vierailija
Muutama kysymys: Kun kokoomukselle oli tärkeää saada hoitajille parempaa palkkaa, niin miksi heille voi antaa paremman palkan ainoastaan, jos esim. lakkoilevat satamatyöläiset saavat vielä enemmän? Miksi sinetöidään sitä, että esim. lähihoitajan palkan nostaminen nostaisi automaattisesti vientialojen palkkaa vielä enemmän?
Taustaa:
1. Palkat
Orpon hallituksen suunnittelema vientivetoinen palkkamalli kieltäisi valtakunnansovittelijalta vientialojen ylittävät sovintoesitykset.
Missään muussa Pohjoismaassa tällaista lainsäädäntöä ei ole tehty, mutta Ruotsin sovittelulaitosta kehotetaan pysymään korkeintaan vientialojen korotusten tasolla.
Kärrylän mukaan Suomessa vientimallissa olisi mahdollista eri alojen sisällä antaa joillekin työntekijäryhmille suurempia korotuksia, jos toisille annetaan vastaavasti matalampia niin, että keskimääräinen kustannusnousu ei ylitä vientialojen korotuksia.
Viime aikoina Kärrylän mukaan ainakin Suomessa on menty päinvastaiseen suuntaan, kun ”kaikki julkisen sektorin palkansaajat korkeapalkkaisia lääkäreitä myöten pyrkivät saamaan vientialoja korkeamman palkankorotusprosentin”.
– Palkanmuodostus on ainoa tässä raportissa käsiteltävä osa-alue, jossa Suomen voi sanoa erottuvan kaikkia muita Pohjoismaita jäykempään suuntaan niin järjestäytyneiden kuin järjestäytymättömien työnantajien osalta.
Suomessa palkankorotukset määrittyvät muita Pohjoismaita laajemmin tasaisesti eri työntekijäryhmille niin sanottuina yleiskorotuksina. Tämä on kuitenkin juuri se alue, johon Orpon hallituksen ohjelma kaikkein vähiten puuttuu.
Taustaa:
1. Palkat
Orpon hallituksen suunnittelema vientivetoinen palkkamalli kieltäisi valtakunnansovittelijalta vientialojen ylittävät sovintoesitykset.
Missään muussa Pohjoismaassa tällaista lainsäädäntöä ei ole tehty, mutta Ruotsin sovittelulaitosta kehotetaan pysymään korkeintaan vientialojen korotusten tasolla.
Kärrylän mukaan Suomessa vientimallissa olisi mahdollista eri alojen sisällä antaa joillekin työntekijäryhmille suurempia korotuksia, jos toisille annetaan vastaavasti matalampia niin, että keskimääräinen kustannusnousu ei ylitä vientialojen korotuksia.
Viime aikoina Kärrylän mukaan ainakin Suomessa on menty päinvastaiseen suuntaan, kun ”kaikki julkisen sektorin palkansaajat korkeapalkkaisia lääkäreitä myöten pyrkivät saamaan vientialoja korkeamman palkankorotusprosentin”.
– Palkanmuodostus on ainoa tässä raportissa käsiteltävä osa-alue, jossa Suomen voi sanoa erottuvan kaikkia muita Pohjoismaita jäykempään suuntaan niin järjestäytyneiden kuin järjestäytymättömien työnantajien osalta.
Suomessa palkankorotukset määrittyvät muita Pohjoismaita laajemmin tasaisesti eri työntekijäryhmille niin sanottuina yleiskorotuksina. Tämä on kuitenkin juuri se alue, johon Orpon hallituksen ohjelma kaikkein vähiten puuttuu.