Kasvatus 02.04.2024

Näin käsittelet kouluampumista lapsen kanssa – yhden tunteen vahvistaminen erityisen keskeistä

Peruskoulussa tapahtunut kouluampuminen voi herättää huolta ja pelkoa lapsissa. Vanhempien tuki ja turva on lapselle tällöin erityisen tärkeää.

Teksti
Anniina Rintala
Kuvat
iStock

Uutinen kouluampumisesta järkyttää koko yhteiskuntaa, mutta huoli on erityisen käsin kosketeltavaa perheissä, joissa on kouluikäisiä lapsia. Vanhemmasta saattaa tuntua vaikealta löytää sanoja ja tapoja, joilla kouluampumista voi lapsen kanssa käsitellä.

Vaikka asia on järkyttävä ja siitä tekisi mieli vaieta, kannattaa se ottaa lapsen kanssa rauhassa puheeksi. Toisaalta saattaa tuntua, että oikeaa hetkeä ei vain löydy. Silloinkin puhuminen on puhumattomuutta parempi vaihtoehto. Lapselle voi myös todeta ääneen, että on itsekin epävarma, miten puhua asiasta, mutta parasta on kuitenkin yrittää.

Lapselle on tärkeää, että pelottavaa ja surullista asiaa voi puida yhdessä turvallisen aikuisen kanssa. Se valaa lapseen toivoa, turvaa ja luottamusta siitä, että kyseessä on etenkin Suomessa erittäin harvinainen ja poikkeuksellinen teko.

Aivan ensiksi vanhemman kannattaa ottaa selvää, mitä lapsi tai nuori asiasta tietää jo ennalta. Lapsen kysymyksiin kannattaa vastata rehellisesti nojaten viranomaislähteiden tietoihin, mutta kaikkia yksityiskohtia ei välttämättä ole syytä avata. Omia spekulaatioita ei kannata lähteä tapahtuneesta esittämään.

Lapsen ei välttämättä ole helppo sanallistaa tai kuvata omia tuntemuksiaan. Silloin parasta olisi etsiä rauhallinen hetki, jolloin aikuinen ja lapsi voivat esimerkiksi puuhastella samalla jotakin. Tekemisen lomassa lapsi voi avata ajatuksiaan ajan kanssa.

Erityisesti turvallisuuden tunteen vahvistaminen on lapselle hyvin merkityksellistä. Lapsen kanssa kannattaa puhua siitä, että lukuisat ammattilaiset tekevät koko ajan töitä sen eteen, että lasten on turvallista käydä koulua. Se, että lapselle läheinen aikuinen on rauhallinen, rauhoittaa myös lasta.

Rajoita tarvittaessa medialaitteiden käyttöä

Etenkään alle kouluikäisten lasten ei tarvitse tai kannata seurata uutisia, sillä ne sisältävät usein järkyttäviä ja lapselle käsittämättömiä asioita.

Vanhemman kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että ei seuraa katastrofiuutisia lasten ollessa läsnä tai keskustele niistä lasten kuullen toisen aikuisen kanssa.

Sosiaalisessa mediassa leviää tapahtumista usein perätöntä tietoa, ja asioita puidaan loputtomasti. Lapsen tai nuoren kanssa kannattaa keskustella siitä, ettei katastrofiuutisten jatkuva seuraaminen tee hyvää mielelle. Tarvittaessa aikuisen tulee rajoittaa laitteiden käyttöä sekä ohjata lasta muun tekemisen pariin.

Pelko on ymmärrettävä tunne

Tapahtuneen herättämät erilaiset tunteet ovat täysin normaaleja ja ymmärrettäviä. Aikuinen voi kertoa lapselle, että tapahtuma herättää ymmärrettävästi pelkoa, huolta ja myös vihaa, vaikka itseen ei kohdistuisikaan uhkaa. Lapselle on hyvä korostaa, ettei hän ole yksin hankalien tunteiden kanssa: niistä kannattaa aina puhua läheisille aikuisille.

Tunteisiin liittyy myös kehollisia reaktioita. Vanhempi voi pohtia yhdessä lapsen kanssa, miten omaa hermostoa voi pyrkiä rauhoittamaan stressaavassa tilanteessa ja mitkä asiat lisäävät lapsen hyvinvointia erityisesti koettelevina hetkinä. Turvallisten aikuisten läsnäolo ja läheisyys ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Kerro lapselle auttavista tahoista. Jos lasta alkaa esimerkiksi kesken koulupäivän ahdistaa tai pelottaa, on hyvä tietää, kenen puoleen hän voi kääntyä. Joskus lapsen voi olla helpompi puhua huolistaan jollekin muulle kuin omalle vanhemmalle.

Ammattilaisten puoleen voi kääntyä matalallakin kynnyksellä, jos lapsi vaikuttaa selvästi oireilevan tapahtuneen vuoksi.

Lähteet: Save the Children ja MLL

Lue myös: Kun lapsi murehtii, yksi helppo keino auttaa: ”Sama pätee aikuisillakin”, sanoo psykiatri

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X