desire nymark - Banneri

Viimeiset viikot ovat olleet melko veritäytteisiä. Täysimetyksestä huolimatta minulla oli ekat menkat muutama viikko sitten. Hyvä että edes muistin miten tamponeja käytetään, tai miten veritahrat poistetaan lakanoista. Kyllä sitä vaan nopeasti tottuu hyvään. Tämän lisäksi mun nokasta on tullut verta. En tiedä johtuuko siitepölystä tai tavallisesta pölystä tai ihan jostain muusta, mutta Mytte on nauranut iloisesti kun äidillä on paperituppoja nenässä.

Tämän lisäksi mun nännit menivät taas rikki. Itsehän luulin että olen huolehtinut niistä huonosti, koska myönnän olevani erittäin huono käyttämään nännivoidetta. Mytten syömisestä tuli muutenkin vaikeampaa ja tutti ei enää ollut kiva kapistus. Kokeiltiin taas noin kymmenen eri mallia ja kaikki lensivät kaaressa. Eli tutin kanssa taistellaan tällä hetkellä. Mytte on ollut vähän kiukkuisempi nyt viime päivinä. Hän on muuten ollut niin super helppo ja tyytyväinen tapaus, joten minä luulin että tässä on jonkin sortin ”vaihe” menossa. Andreas kyllä ennusti, että olisikohan hampaita tulossa, kun pikkuisella on nyrkki suussa koko ajan ja kuolaa ku bokseri. Mutta eihän vauvat nyt tässä iässä vielä mitään hampaita tee. Bellelle puhkesi ensimmäinen hammas joskus 8-9 kuukauden iässä. Sitten niitä kyllä tuli ryminällä ja liukuhihnalla sen jälkeen, mutta kuitenkin.


Aamulla kurkkasin Mytten suuhun, koska epäilin jo jotain haavaa tms, kun syömisestä ei vieläkään meinannut tulla mitään. Meidän neitihän on ollut niin perso ruualle, joten ruokalakko tuntui melko oudolta. Suureksi yllätykseksi huomasin että siellähän pilkotti hammas! Panikoivana äitinä meinasin jo soittaa neuvolaan, että onko meidän tytöllä jotain vikaa, koska eihän hampaat nyt pitäisi puhjeta tässä iässä. Olen muutenkin elänyt siinä uskossa, että ensin puhkeavat ala etuhampaat ja sitten ylä etuhampaat. Myttellä taas tämä puhjennut hammas on ”numero kaks” oikealla puolella, eli etuhampaan naapuri. Google kuitenkin kertoi että jotkut vauvat jopa syntyvät hampaat suussa! Äitiys on kyllä sellainen asia joka aina jaksaa yllättää, tavalla tai toisella.


Meidän raasu on siis tehnyt hampaita ja minä en ole tajunnut yhtään mitään! Päikkäreiden kanssa ollaan taisteltu, mutta yöt ovat menneet hyvin. Siis enemmän kuin hyvin, hän nukkuu jo 6-8 tuntia putkeen. Välillä olen jopa herättänyt hänet aamulla syömään, koska no, näin pienen ei pitäisi nukkua näin hyvin vielä. Ainahan sitä manaillaan että pitäisi nukkua raskausaikana, koska sitten ei nukuta vuosiin. Ilmeisesti meidän pikkuinen on perinyt isältä sekä ulkonäön että unenlahjat ja ylipositiivisen luonteen. Nythän isi säälii hänen pientä hammaspeikkoa siinä määrin, että prinsessakohtelun taso on 6/5. Täällä jopa mankeloidaan Mytten puklurättejä.

Vapusta en tee omaa postausta, koska meidän vappu oli täydellinen, mutta kuitenkin sen verran tylsä että postaus jäisi melko lyhyiseksi. Belle sai valita itsellensä vappupallon ”virtuaalisesti”, eli Andreas suuntasi kauppaan ottamaan kuvan valikoimasta ja Belle valitsi itsellensä mieluisan vappupallon kotisohvalta. Neidille iski tietysti pieni valinnanvaikeus, mutta Andreas seisoi kärsivällisenä odottamassa vastausta. Grillikausi avattiin, syötiin munkkeja ja juotiin simaa. Belle ihmetteli minne olen menossa, kun minulla oli farkut jalassa ja meikkiä naamassa. Koronakotoilun pukukoodi on ollut melkoisen ”mukava”.

Mytten mielestä vappupallot on tosi jees. Hän on iloisesti jutellut vappupalloille ja ihastellut lentävää lammasta ja lentävää koiraa. Vapun kunniaksi avattiin jopa valkkaripullo Andin kanssa. Pakko myöntää että alkoholi maistuu ihmeelliseltä nyt raskauden jälkeen. Illalla laitettiin muksut nukkumaan ja fiilisteltiin meidän elämää. Miten kaikki on lähtenyt niin hienosti rullaamaan, miten meillä on kaksi niin ihanaa ja iloista lasta. Miten vauva-arki on yllättänyt positiivisesti. Onhan tässä ollut kaiken laista. Syöpää, avioero, keskonen, lapsettomuushoidot. Yhtäkkiä ollaan tässä ja eletään elämän onnellisinta aikaa. Kyllähän sitä salaa odottaa että milloin taivas taas romahtaa, kun kaikki on niin täydellistä, mutta yritetään nyt vaan nauttia tästä hetkestä. Elämä jaksaa aina yllättää, joten nyt on hyvä hetki kerätä voimia seuraavaa koetusta varten.

Kommentit (15)

Miun keskimmäisellä pojalla oli syntyessään alhaalla edessä hammas.(Huhtikuussa – 86)Sitä kätilö ja lastenhoitaja ihmettelivät.. Mie säikähdin ja luulin että vauvalla on jotain isoa ongelmaa. 3vrk. Ikäisenä se poistettiin kun heilui ettei nielaise sitä. Ja siihen tuli pysyvä hammas pojalleni 7 v. Ikäisenä😊

Mun molemmilla lapsilla ensimmäiset hampaat tuli 3-4kk iässä. Ne myös vaihtui aikaisin. Tyttö oli 4-5 vuotta, kun lähti etuhampaat. 6v , kun aloitti koulun, kaikki oli jo vaihtuneet. Mullakin tuli pikku kakkosesta ekat menkat , kun poika oli 2-3 kk. Esikoisestakin tuli aika nopeasti, mutta tosiaan vaan ne yhdet. Seuraavat tuli, kun imetys loppui. Nenä verenvuoto voi kieliä alhaisesta hemoglubiinista. Kannattaa käydä verikokeissa.

Mulle oli hieman yllätys menkkojen alkaminen imetyksestä huolimatta. Oltiin vielä ristiöisreissussa eikä tietenkään mukana minkäänlaista rättipakettia, jälkivuoto kun oli jo loppunut. Muutenkin pari ekaa kiertoa oli tosi runsasta ennenkuin tasaantui.
Mietin vaan että eipä turhaan kätilö mua synnärillä jo opastanut huolehtimaan ehkäisystä alunpitäen vaikka imetän.

Joo, minäkin yllätyin! Ja sama täällä, että oli vielä sellaiset tosi runsaat menkat 😅

Esikoisen jälkeen alkoi menkat 6 vko synnytyksestä vaikka täysimetin 😩 ja eka hammas lapselle puhkesi 7 kk iässä . Toisen lapsen jälkeen menkat alkoi 8 kk synnytyksen jälkeen ja lapselle puhkesi ekat hampaat 3 kk iässä ja niitä tuli tosiaan aina ”parit”.. 😅

Meillä eka hammas tuli tytölle 3,5 kk. Kyllä vähän yllätti itsenikin.
Tosiaan voi tulla minkä ikäisenä vain. 🙂

Miksi tuputtaaa tuttia jos hän ei sitä halua enää syödä??

Koska tutista on suuri apu, eikä Mytte ole kovin tyytyväinen ilman sitäkään 😅 selkeesti halusi syödä tuttia, mutta ikenet oli vissiin liian kipeät tai sitten imuote oli huono hampaan takia, en tiedä, kun Belle ei ikinä käyttänyt tuttia 🤔 mutta nyt tutti taas kelpaa Myttelle ja syöminen on yhtä helppoa kuin ennenkin, että oli vissiin joku ohimenevä juttu 😊

Noita sun menkka tuskasteluja kun oon lukenut, niin tuli mieleen, että onko kukaan gyne tajunnut ehdottaa cyklocapron tai caprilon nimisiä valmisteita? 🙂 itse käytän runsaisiin vuotoihin ja hitto, että on paljon rennompaa kun ei tarvitse miettiä että riittääkö suojaukset 😂

Hampaiden tuleminen ikenien läpi vaikuttaa ainakin parilla tavalla imetykseen.
Imuote voi huonontua hetkellisesti kun ikenet ovat kipeät, ja vauvan erittämä sylki on erilaista (ikenet ikäänkuin pehmenee päästämään hampaat läpi, se vaikuttaa myös nänneihin) .
Joten rasvaa ja imuotteen tarkastelua

Jos nännit haavautuu edelleen monen viikon jälkeen kannattaa ottaa yhteys imetyksen tukeen. Todennäköistä on, että imuote ei ole ihan optimaalinen. 🙂

Täällä kans huomasin helmikuisen suussa hampaan pari päivää sitten 😁 Nyrkki ollu koko ajan suussa ja kuolaa tullu, nii lopulta keksin kurkistaa suuhun ja siellähän se alahammas oli tullu jo ikenestä läpi.

Meillä kuopuksella tuli näkyviin ekat kaksi hammasta pari päivää ennen 3kk ikää. Pari kuukautta siitä tuli seuraavat 5 hammasta kerralla… 😅Loputkin hampaat tuli vauhdilla.

Esikoisella taas tuli eka hammas 7kk iässä. Jännä miten erilaisia voi sisarukset olla..

Rikkinäisistä nänneistä sen verran, että itselläkin ollut ongelmia nännien kanssa, vaikka olen käyttänyt nännivoidettakin säännöllisesti. Apu löytyi neuvolatädin vinkistä. Imetyksen lopuksi voitelee nännin ihan tipalla rintamaitoa. Loppui haavaumat siihen.

Muistan aikanaan vauvakerhossa olleen yhden vauva, jolla oli kolmen kuukauden ikäisenä kolme hammasta ja jatkoi siitä samaa tahtia hammas / kuukausi.
Hänellähän oli pieni suu hampaita täynnä jo ennen kuin meidän saman ikäisellä vauvalla yhtäkään 😉.
Mutta niin se vaan menee, kovin erilaisia ovat.
Meillä hampaat ovat tulleet vähän myöhemmin ja näin ollen vaihtuneetkin sitten hitaasti.

Tutistakin on ihan OK jo luopua vaikka kokonaan.
Helpommin siitä nyt pääsee kuin vuoden päästä.

Kaupallinen yhteistyö

Desire Nymark

Desire Nymark

Olen kolmenkympin kynnyksellä oleva nainen joka tekee kahvikuppeja, vauvoja sekä taistelee naisen nautinnon puolesta. Suosikkiasioihin kuuluu pastan syöminen ja kapitalistisen patriarkaatin kukistumisesta haaveilu. Harrastuksena kahvin juominen, nukkuminen sekä sarkasmi. Valitettavasti työtehtäviini kuuluu myös siivoaminen, ruonlaitto huonolla menestyksellä ja pyykkikori, jonka pohjaa en ole nähnyt vuosikausiin.

Arkisto

X