Minä olen saanut lapseni 31- ja 33-vuotiaana (täytin samana vuonna 34). Muuten olen jaksanut hyväkuntoisena ihmisenä hyvin, mutta nyt 40-vuotiaana on ruvennut väsyttämään enemmän ja huomaa, että kroppa ei ole enää nuoren. En missään nimessä voisi tehdä enää lapsia lisää nyt, vaikka meidän suvussa on paljon 40-44 -vuotiaana äidiksi tulleita. Itse asiassa usein mietin, että harmi kun en tavannut miestäni aikaisemmin. Hyvä ikä lapsen hankkimiseen olisi minulla ollut siinä 27-vuotiaana, mutta kun ei ollut miestä :-(
Ja tämän mielipiteeni perusteluna on se, että 27-vuotiaana olin turhautunut kun en löytänyt sopivaa miestä vaikka olin valmis perheen perustamiseen. Työpäivän jälkeen tulin kotiin, siivosin ja kävin vielä sen jälkeen parin tunnin urheilutreeneissä eli olin todella hyvässä kunnossa fyysisesti. Nyt nelikymppisenä töiden jälkeen (toki lapset pitää ruokkia ja toinen hakea eskarista) ei jaksa venyä enää kaikkeen.
Mutta jokainen ihminen on yksilö. Jos on nelikymppisenä elämänsä kunnossa niin miksei hankkisi lapsia silloin. Minä olin superkunnossa kolmikymppisenä (kukaan ei uskonut minua kolmikymppiseksi), päin vastoin, joskus kysyttiin että miten minä olen lapsia niin nuorena tehnyt.... mutta kyllä tosiaan nyt nelikymppisenä olen aivan eri ihminen. En ole enää nuori vaan keski-ikäinen.
