Eilen käytiin kahden tunnin keskustelu perhetyöntekijän ja neuvolatädin kanssa, mihin tuleva isä osallistui. Viime neuvolakäynnissä annettiin sellainen kuva että keskustellaan meidän ”parisuhteen” ongelmista ja käydään nimenomaan huoltajuus asioita läpi. Silloin neuvolatäti sanoi että jos avioeron harkinta aika on mennyt umpeen ja avioeron 2-osa on laitettu sisään ennen lapsen syntymää saan automaattisesti yksinhuoltajuuden. Isällä on toki oikeus tapaamisiin, jotka neuvolatädin mukaan ovat ”ihan vaan muutamia tunteja pikkuvauvan kanssa”.
No miten sitten kävikään? Keskusteltiin pitkään ”parisuhteen” ongelmista. Sanoin jo heti alkuun että en ikinä pysty antamaan miehelle anteeksi joka jättää puolisonsa yksin koko raskausajan. Jos parisuhdetta meinataan korjata miehen pitää muuttaa takaisin kotiin ja olla läsnä edes nämä viimeiset 3 kuukautta. Perhetyöntekijä sekä neuvolatäti olivat sitä mieltä että meillä on niin isoja ongelmia että asuminen saman katon alla ei olisi järkevää. Ymmärsin siis asian niin että avioero viedään loppuun saakka ja jatketaan elämää erillään. Meille tuputeltiin kuitenkin parisuhde terapiaa mikä minun mielestä vaikutti omituiselta, koska ollaan jo erottu. Mitä järkeä yrittää pelastaa parisuhdetta missä tiedän että en ikinä voi antaa miehen teoista anteeksi?
Asiaa kuitenkin perusteltiin sillä tavalla että on lapsen edun mukaista käydä terapiassa, että voidaan yhdessä keskustella lapsen asioista. Suostuin siis terapiaan siinä uskossa että se on nimenomaan vauvaa varten mutta huomautin että avioerosta pitää tehdä päätös tammikuussa ja aijon viedä sen loppuun saakka, turvaamaan minun sekä lapsen tulevaisuutta. Haluan nimittäin ehdottomasti yksinhuoltajuuden, koska en usko että yhdessä pystyisimme päättämään lapsen asioista enkä halua isästä ikuista riesaa minulle. Haluan itse päättää minun sekä vauvan tulevaisuudesta, enkä jaksa riidellä asioista seuraavat 18 vuotta.
Jos haluat yksinhuoltajuuden tarvitset siihen todella pitävät perustelut, muuten et sitä saa. Eli neuvolatäti oli ilmeisesti muuttanut mielensä viime tapaamisesta ja lakikin oli muuttunut. Otettiin myös itsestäänselvyytenä että tulevaa isää kutsutaan mukaan synnytykseen sekä kastejuhlaan, ja hänen suvun kanssa pitäisi selvittää välejä. En nyt näe tässä mitään järkeä. Minä synnytän joten miksi en saa itse valita kuka/ketkä ovat synnytyksessä mukana? Luulisi että olisi äidille tärkeetä saada mukaan henkilön joka osaa antaa sitä tukea. Tähän lapsen tuleva isä ei kelpaa.
Tänään aamulla soitin lastenvalvojalle ja kyselin miten nämä huoltajuusasiat oikeasti menee. ”Jos et ole naimisissa kun lapsi syntyy saat automaattisesti yksinhuoltajuuden. Isä tunnustaa isyytensä lastenvalvojan luonna, mutta tämä ei vaikuta huoltajuuteen. Jos haluatte yhteishuoltajuuden teidän molempien pitää allekirjoittaa. Jos et allekirjoita pysyt yksinhuoltajana. Jos mies haluaa hän voi itse viedä asian oikeuteen.” Eli neuvolassa annettiin väärää infoa meille molemmille? Sepä kiva. Meidän ”kokouksesta” oli todella paljon hyötyä, kun meille ei edes osattu antaa oikeaa infoa. Väärillä tiedoillahan on todella helppoa suunnitella tulevaisuutta.
Loppu hyvin, kaikki hyvin mutta halusin kertoa tästä asiasta jos siellä ruudun takana on joku kenelle mahdollisesti annetaan väärää infoa. Ottakaa asioista selvää jos vähänkin epäilyttää. Nykyään isyyden voi tunnustaa jo neuvolassa. Jos olisin suostunut tähän olisin myös suostunut yhteishuoltajuuteen, siinä uskossa että muita mahdollisuuksia ei ole. Yksinhuoltajuuden voi helposti muuttaa yhteishuoltajuuteen, mutta toisinpäin ei.
Kommentit (2)
Ajattele kahdesti ennen kun kirjoitat yksinhuoltajuuspaperit tai sitten yhteishuoltajuuspaperit..
Tiedän keissin jolla vanhemmilla oli yhteishuoltajuus mutta tyttö (yli 14v) asui kokoaika äidin luona koska isä löysi uuden heilan ja muutti yhtäkkiä ilman minkäänlaista varoitusta Lappiin, no ei siinä mitään kun ei ikinä ollut mitään isä-tytär suhdetta, ei synttärikorttia tai edes tekstaria viittinyt pistää tyttärelleen..
Ja elatustuki haettiin aina kelasta kun tämä isä ei maksanut elareita.
Mutta kun sulla on tämä hieno yhteishuoltajuus niin kun haet passia sun täytyy olla MOLEMPIEN vanhempien nimmarit paperilla..
Niin tässä on se problema, isä ei vastaa puheluihin/tekstareihin/faceviesteihin varmaankin ihan vittuilakseen, niin mitäs teet, joko olet ilman passia kunnes täytät 18 tai olet laiton ja feikkaat nimmarin kun tiedät että se kusipää ei ole lähettänyt paperita postiin tai se että alat paperisotia sossujen ym. paikkojen kanssa että saat yksinhuoltajuuden että saat tyttärelles passin että pääse edes Tallinnaan..
Tässä oli vaan yksi keissi mitä ehkä ei tule heti mieleen.
Kyllä! Näissä pitää olla todella tarkkana. Itse pelkään nimenomaan tällaista tilannetta, että tarvitaan allekirjoitus eikä mies suostu allekirjoittamaan ihan vittuillaakseen. En todellakaan halua elää loppu elämäni niin kuin toinen ihminen haluaa, ja pyytää lupaa joka asiaan! Sen takia hankin EHDOTTOMASTI yksinhuoltajuuden. Vaikka isällä ei ole muita oikeuksia kuin tapaamiset niin voihan sen mielipidettä kysellä jos tuntuu siltä että tullaan toimeen 🙂