ENNENAIKAINEN SYNNYTYS - mistä jäin paitsi?
Luulin että minulla olisi ollut vielä 2 kuukautta raskausaikaa jäljellä, luulin että minulla oli aikaa vielä valmistautua Kirpun tuloon, luulin että ei tässä ole mikään kiire vielä – mutta toisin kävi. Kirppu syntyi yllättäen RV32+5, eli minulta jäi melkein koko tämä niin pahaksi kirottu viimeinen raskauskolmannes kokematta. Naistenklinikalla (missä hoidetaan pelkästään ongelmatapauksia tällä hetkellä) sain huonetovereiksi kolme tuoretta keskosäitiä ja keskusteltiin, mistä ennenaikainen synnytys jättää paitsi. Kieltämättä jäi vähän synkkä fiilis, enimmäkseen sen takia että en kerennyt ikuistaa muistoja.
Ennenaikainen synnytys: EN KERENNYT
- Pitämään babyshowereita
- Tekemään kipsimahaa
- Ottamaan äitiyskuvia. Tähän olin varannut valokuvaajan ja hankkinut mekonkin, mutta synnytin ennen sitä. Muistona jäi siis pari huonolaatuista iPhone kuvaa eikä sen enempää.
- Saamaan keittiöremppaa valmiiksi
- Tekemään pakasteruokia
- Sisustaa lastenhuonetta
- Jäämään äippälomalle ennen synnytystä
- Käymään synnytysvalmennuksessa
- Saamaan kuvia synnytyssalista tai kuvia Kirpusta heti synnytyksen jälkeen. Tää oli oikeesti mulle tosi tärkee juttu ja halusin ikuistaa sen ”hienon hetken”.
- Lähettämään hienoja birth announcement kortteja, eikä tullut ihan heti mieleen kun kerta keskonen tuli.
Onko jotain asioita mitkä toivoisitte että olisitte tehneet raskauden aikana, näin jälkeenpäin? Tulin ihan fanaattiseksi Kirpun syntymän jälkeen ja säästän ihan kaiken mahdollisen muistoksi. Kirpun sairaalaranneke, tehon esitteet, kaikki pienet lippuset ja lappuset (esim post it lappu missä oli numero teholle). Tärkeintähän tottakai oli raskauden lopputulos eli Kirppu ja vihasin muutenkin koko raskautta mutta olisihan se ollut kivaa esitellä Kirpulle että ”näin iso mun vatsa oli ennen kun synnyit”. Tästä eteenpäin meinaan oppia virheestäni ja ottaa paljon kuvia, varsinkin Kirpusta joka kasvaa ihan huikeeta vauhtia.
Kommentit (1)
Meillä synty 35+6 ja en silti kerennyt yhtään vietellä mammalomaa ja tavallaan antaa aikaa sille masulle ja valmistautumiseen. Siihen asti oli töitä, häät, muuttoa, ihan hullunmyllyä. En kerennyt laittaa tavaroita paikalleen uudessa kodissa, tehdä mitään isoja vauvanhankintoja (jotka oli muuton vuoksi jätetty tehtäväksi äitiysloman alussa), ottaa juuri niitä parempia kuvia, kirjoitella fiiliksiä ylös jne. jne. Vähän vaarallistakin että aina ensisynnyttäjille toitotetaan että yli menee kuitenkin eikä kannata pienistä lähtee sairaalaan. Mulla alko tosi vähäisesti vesien meno, etten välttämättä olisi edes lähtenyt, mutta oli vaan se TUNNE että nyt mennään vaikka viikot olikin noin. Antibioottitipan tarve oli kiireellinen ennen synnytystä, joten onneksi tuli lähdettyä pelkkä kännykkä taskussa tarkastukseen. Ja siitä sitten jo synnytykseenkin
Pikku juttujahan noi on kaikki mutta kyllä niitä jälkeenpäin vaan miettii, mitä jäi välistä. 🙂
http://viivyvierellain.blogspot.com/