desire nymark - Banneri

Tuntuu oudolta, että miehet voivat olla lastenvahtina omille lapsille vielä herran vuonna 2021. Monet ovat myös sitä mieltä, että miehet auttavat kotitöissä ja lastenhoidossa. Naiset eivät kuitenkaan auta näissä asioissa, ne vaan hoitavat arjen askareita. En siis itsekään koe, että meidän perheen mies AUTTAISI minua kotitöiden tai lasten kanssa. Hän hoitaa arjen askareita ja omia lapsia, ihan kuten minäkin.

Välillä itsekin sorrun tähän ”mieheni kyllä AUTTAA” sanamuotoon, vaikka koen sen kovin ärsyttävänä ja yritän nyt itse muotoilla sanat paremmin. Faktahan on että lapsia ja huushollia hoidetaan yhdessä. Emme enää elä kivikaudella, enkä minäkään koe että minä ”auttaisin laskujen kanssa”. Meillä on yhteiset rahat, joten osallistun laskuihin. Mistään auttamisesta tässä ei ole kyse. En myöskään koe, että mieheni hoitaisi taloa tai lapsia mitenkään huonommin kuin minä. Kyllä se laatu on ihan samanlainen. Yhdessä kasvatamme meidän lapsia, meillä on sama kasvatusmalli ja samat säännöt heille.

Ihan 50/50 on vaikea saavuttaa

Meidän arki on tietysti vähän erilainen, koska Andreas käy töissä ja minä taas työskentelen kotoa käsin. Mun aikataulu on joustavampi ja tämä mahdollistaa myös sen, että voin olla kotona lasten kanssa. Yleensä työskentelen öisin, joten jos lapset päättävät herätä yöllä, minä olen se joka valvoo heidän kanssa. Andreas taas on se, joka sitten viikonloppuisin herää lasten kanssa ja tämähän mahdollistaa sen, että saan nukkua pidempään. Perhepedistä luopuminen ei vielä ole onnistunut (oikeastaan tässä puuttuu jopa yritystä, koska emme näe mitään syytä miksi perhepedistä olisi pakko luopua vielä) ja Mytte nukkuu Andin kainalossa. Meidän kainaloissa on selkeä laatuero, koska mun kainalo kelpaa pelkästään päikkäreihin. En siis sovellu unileluksi öisin, vaan siihen tarvitaan ehdottomasti isin kainalo.


En tietenkään voi vaatia, että mieheni hoitaisi kotitöitä silloin kun hän ei ole kotona. Kahteen paikkaan ei voi venyä samaan aikaan. Koen silti että hoidamme hommat aika tasapuolisesti. Andreashan on sellainen tosi touhukas persoona, joka huolehtii kukista, leikkaa nurmikon, rakentaa milloin mitäkin ja tekee ruokaa. Hänellä on myös jonkin sortin pyykkiaddiktio, joten pyykkikasaan kosken todella harvoin. En ikinä jaksaisi silittää mitään, mutta nykyään meidän petivaatteet ja pyyhkeet menevät lämpömankelin kautta täydellisessä järjestyksessä olevaan liinakaappiin. Nykyään meidän kodarista myös löytyy kaiken maailman pyykkietikkoja ja muuta sälää, mistä en mitään ymmärrä.

Jokainen perhe hoitaa tietysti kotityöt ihan kuten itse haluaa, mutta en silti ymmärrä, miten jotkut miehet eivät muka oikeasti osaa imuroida tai pyyhkiä pölyjä. Kyseessähän ei ole kovin vaikeasti opeteltavia juttuja. En myöskään ymmärrä, miten voit olla lapsenvahtina omille lapsillesi. Joillekin toimii ihan omat osa-alueet, toisille jonkin sortin kiertävä lista. Jotkut menevät myös ”se tekee, joka kerkee” menetelmällä. Pääasia on että homma toimii. Moni äiti kuitenkin kokee olevansa todella väsynyt ja jopa uupunut, joten tällaista ”nainen tekee kaikki kotityöt ja hoitaa lapset” menetelmää en oikein itse ymmärrä.

Oletteko miettineet tätä ”mies AUTTAA kotitöissä/lasten kanssa” mutta nainen ”vaan tekee/hoitaa”? Tämä on mielestäni aika jännä ilmiö. Katsoin yhtä dokkaria äitien uupumuksesta, joka todellakin pisti miettimään ja jonka jälkeen totesin että ei, meidän talossa mies ei auta. Hän hoitaa arjen askareita, ihan kuten minäkin.

Kommentit (10)

Niin, mulla on 4 lasta, mutta en ole kertaakaan luullut lausetta ”onpa hienoa, kun äiti on lähtenyt mukaan neuvolaan.
Olin kolme vuotta lähes neljä vuotta kahden lapsen kanssa kotona ja minulta kysyi koko aikana yksi ihminen, että kuinka olen jaksanut (kysyjä oli mieheni kaveri, jonka vaimolla oli ollut synnytyksen jälkeinen masennus). Mieheni oli kaksi vuotta hoitovapaalla ja vähintään kerran kuussa joku kysyi minulta hänen jaksamisiaan ja pärjäämisiään.
Kyllä, kuumentaa näköjään edelleen tunteita tämä aihe 😅😅. Mutta en myöskään siis tajua tuota ”isä auttaa”-juttua.

Mies ei jaksanut auttaa siivouksessa eikä sitä kyllä edes osannut. Palkattiin siivooja joten ei ongelmaa. Mihen ei tarvi auttaa eikä vaimon tarvitse asiasta valittaa.

Vaikuttaa siltä, että uusi sukupolvi on paljon tasa-arvoisempaa kuin omani. Oma isäni tosin osallistui kototöihin ja lasten hoitoon tasapuolisesti äitini kanssa, joka oli 70 luvulla aika ihmeellistä. Itse sitten valitsin väärin kumppanin ja oletin, että tietysti yhdessä tehdään. No ei tehty. Minä tein kaiken. Ero tuli muiden asioiden takia, mutta kyllä se pikkasen kirpasi, kun 4v tyttö kysyi, että äiti, miks sä teet täällä kaiken ja isi vaan makaa. Kyllä se sitä eroa vauhditti. En halunnut näyttää lapsille täysin kieroutunutta parisuhteen mallia.

Aar, just tää! Toki meilläkin mies käy töissä, ja minä hoidan yöt koska mielestäni kohtuullista että töihin heräävä saa nukkua yöllä .. eikä hän imetä 😅 Mutta on kyllä vanhempi siinä missä minäkin eikä mikään mun avustaja. Sitte kuulen ympäriltä miten mahtavaa että on mies joka siivoaa, tekee ruokaa, jää isyyslomalle ja äiti saa käydä yksin ruokakaupassa! On mahtavaa, mutta minusta myös ihan normaalia.

No just tää! On mahtavaa, mutta myös ihan normaalia 😀 tai sitten tämä ”sinulla on ollut niin hyvä tuuri, kun mies tekee ruokaa/on lasten kanssa/hoitaa kotitöitä”. Ihan ku se ois tuurista tai karmasta kiinni… 😅

Myös, jos äiti lähtee ystävänsä kanssa syömään ja ehkä lasilliselle, kysytään, kuka hoitaa lasta/lapsia nyt? Jos isi lähtee iltaa viettämään-kukaan ei kysy, kuka hoitaa lasta.

Niinpä, ja kun vastaa että lapsi on isän kans nii oi mitkä ylistys isälle joka hoitaa lasta ja äiti pääsee vapaalle 😂👯‍♀️

No tämä! 😀 tää on myös tosi ärsyttävää 😂

Näinhän se ideaalisti ihannemaailmassa menee. Meidän huushollissa kävi vaan sitten niin, että mies vaan jättäytyi vauvan hoidosta ja kotitöistä kokonaan. Minun oletus oli, että kumpikin osallistuu, mutta kun olet miljoona kertaa pyytänyt, rukoillut, huutanut ja ohjeistanut, jossain vaiheessa alistut kohtaloosi ja teet vaan itse. Tai sitten eroat. Minä vielä päätin jäädä, vaikka kaikki voimat onkin kohta käytetty.

Oisko ulkopuolinen keskusteluapu mahdollinen? Esim neuvolasta yleensä saa. Ei ole kenellekään hyvä, että olet täysin ryytynyt! Tsemppiä sinne ❤️

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Desire Nymark

Desire Nymark

Olen kolmenkympin kynnyksellä oleva nainen joka tekee kahvikuppeja, vauvoja sekä taistelee naisen nautinnon puolesta. Suosikkiasioihin kuuluu pastan syöminen ja kapitalistisen patriarkaatin kukistumisesta haaveilu. Harrastuksena kahvin juominen, nukkuminen sekä sarkasmi. Valitettavasti työtehtäviini kuuluu myös siivoaminen, ruonlaitto huonolla menestyksellä ja pyykkikori, jonka pohjaa en ole nähnyt vuosikausiin.

Arkisto

X