Huolestuttava somevillitys hallitsee yhä nuorempien lasten ajankäyttöä – Psykologi: ”Lapset heräävät aamuyöllä meikkaamaan kouluun”

Lapsen ylenpalttinen kiinnostus kauneudenhoitoon vie paitsi aikaa ja rahaa, myös houkuttaa ruudun ääreen. Psykologin mukaan vanhempien olisi tärkeää varmistaa, ettei kosmetiikkaharrastus saa liian suurta roolia arjessa.

Teksti

Beda Salmi

Kuvat

iStock

Arviolta seitsemänvuotias lapsi hymyilee leveästi kameralle ja sanoo englanniksi: tulkaa valmistautumaan kanssani!

Tyttö ottaa esiin seerumipullon ja levittää tuotetta kasvoihinsa. Hän höpöttelee videolla somevaikuttajan tavoin. Ikäisekseen hän tietää tarkoin, mitä kukin puteli sisältää.

Tämä pieni lapsi ei ole ainoa, joka on hullaantunut kosmetiikkaan. TikTokista löytyy läjäpäin videoita, joissa alle kymmenenvuotiaat esittelevät ihonhoito- ja meikkirutiinejaan.

Nuoret meikki-intoilijat ovat saaneet sosiaalisessa mediassa pilkkanimen Sephora kids. Nimi juontaa juurensa maailmalla suositusta Sephora-kosmetiikkaketjusta.

Toistaiseksi Sephora ei ole avannut kivijalkaliikettä Suomeen, mutta meilläkään ei ole säästytty kosmetiikkahurmiolta.

Sosiaalinen media sanelee ostoslistan

Arki-iltana Helsingin Lyko-kosmetiikkamyymälässä pikkutytöt tutkivat eri meikkibrändien hyllyjä ja hypistelevät testereitä. Osalla lapsista on mukanaan äiti, isä tai ystäviä.

Lykon Helsingin myymälän retail- ja myymäläpäällikkö Armi Aho kohtaa työssään päivittäin nuoria asiakkaita. Hän uskoo, että he ovat löytäneet paikalle TikTokin houkuttelemina.

– Nuoret tulevat usein liikkeeseen tietty tuote mielessään. Kaikki, mikä trendaa somessa, näkyy kosmetiikkaliikkeissä myyntipiikkeinä.

Aho antaa esimerkin: vuosi sitten nuoret ryntäsivät sankoin joukoin hakemaan Cosrx-etanaseerumia, koska tuote sai näkyvyyttä TikTokissa. Nuorimmat asiakkaat ostavat Ahon mukaan eniten seerumeja, ihon kosteutukseen tarkoitettuja tuotteita, kuorintavoiteita ja TikTok-hiteiksi nousseita meikkejä.

Varsinkin merkkikosmetiikka on kallista lapsen kukkarolle. Se ei silti pidättele trendien perässä juoksevia lapsia hankkimasta haluamiaan tuotteita.

– Lapset ja nuoret käyttävät paljon rahaa ostoksiin. Yli 12-vuotiaat käyttävät yleensä 15–50 euroa ja nuoremmat noin 10–15 euroa, Aho arvioi.

Filtteröity minuus

Psykologi Annukka Niemelä uskoo, että sosiaalinen media on yksi tärkeimmistä syistä kosmetiikkavillityksen takana. Yhä nuoremmilla lapsilla on sosiaalisen median tilejä, ja kauneusihanteet leviävät netissä tehokkaasti.

Ihanteet luovat paineita aloittaa ihonhoito ja meikkaaminen aikaisin. Niemelä huomauttaa, että sosiaalinen media on erittäin kasvokeskeinen paikka.

– Somessa tuijotetaan koko ajan toisten ja omia kasvoja. Kasvoista etsitään jatkuvasti virheitä ja niiden merkitys korostuu.

Sosiaalisessa mediassa kasvoja voi myös muokata filttereillä. Lapsi voi innostua meikkaamaan, jos hän toivoo näyttävänsä samalta kuin filttereissä.

– Lapset käyttävät usein filttereitä ja kuvaavat niillä omia kasvoja. Fiilis saattaa nopeasti muuttua, kun lapsi menee peilin eteen ja huomaa, että tämän näköinen oikeasti olenkin. On kaksi todellisuutta, filtteröity minä ja oikea minä.

Pahimmillaan lapselle tai nuorelle voi syntyä käsitys, että hän on hyväksytty vain meikattuna tai filtteröitynä. Se voi vaikuttaa myös itsetuntoon.

Toisaalta Niemelä muistuttaa, että lapset ovat kautta aikain ihailleet vanhempiaan ja isompia lapsia. Lapset matkivat aikuisia kaikissa leikeissään, eivätkä meikkaaminen tai ihonhoito ole poikkeus.

Jos vielä ystävätkin intoilevat kosmetiikasta, lapsi ehkä haluaa kuulua meikkaavien ja seerumeja käyttävien ikätovereidensa joukkoon.

Kaikki kosmetiikka ei sovi lapsille

Sosiaalisessa mediassa monivaiheiset ihonhoitorutiinit ovat suurelle lapsijoukolle arkipäivää. Myös Lykon retail-päällikkö Armi Aho on huomannut, että siinä missä aikuiset saattavat käyttää päivittäin vain vettä, puhdistusainetta ja päivävoidetta, nuoret lisäävät vielä neljä muuta tuotetta joukon jatkoksi.

Monet kosmetiikkatuotteet on suunniteltu aikuisille, joten ne eivät välttämättä sovellu lapsen iholle. Tuotteet saattavat sisältää vanhemmalle iholle suunniteltuja aineita, kuten retinolia, joka väitetysti ehkäisee ikääntymistä. Retinolia ei suositella lapsille.

– Myös vanhempien on hyvä olla hereillä siitä, mitä tuotteita lapsi käyttää ja mitä ne sisältävät. Vanhemmat voivat asettaa tuotteiden käytölle rajoja, psykologi Annukka Niemelä kommentoi.

Lasten iho on ohuempaa ja herkempää kuin aikuisen, joten se voi ärtyä ja kuivua herkemmin. Jos lapsi käyttää kosmetiikkaa, hänen olisi tärkeää ymmärtää, mitä tuotteet sisältävät ja minkälaiset tuotteet soveltuvat hänen iholleen parhaiten.

Niin tosielämässä kuin sosiaalisessa mediassa ihannoidaan ihoa, joka hohtaa nuoruutta. Ihon ryppyjä ja vanhenemista yritetään peitellä esimerkiksi meikin avulla.

Hyvä kysymys onkin, miksi jopa alle kymmenenvuotiaat lapset haluavat käyttää ryppyvoiteita. Ehkä lapset juoksevat trendien perässä ilman syvällisempää ymmärrystä tai uskovat, että aikuisiän rypyt voi välttää ennakoivalla ihonhoidolla.

Joka tapauksessa jokin on mennyt pieleen, kun rypyistä on tullut pikkutyttöjen huolenaihe.

Miten vanhempien pitäisi suhtautua lapsen laittautumiseen?

Vanhemman silmissä lapsen kosmetiikkaostokset ja ihonhoitorutiinit voivat näyttää järjettömältä ajan ja rahan tuhlaamiselta. Psykologi Annukka Niemelä kehottaa vanhempia selvittämään, miksi lapsi on kiinnostunut kosmetiikasta.

– Vanhemman on tärkeää pysyä uteliaana siitä, mitä lapsi puuhailee. Kun ymmärtää, miksi lapsi harrastaa meikkaamista tai ihonhoitoa, myös rajojen asettaminen voi olla helpompaa.

Jos lapsi kuuluu ystäväporukkaan, jossa meikkaaminen yleistyy, eri perheiden vanhempien kannattaisi Niemelän mukaan keskustella keskenään.

– Ajattelen, että vanhempien verkostoituminen on somen ja vertailun kultakaudella todella tärkeää. Olisi hyvä, että vanhemmat yhdessä sopisivat, millaisia rajoja älylaitteiden käyttöön ja meikkaamiseen asetetaan. Näin vältetään tilanne, jossa yksi henkilö saa ostaa tai tehdä mitä haluaa ja muut tuntevat itsensä huonommaksi.

Lisäksi Niemelän mukaan on hyvä varmistaa, että kosmetiikkaharrastus ei saa liian suurta roolia päivittäisessä arjessa tai vie aikaa levolta. Onnistumisen tunteita on hyvä saada muustakin kuin pynttäytymisestä.

– Työssäni olen huomannut, että jotkut lapset heräävät aamuyöllä meikkaamaan kouluun. Silloin unet jäävät liian vähäisiksi. Lapset eivät välttämättä itse ymmärrä, että niin ei voi tehdä, joten vanhempien on hyvä asettaa selkeät rajat.

Yksi keino ilmiön hillitsemiseen olisi ruutuajan vähentäminen. Meikkivideoille ja ihonhoidolle voi rajata tietyn ajan päivästä ja muun ajan omistaa toisille aktiviteeteille.

Kun kosmetiikkaharrastus ja ruutuaika pysyvät hallinnassa, jää enemmän tilaa muille lapsuuden iloille.