”Surullista, miten vähän vanhemmat tuntuvat juttelevan lastensa kanssa” – Näin lasten älylaitteiden käyttö jakaa mielipiteitä
Kaksplussan lukijakyselyssä kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että kännykkään ei pitäisi turvautua missään tilanteessa tylsyyden torjumiseksi.
Pitkällä automatkalla ruudun tuijottelu on suotavaa, mutta vieraiden luona tai kaupungilla kierrellessä niin ei sovi tehdä. Näin vanhemmat tuumasivatt Kaksplussan taannoin toteuttamassa lukijakyselyssä, joka käsitteli lasten älykännyköiden käyttöä.
Kaikista vastaajista 52 prosenttia oli sitä mieltä, että lapselle voi antaa kännykän käteen pitkällä automatkalla, jotta hän pysyisi tyytyväisenä.
Vastauksia kertyi yhteensä 581. Enemmistö vastaajista (238 henkilöä) ilmoitti olevansa alle kouluikäisten lasten vanhempia. Toiseksi eniten vastauksia tuli taaperoiden vanhemmilta (168 henkilöä).
Lähes kolmasosa vastaajista totesi, että kännykän käyttö on sallittua myös lääkärin odotushuoneessa. Ravintolassa kännykän käyttö oli hyväksyttävää lähes joka neljännen vastaajan mukaan. Kotona kännykkää sai käyttää 22 prosentin mielestä, kun taas lapsen kannalta tylsissä tapahtumissa tai juhlissa kännykkää sai käyttää 17 prosentin mielestä.
– Mielestäni älypuhelin on viimeinen viihdytyskeino. Vilkas taapero on ravintolassa nopeasti valmis. Kun kaikki muut keinot on jo käytetty, voi rauhallisen ohjelman laittaa pyörimään äänettömälle siksi aikaa, kun muu seurue saa syötyä. Muita vastaavia tilanteita voi olla kotona tai esimerkiksi odotustiloissa, yksi vastaaja pohti.
Toisaalta monissa vastauksissa toistui huoli siitä, mitä haittoja kännykän tarjoamisesta koituu lapsen kehitykselle ja vuorovaikutustaidoille. Eräs vastaaja mainitsi olevansa järkyttynyt siitä, että jopa 1-vuotiaat ovat uppoutuneita kännykän lumoihin ravintoloissa tai kaupungilla.
– Aivan järkyttävää! Sitten ihmetellään vuorovaikutusproblematiikkaa ja sitä, kun lapset eivät kuuntele, usko tai tottele vanhempaa. Lapset eivät ole häiriöksi, vaikka hetkittäin pitävät ääntä tai suuttuvat, se on elämää!
Joukkoliikenteessä kännykän käyttö sai vähemmän kannatusta. Vastaajista 15 prosenttia katsoi, että kännykän voi kaivaa esiin esimerkiksi bussissa. Muutama vastaaja raportoi todistaneensa tällaisia tilanteita.
– Surullista, miten vähän vanhemmat tuntuvat juttelevan lastensa kanssa joukkoliikenteessä. Silloin olisi ihanteellinen hetki kuvailla näkymiä, jutella päivästä tai kertoa satuja. Kuitenkin kaikki istuvat nenä kännykässä, alle kouluikäisen lapsen vanhemmaksi ilmoittautuva harmitteli.
Vastaajat saivat halutessaan valita useamman kuin yhden vaihtoehdon kysyttäessä sitä, milloin lapselle voi antaa hetkellisesti kännykän käyttöön, jotta tämä pysyisi tyytyväisenä.
Kaikista vähiten kannatusta saivat vaihtoehdot vieraiden luona, jonka valitsi yli seitsemän prosenttia vastaajista. Kaupungilla kierrellessä kännykän käyttö oli hyväksyttävää alle viiden prosentin mielestä.
Tylsyys on toivottua
Kolmasosa vastaajista ilmoitti ajattelevansa, että kännykkään ei pitäisi turvautua tylsyyden torjumiseksi missään tilanteessa.
– Minusta alle kouluikäisille lapselle ei tarvitse antaa kännykkää missään tilanteessa. Tylsyyden estämiseksi on leluja, kirjoja ja puuhakirjoja. Lasten kanssa voi myös jutella tai leikkiä jotain arvuutteluleikkiä, jos lapsella on tylsää. Tylsyys kai kehittää luovuutta, ei se ole vaarallista, totesi yksi vastaaja.
Vastaajista yli viidesosa ilmoitti, että ei koskaan anna lapselle kännykkää viihdykkeeksi tai sen takia, että lapsi pysyisi pois tieltä. Noin 35 prosenttia myönsi tekevänsä niin harvemmin kuin kerran viikossa.
Noin neljätoista prosenttia vastaajista kuitenkin kertoi, että antaa kännykän lapselle joko useita kertoja viikossa tai päivittäin.
– Ei voi kieltää, jos itse katsoo myös, yksi vastaaja perusteli.
Joissain vastauksissa vanhemmat painottivat, että kyse ei niinkään ole ruutuajan määrästä vaan laadusta. Vanhempien vastuulla on valvoa, mitä kännykällä tehdään.
– Teknologia kehittyy ja on ihan tosi ok pysyä kehityksessä mukana, onhan se nykyaikaa. On kuitenkin aikuisen tehtävä valvoa, mitä puhelimilla tehdään tai katsotaan, yksi vastaaja totesi.
Sama vastaaja mainitsi, että netissä on saatavilla myös opettavaista ja kehittävää materiaalia.
Sopiva ikä ensimmäisen kännykän hankkimiselle?
Vastaajista 55 prosenttia katsoi, että sopiva aika lapsen ensimmäisen oman kännykän hankkimiselle on koulutaipaleen alkaessa eli ensimmäisellä luokalla. Vastaajista 12 prosenttia oli sitä mieltä, että oman kännykän voi hankkia jo esikoululaiselle.
Liki kolmasosa vastasi, ensimmäinen oma kännykkä tulisi hankkia myöhemmin kuin ekaluokkalaiselle. Monissa avoimissa vastauksissa toistui toive tai suositus kellopuhelimen hankkimisesta älykännykän sijaan.
– Meillä on tokaluokkalaisella käytössä kellopuhelin ja hyväksi todettu, yksi vastaaja kertoi.
Muutama vastaaja kertoi hankkineensa lapsen ensipuhelimeksi vanhan Nokian ja opettavansa älylaitteiden käyttöä jälkikasvulleen vasta myöhemmin.
Jaa oma kokemuksesi