Koululaisten vanhemmat: miten puuttuisitte tällaiseen "kiusaamiseen".

  • Viestiketjun aloittaja "mami"
  • Ensimmäinen viesti
"mami"
Tulin tänään töistä ja näin lapseni (3luokkalainen) neljän kaverinsa kanssa kotimatkalla. Tilanne oli seuraava: kolme muuta juoksi edellä ja omani selvästi jäljessä perässä. Ajattelin, että kyseessä on joku leikki, joten en puuttunut tilanteeseen heti.

Kotona kysyin, mikä oli tilanne. Lapsi kertoi, että pari kertaa on viime viikkoina käynyt niin, että muut yrittävät eksyttää häntä kotimatkalla. Oma lapseni on kuitenkin lopulta "löytänyt" muut ja sitten on leikki jatkunut ja tänäänkin olivat yhden luona leikkimässä. Kotona hän ei ole halunnut asiasta puhua, koska "ei halua puhua pahaa kavereista".

Lapseni sanoi, että ei tiedä, mistä "eksyttäminen" johtuu, mutta yksi lapsi hänen sanojensa mukaa provosoi muut kuiskimalla, että "eksytetään toi". Lapseni sanoi, että häntä aina itkettää tuo tilanne ja hän kokee sen kiusaamisena, mutta hän ei ole sanonut muille, että ei pidä siitä (ei kuulemma uskalla).

Puuttuisitko tilanteeseen ja miten?
 
"sipsi"
Toki puuttuisin. Varmaan koettaisin jotenkin päästä "sattumalta" tällaiseen tilanteeseen, ja sitten juttelisin rauhallisesti ja ystävällisesti lasten kanssa, ettei tuollainen ole kivaa käytöstä kaveria kohtaan.

Ovatko lapset poikia vai tyttöjä?
 
"mami"
Ajattelin itsekin, että puhuminen lasten kanssa ensin voisi olla hyvä idea. Näen lapsia kyllä "sattumalta luontevasti" varmasti ensi viikolla. Mutta olisiko vanhemmille puhuminen vähän turhan järeä toimenpide heti, kun kyse on parista kerrasta?

Lapseni ei ole mitenkään ahdistunut asiasta nyt, lähinnä kummissaan, kun sitten kuitenkin myöhemmin voidaan olla yhdessä ja on kivaa. En tietenkään tiedä, onko omani tehnyt jotain ensin itse, mistä ei kerro, joka on saanut muut ärsyyntymään...
 
"sipsi"
Jos lapset olisivat hyviä tuttuja minulle, puhuisin ystävällisesti ja rauhallisesti kyllä ensin heidän kanssaan. En sotkisi vanhempia heti asiaan. Saattaisin sitten myöhemmin mainita vanhemmalle/ vanhemmille jutelleeni heti paikan päällä, kun sattumalta satuin näkemään tällaisen tilanteen. Mutta jos tilanne minun keskustelun myötä rauhoittuisi, antaisin ehkä asian olla.

Lähinnä ajattelisin, että jos kavereita ovat kuitenkin, niin ehkä vanhempien asiaan sotkeminen olisi liian järeää heti alkuun. Itikan ampumista norsupyssyllä :) Mutta tämä on vaan minun näkemys, kun en asiasta tarkemmin tiedä, enkä kyseisiä lapsia vanhempineen tunne.
 
"Leea"
No en puuttuisi mitenkään muuten, paitsi käskisin oman lapseni sanomaan ihan ääneen, että ei ole kiva "leikki" ja että voitaisko keksiä kotimatkalle jokin vähän hauskempi leikki. Ja antaisin vielä ohjeen, ettei ala juoksemaan muiden perässä, koska tästä toiset saavat vaan lisää vettä myllyynsä. Jos lapsi osaa ihan itse kävellä matkan, niin mitä sitä toisten perässä kieli vyön alla tarvitsee juosta...Eli suuta auki vaan ja vähän topakkuutta peliin, niin hyvä tulee! Ei tarvi alkaa toisten kynnysmatoksi. Jos lapsesi ei uskalla sanoa ääneen mitä oikeasti ajattelee ja on mieltä, vaan alistuu tuollaiseen "leikkiin", niin hän on jatkossakin helppo keppostelun kohde.
 
M.D.
Kerran kun vie "eksyttäjät" kilometrin liian syvälle kuusimetsään ja jättää sinne pariksi tunniksi niin oletettavasti kaikenlainen eksyttely loppuu hyvinkin lyhyeen. Nyt on jo alkuillastakin sopivan hämärää, ei tarvitse yömyähällä leikkiä eksytystä.
 
"Vanhempi"
Tuonikäiset ei vielä osaa ajatella kovin pitkälle. Ovat keksineet mielestään kivan leikin - tuohan on ikivanha leikki - ja hluavat leikkiä sitä. Turha tuohon kiusaamisajatuksia liittää. Ei kaikki ole tahallista kiusaamista, ja kyllä lapsen tulee oppia tuollainen sietämään. Tulee maailmassa kuitenkin tuollaista esiin.
 
"Mymy"
Minä olen lapsena tehnyt pikkusiskolleni tuota eksytystä yhteisen kaverin kanssa. Seuras: vanhemmat puhu asiasta keskenään, eksyttäjät (minä ja se yhteinen kaveri) jouduttiin arestiin, kaveri kirjotti mulle kirjeen (äitinsä avustuksella) jossa ehdotti, ettei enää eksytettäs - enkä muista ainakaan, että oltas tuota sitten enää tehty.

Eikä oltu edes kouluikäsiä vielä kaikki. Todellakin osaa tuon ikäset ajatella pitemmälle ja jos ei vielä osaa niin aikuisen tehtävä on opettaa. Teoilla (tyhmillä) on seuraukset. Muutkin kun se, että lievästi kiusattu saa luvan kasvattaa paksumman nahan.
 
vieras*
[QUOTE="Vanhempi";30280887]Tuonikäiset ei vielä osaa ajatella kovin pitkälle. Ovat keksineet mielestään kivan leikin - tuohan on ikivanha leikki - ja hluavat leikkiä sitä. Turha tuohon kiusaamisajatuksia liittää. Ei kaikki ole tahallista kiusaamista, ja kyllä lapsen tulee oppia tuollainen sietämään. Tulee maailmassa kuitenkin tuollaista esiin.[/QUOTE]

Juuri sinun tyyppisten vanhempien taksi kiusaamiseen on vaikea puuttua. Omalle lapselle ei opeteta edes alkeita miten kohdellaan muita ihmisiä.

Kukaan ei itse halua jäädä muiden eksyttämäksi, mutta muita on kiva kiusata, kun eihän nyt niin kovin pitkälle osata ajatella. Ilmeisesti et edes aikuisena hallitse tätä taitoa.
 
vääh
[QUOTE="Leea";30280625]No en puuttuisi mitenkään muuten, paitsi käskisin oman lapseni sanomaan ihan ääneen, että ei ole kiva "leikki" ja että voitaisko keksiä kotimatkalle jokin vähän hauskempi leikki. Ja antaisin vielä ohjeen, ettei ala juoksemaan muiden perässä, koska tästä toiset saavat vaan lisää vettä myllyynsä. Jos lapsi osaa ihan itse kävellä matkan, niin mitä sitä toisten perässä kieli vyön alla tarvitsee juosta...Eli suuta auki vaan ja vähän topakkuutta peliin, niin hyvä tulee! Ei tarvi alkaa toisten kynnysmatoksi. Jos lapsesi ei uskalla sanoa ääneen mitä oikeasti ajattelee ja on mieltä, vaan alistuu tuollaiseen "leikkiin", niin hän on jatkossakin helppo keppostelun kohde.[/QUOTE]

Just just:( Sinunlaistesi vanhempien lapset taatusti kasvavat kiusaajiksi:(

Ei tuo mitään "keppostelua" ole vaan selvää kiusaamista ja todellakin pitää vanhempien tuohon puuttua!
 
Tuttua
Samanlaista "leikkiä" leikkiä leikkivät viimevuonna ekaluokkalaiset tytöt, omani oli se, joka a
Jätettiin ulkopuolelle ..., muutaman kerran "osuin sattumalta" paikalle ja jututin tyttöjä. Lopulta homma meni siihen, että toinen noista eksyttäjätytöistä kielsi omaa tyttöäni kulkemaan näiden kahden kanssa(samalla luokalla ja saman tien varrella asutaan kaikki), siinä kohtaa otin yhteyttä myös molempien vanhempiin , no, eipä tuo loppunut, oma tyttöni vaan jäi vielä enemmän tuon kaksikon ulkopuolelle.
Vanhempien kanssa sovittiin, että vapaa ajalla ei ole mikään pakko leikkiä yhdessä, mutta koulumatkat pitää voida kulkea yhdessä....ei onnistunut
Nyt tänä vuonna koulu onneks alkaa eri aikaan, omani kulkee matkan yksin ja tämä kaksikko käsi kädessä....
 
"Näkökulma"
Kasvussaan keskeneräiset lapset eivät osaa vielä ajatella tekojensa mahdollisia seurauksia, heitä täytyy opastaa ja opettaa. Mutta miten aikuiset, jotka työpaikoillaan harrastavat pilkan kohteekseen ottamaansa työkaverin kiusaamista kaikin mahdollisin keinoin, miten sellainen muka osaisi omaakaan jälkikasvuaan opettaa?

Kaikki lähtee aikuisten käytöksestä. Ensin aikuiset ruotuun ja sitten koulutaan niitä omia lapsia.
 

Yhteistyössä