ja lähetän joulukortit. Ei me riidoissakaan olla, ei vaan ole mitään yhteistä
 
[QUOTE="äiti kolmelle";30280333]Sit käy niin, että se sun muksu yhtäkkiä yllättäen kuolee, jää auton alle tai jotain...siinä sitten elelet loppuikäsi lapsettomana ja ilman lapsenlapsia.

Lapset ovat suuri rikkaus ja vaikka meillä on 3 lasta, ei mikään noista mainistemistasi asioista ole poissuljettu, saavat harrastaa, on aikaa jokaiselle lapselle, on leikkikaverit aina omasta takaa, meillä on iso omakotitalo ja varaa matkustella silti joka vuosi... En ymmärrä pointtiasi, kenties yritit jotenkin nyt saada tästä keskustelua/tappelua aikaiseksi, mutta ei onnistu![/QUOTE]

Tutulla oli kolme lasta. Ne kuolivat kaikki kerralla kolarissa, siinä meni isäkin. Että ei se aina montakaan lasta pelasta lastenlapsettomuudelta.
 

Yhteistyössä