Kaksi päivää sektion jälkeen oli kuumeinen olo ja joka paikkaan särki. Olin niin yliherkkä että itkin kun otettiin verinäytteitä ja varsinkin kun vatsaan koski, jonka takia minut ultrattiin ja kaikki oli ihan ok. Syy tähän oli maidonnousu. Yritettiin ensin käsilypsyä mutta multa tuli niin paljon maitoa että siirryttiin pumppauskoneeseen samantien. Ensin pumppasin 50ml ja illalla jo 150ml. Ongelma ei siis ole se että minulla olisi liian vähän maitoa, vaan liian paljon joka aiheuttaa kipeitä patteja rinnoissa jos ei muista pumpata usein. En ole löytänyt muita kivunlievityksiä tähän kuin kuuma suihku.
Mulle maidon pumppaaminen on rasittavaa hommaa ja olo on kuin lypsylehmällä. Yöllä pitää herätä pumppaamaan parin tunnin välein ja jos ei herää niin sitten koko sänky on märkä vaikka käytän tissivaippoja (haha liivinsuojia tiedän, olinpa hauska) ja sitten pitää taas vaihtaa lakanat ja vähänkö noloa kun yhtäkkiä huomaat et paidassa on iso läikkä koska joku lähettyvillä oleva pikkulapsi huutaa. Muutenkin tuntuu et sitä maitoa on joka paikassa nykyään koska lypsääminen on sottaista puuhaa. Kun pumppaan vasenta rintaa niin oikeestakin lentää maitoa! Jos teet sen virheen että otat kuuman suihkun niin suihkun aikanakin lentää maitoa. Toisaalta onhan se hyvä että tulee maitoa, ei sekään ole mikään itsestäänselvyys varsinkaan sektion tai keskosen kanssa.
Kirppu syö tällä hetkellä 400ml/vuorokausi mutta multa tulee reilusti yli litran päivässä, joten olen miettinyt maidonluovuttamista. Olisi muutenkin kiva juttu jos voisin auttaa muita keskosvauvoja. Yritän nyt ensin päästä kipulääkkeistä eroon (mikä ilmeisesti on vaatimus ennen luovuttamista) ja vielä pitäisi tämän viikon aikana niitä syödä. Pakastin rupeaa jo pikkuhiljaa täyttymään maidosta joten Kirpullekin löytyy sitten jos tulisi sellainen päivä että maito loppuu kun seinään.
Ekana päivänä kun pääsin sairaalasta ostin paniikissa Medelan manuaalisen rintapumpun nimimerkkiä halvin malli Tokmannissa, hintaa taisi olla about 40€ ja sen kanssa olen viihtynyt hyvin. Tämä on pieni ja näppärä vekotin mikä on mulle tosi tärkeä juttu koska kuljetan sitä mukanani 24/7. Monet suosivat sähköisiä mutta kättärillä oleva keltainen Medela tupla pumppauksella antoi minulle elinikäiset traumat. Jos olo ei ennen sen käyttöä ollut kuin lypsylehmällä niin sen jälkeen ainakin oli ja luulin oikeesti et nännit irtoaa. Käytän siis pelkästään tota omaa joka on tuttu ja turvallinen.
Nyt muistan ne hetket teininä kun istuin silmät suurena kun joku imetti tai pumppasi maitoa julkisella paikalla ja tekisi mieli näpäyttää itseäni. Sillon kun on pakko niin on pakko, en voi muuta sanoa. Sairaalassa pumpattiin ihan avoimesti yhessä neljän hengen huoneessa ilman minkäänlaisia ongelmia ja sama meno on jatkunut sen jälkeen. Olen pumpannut autossa matkalla Helsinkiin, yhtäaikaa kun olen juonut aamukahvin tai puhunut puhelimessa, jotenkin se vaan on minulle niin luonnollinen asia.
Koska Kirppu on keskonen joudumme syöttämään hänet vähintään joka 4 tunti (sitten kun hän vihdoin pääsee kotiin siis) ja määristäkin pitäisi pitää kirjaa. Tämän takia ollaan päätetty (yhdessä isän kanssa) että minä pumppaan ja annetaan pullosta. Jos imettää niin emme voi tietää miten paljon Kirpsteri on syönnyt ilman että häntä punnitaan ennen ja jälkeen ja koska hänellä nyt on ollut noita painon laskuja haluan olla varma siitä että määrä on riittävä. Onko muita jotka ovat jättäneet imettämisen mutta pumpannut ja antanut pullosta? Tämä nyt vaikuttaa meille loogisemmalta ratkaisulta koska silleen me myös aloiteltiin ja ollaan tähän asti tehty.
Kommentit (7)
Tycker lika som ida, bäst bara att börja amma så fort som möjlit om du ha tänkt börja me de. De e helt annan teknik. Kan vara hurja tungt att pumpa o ge från flaska i längden.
Låtet helt som helt normal mjölkstigning, brukar vara myky sjukt i början o koma massor me mjölk, men de blir bättre för varje dag när de lite jämnar ut sig. 🙂
Får hoppas de! ? fast nu när ja sku vila donera mjölk får man hoppas mängden håller i sig! Dom har sån extrem maitopula att dom behöver all hjälp dom kan få 🙂
Ju mer du pumpar eller ammar ju mer producerar du, kroppen svarar på efterfrågan, sådär me tanke på donation, mjölken tar aldri slut som i en vägg men kommer att stabiliseras såsmåningom, just dedär andra tredje dan e värst 🙂 me att ge flaska sku ja seja att tänker du fortsätta me att pumpa å ge flaska e de bara att fortsätta men de blir ganska omständit i längden, ha du tänkt att du vill amma e de bättre ju tidigare du kommer igång me de annars e risken stor att int bröste som babyn behöver jobba för att få mat från int sen duger när hon blivi van me att de rinner från flaskan.
Nu ha vi ju gett från flaska för att amningen ennu tycks vara för ”tung” för henne å vi hoppas slippa nenämahaletkun, men ja fundera int på de att amningen int sen ”duger” åt henne ? får väl bara pröva mig fram me att försöka amma å sen ge från flaska om de int duger åt Krype ? nu får hon ju största delen från nenämahaletku för hon orkar int riktit hållas vaken me 3 timmars mellanrum, så skötarena brukar ”låta henne sova å samla krafter” om hon int vaknar av sig själv ?
Jag rekommenderar att gå med på facebook i gruppen ”Imetyksen tuki ry” och/eller ”amningshjälpen” 🙂 mycket bra sidor som jag fått massor hjälp och stöd ifrån. Har helammat mitt barn i sex månader och sen fortsatt amma o gör de ännu också (barne ren över ett år).
Tack för tipse! ? vi har prövat om Krype sku orka amma, men härtills ha vi int ennu fått någå resultat ?. Men hon e ju så liten ennu, krafterna räcker int riktigt till ennu 🙂