Olin niin kovin innoissani meidän robotti-imurista. Vaikuttihan se tosi näppärältä. Voit itse käydä vaikkapa kaupassa tai istua terassilla juomassa kahvia, ja sillä aikaa robotti-imuri nimeltään Sven kiltisti imuroi koko kämpän. Alusta lähtien tämä kyllä kuulosti liian hyvältä ollakseen totta, mutta en silti ollut ihan valmis kaikkiin Svenin temppuihin, tai millainen nutturankiristäjä tämä meidän pieni Sven oikeasti tulisi olemaan.
Ekat kaksi päivää Sven hoiti homman ihan hyvin. En tiedä johtuiko jonkin sortin vieraskoreudesta vai mistä, mutta jo kolmantena päivänä huomasin millainen rasittava perseenreikä tämä meidän Sven voikaan olla, kun hänellä on kiukkupäivä. Tämä pieni perkele junttaa itseänsä päin pöytiä, kunnes hän saa käsiinsä laturit, sukkanauhat tai lankarullat. Niihin hän sit vetää itsensä jojoksi, ja kohta puhelimeen tulee ilmoitus, että pitäisi käydä pelastamassa hänet. Muutenkin kyseinen kapistus on verrattavissa lemmikkiin. Jos on liian hiljaista, hän luultavasti tekee pahojaan.
Matonreunan vieressä seistään ja ulistaan, miten ollaan muka lähellä korkeaa reunaa. Sitten taas jos ulko-ovi vahingossa on auki, ollaan jo lähtemässä karkumatkalle. Onneksi hän sentään aina pysähtyy kynnyksen kohdalla ja ulisee sitä samaa ”lähellä korkeaa reunaa”. Mikäli kämpässä on jotain uutta, sitä pitää heti yrittää heittää kumoon tai rikkoa. Muuten rajoja koetellaan esimerkiksi sotkeutumalla kiinni verhoihin. Leivänmuruset eivät todellakaan maistu, mikäli lattialla on jotain muuta kivempaa syötävää, kuten nyt esimerkiksi joku karkkipaperi, mihin saa harjakset solmuun.
Meidän Svenillä on ihan oma ”go home” nappula, mutta reaktio muistuttaa tässäkin kovasti taaperoa. Hän ei siis ikinä suostu menemään kiltisti kotiin, vaikka miten käskisi. Yleensä hänet pitää ottaa syliin ja kantaa latausasemalle. Toinen kiva kepponen, joka kuuluu Svenin erikoisuuksiin on katoaminen. Hän siis päättää välillä leikkiä piilosta, ja tässä asiassa hän on harvinaisen kekseliäs nuoresta iästä huolimatta. Välillä etsimiseen saattaa mennä jopa päiviä. Kerran löysin hänet saunasta. Siellä hän köllötteli lauteiden alla, eikä mitään hajua miten hän omin pikku renkaisin on ylittänyt sekä kodarin että kylppärin kynnykset. En myöskään osaa sanoa, miten hän on onnistunut tippumaan terassilta suoraan nokkospuskaan. Onneksi selvisimme ilman murtuneita osia.
Vaikuttaa vähän siltä, että tarvittais moniamatillinen tiimi jotta saatais meidän Sven toimimaan kuten muut kiltit roboimurit tekevät. Tai vähintään jonkin sortin tapakoulutusta. Kai tässä pitää kokeilla positiivista vahvistamista seuraavaksi. Kaikesta Svenin sooloilusta huolimatta, en silti halua luopua hänestä. Valvovien silmien alla hän hoitaa imuroinnin oikein mallikkaasti. Yksinään en tosin enää uskalla jättää hänet siivoamaan mitään.
Kokeileeko teidän roboimurit myös rajoja, kuten meidän Sven? Meneekö tämä ohi vuoden iässä, vai pitääkö tätä vaan kestää?
Kommentit (13)
xDDD Postaus + kommentit nauratti ääneen. Hahah moniammatillinen tiimi
Meidän Sheldon toimi moiteettomasti reilu vuoden. Siinä vaiheessa kun kannettiin aito joulukuusi sisälle niin Sheldon päätti hirttää ittensä ja jäi jumiin kodarin kynnykseen ja vetäs ittensä vikatilaan. Vuoden mennyt siitä kynnyksen yli aina nätisti mutta joulukuusi taisi olla liikaa😅 Nyt Sheldon on ollut puoli vuotta koomassa kaapissa ja odottelee sielä että asialle tehtäis jotain..
Meillä on Roomba ja toimii hyvin! Ihan pelastus, kun koiralta tulee karvoja ja hiekkaa jatkuvasti sisälle eikä taaperon kanssa jaksa joka välissä olla imuroimassa. Teen yleensä niin, että siivoan ennen kotoa lähtöä pikaisesti kaikki tavarat lattioilta pois, siirrän yhden imurille liian paksun maton syrjään ja klikkaan sitten masiinan päälle siksi aikaa, kun olen poissa. Meidän kämpän etuna on tosin se, että tässä on ennen asunut pyörätuolia käyttävä henkilö, joten esimerkiksi kynnykset ovat varsin robotti-imuriystävällisiä. Ja myönnän, että olen jättänyt esimerkiksi liian kevyitä mattoja hankkimatta, etteivät ne rullautuisi Roomban alle 😀 Mieluummin teen välillä sisustusvalinnat robotti-imurin pillin mukaan kuin palaan enää ikinä suristelemaan normi-imurilla joka välissä.
Moni on kyllä kehunut roombaa! En sitten tiedä onko meillä vaan huono yksilö, liian vaikea pohjaratkaisu vai just huonoja sisustusvaihtoehtoja 😀
Hankin siis Roomban jos elämä köy liian tylsäksi 😅
Meidän erimerkkinen robo ei yleensä aiheuta draamaa. Puurtaa vaan ahkerasti hommia aina kun ollaan poissa kotoa ja parantaa mun elämänlaatua tosi paljon.
Kerran hän tosin sai mustasukkaisuuskohtauksen. Samana päivänä kun meille muutti robottiruohonleikkuri löysin hänet keskeltä olohuoneen lattiaa valittamista oikeaa rengastaan. Vaati uuden renkaan, runsaasti lepertelyä ja vakuuttelua, ettei uusi robo ole hänelle millään tavalla kilpailija vaan kummallakin on ihan oma tontti hoidettavana. Toistaiseksi hän on jatkanut hommiaan mukisematta.
Kiitos tästä, Roombaa ei siis meille 😅 Tähän voisikin pyytää suosituksia oikeasti hyvistä robotti-imureista 😁
Postaudös imurista, ihan parasta 😂 terkkuja Svenille!
Hieman nauroin ääneen tälle 😁
Mä oikeesti täällä vedet silmissä räkätän tälle postaukselle, kiitos!! 😂😂😂❤️
Kuulostaa hermojaraastavalta. Meillä on Roborock E4, joka kyllä rokkaa! Ei moitteen sanaa ja imuroi oikein mallikkaasti, sitä voin lämpimästi suositella! 😃
Meillä on saman merkin robotti imuri mut eri versio. Mut sama juttu täällä. Tääl se imuroi aina poikien huoneen useesti. Jää AINA jumiin heti kun poistutaan ovesta. Jos teet hälle roska kasan nii hää kiertää sen. ”Kotia” ei haluaisi millään mennä.
Nyt hää on lopettanut puhumisen 😂
Meillä toimii roomba hyvin kunhan raivaa kaiken ylimääräisen sen tieltä pois ettei oo mitään mihin sotkeutua tms. Tietysti ei olla lapsiperhe että varmasti meillä helpompaa raivata tavarat pois. Ja laitan vaan sen aina imuroimaan yhden huoneen kerrallaan, laitan joko oven kiinni tai teen esteitä. Yhdelle matolle se ei pääse joten sen imuroin aina tavan imurilla itse mutta meillä on vissiin niin hyvin koulutettu kun ei jää siihen reunaan jumiin 😀
Allekirjotan kyllä tuon ettei kotiin haluta mennä, helpoimmalla pääsee kun kantaa sen lähelle kotiasemaa ja oikeaan suuntaan. Meillä myös tykkää piiloutua sängyn ja lauteiden alle mutta painaa vaan puhelimen sovelluksesta sen liikkeelle ja odottaa niin kauan kun se tulee näkyviin 🙂 en kyllä luopuisi meidän Eevertistä, päin vastoin suunnitellu hankkivan sellasen joka myös moppaa 😂
Vaatii siis kärsivällisyyttä ja hieman vaivannäköä itseltä että homma toimii👌
Ai saakeli! 😂 joo siis tää meidän sven ei oo ikinä halunnu lähteä kotiin 😀 pitää aina kantaa tätä kermapersettä 😂