miksi mies ei halua seksiä?
Olen yli kolmekymppinen nainen. Mieheni ei ole koskaan liiemmin halunnut seksiä. Hän ei koskettele eikä muutenkaan huomioi minua naisena. Itse olen ollut aina hyvin seksuaalisesti ulospäinsuuntautunut, tarkoitan, että kanssani on helppo seksistä myös jutella, paitsi mieheni ei ole koskaan kyennyt seksistä puhumaan. Kuusi vuotta olemme olleet yhdessä. Meillä on myös yksi yhteinen lapsi. Arjen pyörittäminen menee ihan mukavasti, mutta itse koen olevani aina onneton. Haluaisin, että meillä olisi parisuhde, jossa on seksiä, ei pelkkää suoritusta, vaan kahden aikuisen välinen suhde. Alan olla jo niin epätoivoinen, että pelkään pettäväni miestäni vielä jonain päivänä. Siksi varmaan päädyn lopettamaan tämän suhteen. Kerran olemme jo eronneet saman syyn takia, mutta palasimme yhteen, mutta mikään ei kuitenkaan muuttunut. Onko kellään mitään neuvoja enää, mitä voisi yrittää tehdä? Tunnen itseni jo niin loukatuksi, etten tiedä selviääkö tästä enää.. terapeutille mieheni ei mene, eikä enää ole itsellänikään niin suuria haluja pelastaa tätä suhdetta...olisiko mitään muuta neuvoja vai onko vaan tullut jo aika luovuttaa, ennenkuin menetän loputkin itsekunnioituksen tunteet.
Olen yli kolmekymppinen nainen. Mieheni ei ole koskaan liiemmin halunnut seksiä. Hän ei koskettele eikä muutenkaan huomioi minua naisena. Itse olen ollut aina hyvin seksuaalisesti ulospäinsuuntautunut, tarkoitan, että kanssani on helppo seksistä myös jutella, paitsi mieheni ei ole koskaan kyennyt seksistä puhumaan. Kuusi vuotta olemme olleet yhdessä. Meillä on myös yksi yhteinen lapsi. Arjen pyörittäminen menee ihan mukavasti, mutta itse koen olevani aina onneton. Haluaisin, että meillä olisi parisuhde, jossa on seksiä, ei pelkkää suoritusta, vaan kahden aikuisen välinen suhde. Alan olla jo niin epätoivoinen, että pelkään pettäväni miestäni vielä jonain päivänä. Siksi varmaan päädyn lopettamaan tämän suhteen. Kerran olemme jo eronneet saman syyn takia, mutta palasimme yhteen, mutta mikään ei kuitenkaan muuttunut. Onko kellään mitään neuvoja enää, mitä voisi yrittää tehdä? Tunnen itseni jo niin loukatuksi, etten tiedä selviääkö tästä enää.. terapeutille mieheni ei mene, eikä enää ole itsellänikään niin suuria haluja pelastaa tätä suhdetta...olisiko mitään muuta neuvoja vai onko vaan tullut jo aika luovuttaa, ennenkuin menetän loputkin itsekunnioituksen tunteet.