Monipuoliset leikit ja päivärytmi auttavat lasta kehittymään – Näin vajaa seitsemänvuotias kasvaa
Kuuden vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäinen lapsi rakastaa mielikuvituksellisia leikkejä ja pelata erilaisia pelejä. Arki ei käy tylsäksi, kun kuusivuotias pääsee vauhtiin.
6 vuoden ja 9 kuukauden ikäinen lapsi harjoittelee paljon erilaisia taitoja, joita tullaan tarvitsemaan myös koulutiellä. Kun lapsi on tämän ikäinen, vanhempien on hyvä pohtia lapsen sääntöjä, rajoja ja ruutuaikaa.
Kuusivuotiaan kehitys | Leikkiminen on päivän tärkein tehtävä
Leikkiminen on kuuden vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäiselle lapselle kaikki kaikessa. Lapsen pitäisi käyttää suurin osa valveillaoloajastaan leikkimiseen. Leikki kehittää esimerkiksi lapsen sanavarastoa ja ilmaisukykyä.
Tämän ikäinen lapsi tykkää peleistä ja sääntöleikeistä. Hän ymmärtää, että peleissä on säännöt ja pystyy noudattamaan niitä. Sääntöjen seuraaminen saattaa olla hyvin tarkkaa eikä lapsi välttämättä halua ottaa leikkiin mukaan sellaista lasta, joka ei ymmärrä sääntöjen merkitystä. Tässä iässä lapsi osaa jo laskea nopan silmäluvun ja liikutella pelinappulaa oikein, eli myös lautapelit alkavat sujua entistäkin paremmin.
Lapsen mielikuvitus on ahkerasti mukana leikeissä. Arvaus- ja roolileikit saattavat jatkua hyvinkin pitkään. Lapsi ei kopioi leikkejä toiselta lapselta, vaan muokkaa niitä omien kokemuksiensa mukaan.
Lue myös: Asiantuntija huolissaan: Katoaako syvä leikki lapsilta?
Lapsen muisti | Rutiinit auttavat lasta hahmottamaan elämää
Päiväjärjestys on edelleen kuuden vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäiselle lapselle tärkeä, vaikka se voikin jo olla aiempaa joustavampi. Lasta saattaa piristää, jos arkeen tuo pientä vaihtelua esimerkiksi uuden ruoan tai erilaisten leikkien avulla. Jos lapsen arki toistuu hyvin samanlaisena, poikkeamat voivat tuntua hänestä suurilta juhlahetkiltä.
Kun arki ja viikonloput sujuvat tietyn samantapaisen rytmin mukaan, lapsen on helpompi hahmottaa pidempiä ajanjaksoja. Tässä iässä lapsen muisti on kehittynyt todella hyväksi ja hän saattaa muistaa jopa viime vuonna sattuneita tapahtumia.
Ruutuaika | Pohdi älylaitteiden haittoja ja hyötyjä
Vanhempien olisi hyvä pohtia lapsen ruutuaikaa tarkasti. Apuna voi käyttää ruutuaikasuosituksia. Noin kouluikäiselle lapselle THL suosittelee ruutuajaksi alle kaksi tuntia päivässä.
Koska median käytön tavat muodostuvat jo varhain, kannattaa koko perheen pohtia, milloin älylaitteita saa käyttää ja mitä muita aktiviteetteja päiviin kuuluu. Lapsen päivien tulisi koostua riittävästä liikunnasta, unesta ja ulkoilusta.
Digitaalisen median käyttöä kannattaa ajatella niin, että se tukisi lapsen oppimista ja kehitystä. Siksi olisi hyvä tarkastella myös, mitä ruudun äärellä tehdään. Jos median käyttö on aktiivisempaa kuten tiedonhakua, muokkausta tai keskustelua, sitä ei tarvitse rajoittaa niin paljoa. Digitaalisen sisällön kuluttaminen kuten katseleminen ja kuunteleminen puolestaan on passiivista tiedonkäsittelyä, josta voi liian suurella käytöllä olla haittaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tärkeintä on se, että lapsen arki on monipuolista ja sujuvaa.
Lue myös: Vanhempi, nykyajan lapsi tarvitsee ruutuajan vastapainoksi jotakin aivan muuta kuin luulet
Lapsen taidot | Lapsi saa totutella satunnaisesti yksinoloon
Vanhempien on hyvä tiedostaa, että tämän ikäinen lapsi ei vielä voi katsoa pienempien sisarustensa perään. Häntä ei myöskään saa jättää pitkiksi ajoiksi ilman valvontaa. Kuuden vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäinen lapsi pärjää kuitenkin itsekseen pieniä hetkiä yksin kotipihallaan ja ehkä satunnaisesti kotonakin. Pääsääntöisesti kuitenkin lapsen on hyvä olla kotona aikuisen kanssa, vaikka yksinoloa voi pikkuhiljaa halutessaan harjoitella.
Aikuisen on myös hyvä tiedostaa, ettei tuttu kotipiha ei ole aina lapselle turvallinen. Leikkiin paneutunut lapsi saattaa huomaamattaan ajautua tapaturmiin. Hän myös unohtaa vielä herkästi vanhempiensa antamat turvallisuussäännöt hetken mielijohteesta.
Jos harjoittelette yksinoloa, on hyvä varmistaa muutama seikka. Lapsi tarvitsee selkeät säännöt ollessaan yksin kotona tai ulkona. Lapselle on tärkeää tietää, kuinka toimia kotona vaaratilanteessa tai jos tuntematon lähestyy häntä ulkona. Käykää läpi yksinkertaiset ohjeet vaaratilanteisiin ja kirjoittaa muistiin hätänumerot. Lapset muistavat tutkitusti alle puolet heille annetuista turvallisuusohjeista – siksi niitä kannattaa kerrata säännöllisesti.
Lähteet: MLL
Jaa oma kokemuksesi