mä oon sitä mieltä että päivittäistä lääkitystä ei kannata aloittaa. itsellä kans sos.tilanteiden pelko ja estynyt persoonallisuus, ja oon kokeillu useita masennuslääkkeitä. ne ei ainakaan auta asiaa, ne tekee olon vaan erillä tavalla pahaksi. mun mielestä muakin auttaisi paremmin jos olisin ns. tarvoittaessa otettava lääkitys eli esim diapam, mutta niitä ei määrätä vaikka olen pyytänyt. ei tk-lääkäri, ei opiskelijaterv.huolto eikä psykiatri. (olen tavallinen, tavallisen näköinen naisihminen vailla minkäänlaista lääkehistoriaa, syy ei löydy sieltä.)
tällä hetkellä lääkkeettömänä. on kiva tuntea ilot ja surut, ja "olla tässä maailmassa". masennuslääkkeet tekee olosta turran eikä mikään kiinnosta. mulla jäi jo toinen koulu tämän pelon takia kesken, eikä tulevaisuus näytä sen paremmalta. olen jo 25v, vailla ammattia tai töitä.
