Minä 36v, mies 51v. ja yritämme lasta. Mitä mieltä olette tästä?

Miehellä ennestään kaksi täysi-ikäistä lasta joista nuorempi asuu vielä meidän kanssa. Itsellä on kuudennella luokalla oleva lapsi. Haluamme myös yhteisen lapsen ja yritys on nyt ollut meneillään kesäkuusta lähtien. Toivon mukaan tärppää.

 

Miksi tästä pitäisi olla jotain mieltä?

Jos tulet raskaaksi, niin onnea. Ei kai siinä mitään muuta voi sanoa.

 

Itse en noin vanhana varmaan jaksais enään vauvajuttuja (olen mies) mutta ehkä se teille sopii.
Mitäpä väliä mitä muut ajattelee, tärkeintä mitä itse mietitte ja olette mieltä.

 

Kuulostaa typerältä ja itsekkäältä. Ajattele sitä tulevaa lasta.. Hän ei välttämättä ehdi edes kasvaa aikuiseksi kun isä kuolee. Ja aivan varmasti joutuu kiusatuksi noin vanhojen vanhempien takia. Olen nähnyt vierestä monta tapausta. Hankkikaa vaikka jokin lemmikki, esimerkiksi koira. Tai odottakaa lapsen lasta.

 

Ankkurilapsi

 

Ankkurilapsi

Mikä on ankkurilapsi?

 

Toivottavasti tärppää! Olen vuoden vanhempi kuin sinä ja viimeisilläni raskaana. Puolisen vuotta kauemmin meni yrittämiseen kuin esikoisen kanssa mutta onnistui.

Tässäkin keskustelussa valitettavasti kuitenkin näkyy asenteita, joita hieman vanhemmat odottajat kohtaavat. Hyvin harva puolituttu esimerkiksi onnitteli tai reagoi ilahtuneesti kun kerroin raskaudestani, sen sijaan sain ikäviä, epäuskoisia katseita ja tylyjä kommentteja tyyliin "oho", "et kai?" "Vai sillä lailla."
Herkässä tilassa tuollainen tökeryys loukkasi todella paljon, sillä koin että lastani ei toivotettu tervetulleeksi. Toivon, että tämänkin ketjun urpoilijat jättäisivät lannistavat kommenttinsa kirjoittamatta.

Onnea aloittajalle yritykseen!

 

Mä en ymmärrä näitä "ikä-aloitksia" ollenkaan. 36-vuotias nainen on ihan OK odottaa vauvaa. Eihän se nyt ole mikään harvinaisuus, ei edes 40-vuotias odottaja ole harvinaisuus. Joten miksi ihmeessä tämä aloitus?
Mies on 51-vuotias, so what? Hän voi elää 30-40 vuotta tai sitten kuolla vielä tänään. Kukaan ei tiedä tulevaisuutta. Mutta 51-vuotias vauvan isä ei todellakaan ole myöskään harvinaisuus.

 

Kuulostaa typerältä ja itsekkäältä. Ajattele sitä tulevaa lasta.. Hän ei välttämättä ehdi edes kasvaa aikuiseksi kun isä kuolee. Ja aivan varmasti joutuu kiusatuksi noin vanhojen vanhempien takia. Olen nähnyt vierestä monta tapausta. Hankkikaa vaikka jokin lemmikki, esimerkiksi koira. Tai odottakaa lapsen lasta.

Nuori ikä ei takaa sitä, että näkee lastensa kasvavan aikuiseksi. Eikä vanhempi ikä tarkoita sitä, että on huonossa kunnossa eikä elämää ole paljoa jäljellä. Mun mies on fyysisesti paremmassa kunnossa kuin moni muu nuorempi mies jotka eivät pahemmin liikuntaa harrasta.

Typeriä on ne kakarat jotka kiusaa toisia, on syy mikä tahansa. Ja kusipäiset kakarat keksii aina jonkun syyn kiusata toisia. Syy voi olla vaikka väärän väriset sukat.

Lemmikki ei ole lapsen korvike joten aivan naurettava ehdotus. Ja miksi mä 36-vuotias nainen odottaisin nyt jo lapsenlapsia??? Omalla lapsella on aikaa vielä siihen, että saa itse lapsia ja eihän miehen lastenlapset kuitenkaan mun lapsenlapsia ole "virallisesti".

Eikä me kyllä keneltäkään lupaa kysytä. Kunhan tein aloituksen tänne nähdäkseni kuinka "fiksuja" kommentteja tulee.

 

Ankkurilapsi

Sä et joko tiedä mitä ankkurilapsi tarkoittaa tai sitten kuvittelet, että mun mies on maahanmuuttaja.

Ankkurilapseksi kutsutaan Suomessa alaikäistä turvapaikanhakijaa, joka toimii kohdemaahan heitettynä ”ankkurina” ja jonka avulla muukin perhe saadaan maahan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ankkurilapsi

Ikävä tuottaa pettymys, mutta mun mies on täysin supisuomalainen kuten mä itsekin. Eli hutia meni tuo sun naurettava heittosi.

 

Sä et joko tiedä mitä ankkurilapsi tarkoittaa tai sitten kuvittelet, että mun mies on maahanmuuttaja.

Ankkurilapseksi kutsutaan Suomessa alaikäistä turvapaikanhakijaa, joka toimii kohdemaahan heitettynä ”ankkurina” ja jonka avulla muukin perhe saadaan maahan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ankkurilapsi

Ikävä tuottaa pettymys, mutta mun mies on täysin supisuomalainen kuten mä itsekin. Eli hutia meni tuo sun naurettava heittosi.

Ankkurilapseksi kutsutaan myös uusperheen yhteistä lasta. Yhteinen lapsi on ankkuri, joka sitoo puolisot toisiinsa. (Asialla ei ole mitään tekemistä maahanmuuttajien kanssa.)

 

Ankkurilapseksi kutsutaan myös uusperheen yhteistä lasta. Yhteinen lapsi on ankkuri, joka sitoo puolisot toisiinsa. (Asialla ei ole mitään tekemistä maahanmuuttajien kanssa.)

Niin aivan kuin puolisoon sidottu ei voisi olla ilman lasta. Miksi pitää keksiä tuollaisia typeriä nimityksiä. Kyse on meidän mahdollisesta lapsesta eikä mistään typerästä termistä.

 

Silloin joskus kun mä kirjoitin ylioppilaaksi, samanikäisen poikaystäväni isä täytti kuuskuyt vuotta. Poikaystävääni vaivasi ja harmitti hirmusti se, että isä on jo niin vanha.

Muutoin mulla ei oo asiasta kokemusta enkä osaa mitään sanoa.

 

Kuulostaa typerältä ja itsekkäältä. Ajattele sitä tulevaa lasta.. Hän ei välttämättä ehdi edes kasvaa aikuiseksi kun isä kuolee. Ja aivan varmasti joutuu kiusatuksi noin vanhojen vanhempien takia.

Tai vastaavasti tämä isä voi ehtiä nähdä vielä lapsenlapsensakin. Nykyaikana iäkkäät vanhemmat on niin tavallisia, ettei niistä kukaan kiusaa.

 

Noilla vuosilla ikä ei ole mitenkään merkittävä asia. Paljon tärkeämpää on se, että teillä on hyvä ja kestävä suhde. Toiseksi terveys on merkittävä tekijä. Jos terveys reistaa, niin sitä ei jaksa samaan malliin kuin nuorempana.

 

Jaksaako tuon ikäinen hoitaa vauvaa? Hoitiko edellisiä lapsiaan?

 

Jos te lapset tahdotte, niin mitä väliä ulkopuolisten mielipiteillä enää on?

Mutta kun kysyt niin omat ajatukseni:
- itse en voisi olla minua noin paljon vanhemman miehen kanssa ylipäätään, mutta eihän tuo tavatontakaan ole
- lapsia tehdään entistä vahempina, toki yli 50 on jo aika vanha mutta sinä olet lapsenteko iässä, ja on ne vanhemmatkin miehet lapsia tehneet
- lapsen kannalta tietysti olisi kivempi jos isä olisi nuorempi: eihän sitä koskaan tiedä kauanko meistä kukin elää, mutta oletettavasti isä kuukahtaa kun lapsi on nuori aikuinen ja luoja yksin tietää millainen toimintakyky miehellä on loppu vuosinaan - toivottavasti tietysti elää pitkään ja terveenä ja jaksaa touhuta lapsen kanssa. Miinusta on tietysti se, että lapsi voi pelätä isänsä menettämistä nuorena ja kokea ahdistusta ja pelkoa sekä pitää epäreiluna tilannettaan verrattuna ikätovereihin
- lapsi toki rakastaa vanhempiaan, mutta hyvin todennäköistä on että joutuu tilanteisiin joissa isän ikä voi nolottaa - kiitos tökeröiden ihmisten, tämä on tietysti ikävää. Varmasti tulee tilanteita joissa isää luullaan isoisäksi. Ja tämä voi jatkua ihan aikuisikäänkin, itselläni on kutakuinkin sinun ikäisesi työkaveri, jonka isä sai hänet 60 vuotiaana ja hän koki jotain selittelyn tarvetta kun kertoi asiasta, vaikken tätä ääneen kummastellutkaan.
- MUTTA elämä ei aina mene suunnitellusti, jos miehesi on hyvä mies ja hyvä isä, niin voisi sitä huonommankin isävalinnan tehdä. Teillä on kuitenkin vain yksi elämä ja perheitä on monenlaisia, joten järkevinä ihmisinä teet sen mukaisen ratkaisun tiedostaen asian monet kantit ja tietysti tuette lastanne tilanteessa kuin tilanteessa.

 

Jaksaako tuon ikäinen hoitaa vauvaa? Hoitiko edellisiä lapsiaan?

Asenteella on tässäkin isompi merkitys kuin iällä. Jos miestä ei lastenhoito kiinnosta, niin on ihan sama minkä ikäinen hän on. 50-vuotias, jolla ennentään on lapsia, tietää mihin on ryhtymässä ja mitä lasten kanssa on odotettavissa. Mahdollinen epävarmuus on kylläkin siinä, että ap:n kanssa voi tilanne olla hyvinkin erilainen kuin edellisten lasten äidin kanssa on ollut. Miehen odotukset voivat tästä syystä olla jotain muuta kuin mikä tilanne oikeasti tulee olemaan. Koska ap: llakin on lapsi ennnestään niin hänkin tietää, mitä lapsi tuo tullessaan. Joten eikähän ap miehensä kanssa pysty arvioimaan, onko heistä uuden lapsen vanhemmiksi.

 

Asenteella on tässäkin isompi merkitys kuin iällä. Jos miestä ei lastenhoito kiinnosta, niin on ihan sama minkä ikäinen hän on. 50-vuotias, jolla ennentään on lapsia, tietää mihin on ryhtymässä ja mitä lasten kanssa on odotettavissa. Mahdollinen epävarmuus on kylläkin siinä, että ap:n kanssa voi tilanne olla hyvinkin erilainen kuin edellisten lasten äidin kanssa on ollut. Miehen odotukset voivat tästä syystä olla jotain muuta kuin mikä tilanne oikeasti tulee olemaan. Koska ap: llakin on lapsi ennnestään niin hänkin tietää, mitä lapsi tuo tullessaan. Joten eikähän ap miehensä kanssa pysty arvioimaan, onko heistä uuden lapsen vanhemmiksi.

Mies kyllä hoitaa mahdollista tulevaa lasta kun on hoitanut kahta vanhempaakin lasta. Kuten jo kerroin niin hän on fyysisesti paremmassa kunnossa kuin moni nuorempi mies. Eikä se tosiaan iästä ole kiinni onko isä osallistuva vai ei.

Mies on kaksi lastaan kasvattanut aikuiseksi alakouluikäisestä kun ex-vaimollaan lähti homma lapasesta. Ei mielenterveysongelmaisesta pillereitä ja alkoholia vetävästä ihmisestä ollut lapsia kasvattamaan vaikka hän aluksi saikin lapset luokseen asumaan eron jälkeen. Lapset itse halusivat sieltä pois ja mies heidät lopulta sai asumaan luokseen. Fiksuja, asiallisia ja ystävällisiä ovat molemmat lapset ja käyneet koulunsa kunnolla. Äitinsä sen sijaan valitettavasti jatkaa huonolla tiellä.

 

Onhan tuo isä aika vanha.
Valtaosalla alkaa tuossa iässä milloin mikäkin paikka poksahtelemaan ja yleensä kiinnostuksen kohteet ovat muualla kuin kakkavaipoissa ja pilteissä.
Mutta jos innostusta piisaa, niin mikäs siinä.

 

Iällä tai ikäerolla ei tos nyt oo mitään merkitystä. Mutta oletteko ihan varmoja että haluatte tähän maailmaan tehdä vielä lisää lapsia? Tilanne on epävakaa jo tääläkin ja tiedossa saattaa olla lapsillekkin paljon tuskaa ja kärsimystä. Jos voisin muuttaa päätöksiäni niin jättäisin lapset tekemättä, valitettavasti heräsin asiaan vasta pari vuotta sitten, 37 vuotiaana. 34 vuotiaana sain tuon nuorimmaisen.

 

Iällä tai ikäerolla ei tos nyt oo mitään merkitystä. Mutta oletteko ihan varmoja että haluatte tähän maailmaan tehdä vielä lisää lapsia? Tilanne on epävakaa jo tääläkin ja tiedossa saattaa olla lapsillekkin paljon tuskaa ja kärsimystä. Jos voisin muuttaa päätöksiäni niin jättäisin lapset tekemättä, valitettavasti heräsin asiaan vasta pari vuotta sitten, 37 vuotiaana. 34 vuotiaana sain tuon nuorimmaisen.

Samaa mieltä. En tekisi enää lapsia tämän hetken Suomeen.

 

36 v. nainen voi vielä tehdä lapsia ilman suurempia riskejä, mutta vanha isä lisää riskiä mm. skitsofreniaan ja autismiin. Vielä jos on epäterveet elämäntavat (tupakoi tai altistuu kemikaaleille/tietyille lääkkeille, alkoholille tms.) eli siittiöihin tulee geneettisiä vaurioita, siinä on keskenmenotkin yleisempiä.

 

36 v. nainen voi vielä tehdä lapsia ilman suurempia riskejä, mutta vanha isä lisää riskiä mm. skitsofreniaan ja autismiin. Vielä jos on epäterveet elämäntavat (tupakoi tai altistuu kemikaaleille/tietyille lääkkeille, alkoholille tms.) eli siittiöihin tulee geneettisiä vaurioita, siinä on keskenmenotkin yleisempiä.

Sellaista se elämä on. Joskus on pelattava ennen kuin näkee kortteja.

T: 45v kahden pienen TERVEEn lapsen äiti