Holy shit, tajusin tänään että minähän täytän 29 muutaman kuukauden päästä. Itsehan olen kuvitellut olevani 25 vuotias vielä. Olen jopa viettänyt 25v synttäreitä kaksi vuotta peräkkäin, kun en oikein ollut kartalla. Tajusin vasta olevani 26 vuotias siinä vaiheessa, kun muut ysikolmoset antoivat kutsuja omiin kekkereihin. Ikäkriisi on siis hoidettu jo neljä vuotta sitten, enkä jaksa ottaa stressiä näistä ikäjutuista enää, mutta minulla on muutama juttu, jonka haluaisin tehdä tai oppia ennen kolmenkympin ikää.
Oppia paketoimaan joululahjat nätisti
Andreashan hoitaa kaikki paketointihommat meidän perheessä, koska mulla menee hermo alta aikayksikön. Muutaman kerran olen kyllä yrittänyt, mutta lopputulos on aina yhtä jäätävä. En ikinä kykene leikkaamaan sopivan kokoista palaa sitä saakelin lahjapaperia, teippiä käytän tyyliin rullallisen eikä noi naruhommatkaan oikein onnistu. Tänä vuonna haluaisin hommata jotain super kivaa lahjapaperia, jolla meinaan paketoida kaikki lahjat. Olen jopa luonut tälle projektille ihan oman pinterest taulun! Andreas rukoilee jo mun puolesta.
Investoida laadukkaisiin petivaatteihin
Sen verran pihi ihminen olen, että en ole raaskinut ostaa oikeasti laadukkaita petivaatteita. Nehän ovat ihan törkeän hintaisia, joten meillä löytyy pääosin henkkamaukkaa ja ikeaa. Nyt kuitenkin koen, että olisi korkea aika satsata laadukkaisiin vermeisiin. Tähän projektiin kuuluu myös peitot ja tyynyt. Olen jo pitkään haaveillut painopeitosta, moni kun kehuu näitä maasta taivaisiin. Jospa sitten vielä oppisin petaamaan sängyn.
Viettää viikonlopun kavereiden kanssa
Kuluneet kaksi vuotta ovat sinänsä olleet tällaiselle introvertille tosi jees ja meinasin jo panikoida, kun yhteiskunta aukesi. Iski oikeasti päälle hirveä ahdistus, että en ole valmis tällaiseen. En siis ole käynyt missään moneen vuoteen, joten nyt olisi ehkä korkea aika. Tyttöjenviikonloppu jossain kylpylässä voisi olla sellaista hyvää alkulämmitystä. Baarit, risteilyt ja lomamatkat ovat vähän liikaa tässä vaiheessa vielä.
Oppia syömään aamupalaa
Tai edes syömään säännöllisesti. Tällä hetkellä vedän kahvia, välipaloja ja syön yhden lämpimän aterian illalla. Tässä samalla voisin oppia juomaan vettä. Tällainen epäsäännöllinen ruokailuhan on epäterveellistä ku fan ja välillä kroppa menee ihan sekaisin. Naisena koen kuitenkin että en aina oikein tajua mun kehoa. Onko meillä migreeni? Nestehukka? Pms tai menkat tulossa? Pitäisikö meidän syödä? Voiko tämän vaivan hoitaa buranalla? Jos oppisin juomaan ja syömään voisin eliminoida nämä kaksi asiaa listalta.
Löytää itselleni kivan harrastuksen
Jos tämä uusi harrastus vieläpä liittyisi liikkumiseen, olisin erittäin ylpeä itsestäni. Tällä hetkellä kaikki pyörii kodin, lasten ja työn ympärillä, joten pääkoppa hyötyisi varmasti jos löytäisin itselleni jotain omaa. Tota yogaa olen kyllä yrittänyt sinnikkäästi, mutta jostain syystä ei oikein nappaa.
Saada positiivisen raskaustestin
Teininä päätin, että minullahan on lapsiluku täynnä ennen 30 ikää. No, elämä yllättää. Meillähän on ollut lapsihaaveita jo pitkään, joten toivotaan että saisin sen positiivisen raskaustestin joskus 2022 aikana.
Ottaa laadukkaita perhekuvia
Ollaan jo pitkään mietitty, että pitäisi palkata valokuvaaja ottamaan kuvia meistä. Jostain syystä se vaan jää. Jopa meidän hääkuvat ovat vaan jääneet. Lapsista meillä kyllä on paljon kivoja kuvia, mutta onhan se vähän tylsää, kun meidän perhealbumissa ei ole kuvia missä koko perhe näkyisi samassa kuvassa.
Viettää aikaa Andreaksen kanssa, ilman lapsia
Myttehan ei ole ollut missään hoidossa, joten meillä on viimeksi ollut lapsivapaata joskus 2019. Tällaiselle kotirotalle tämä nyt ei ole mikään katastrofi, mutta hotelliyö voisi kyllä kieltämättä olla ihan kiva.
Viettää kesälomaa
Tänä kesänä meidän oli tarkoitus viettää kuukauden kesälomaa, mutta se ei onnistunut, koska elämä. Kuukauden kestävä kesäloma kuulostaa kyllä aivan utopistiselta, kun meillä harvoin onnistuu edes vapaa viikonloppu, mutta nyt perkele. Loman pitäminen ei voi olla näin vaikeaa! Kaksi vuotta ollaan yritetty ja mönkään on mennyt, mutta kolmas kerta toden sanoo.
Leipoa hienon kakun
Siis oikeasti hienon kakun! En varmaan ikinä unohda sitä katastrofaalista mansikkakakkua jota yritin parsia kasaan viime juhannuksena. Se oli oikeasti niin kamalan näköinen, että en edes olisi kehdannut tarjoilla sitä kenellekään. Maku oli onneksi kuitenkin ihan kohdillaan, joten jospa esteettinen puoli vielä onnistuisi ensikesänä? Tai sitten noi kermakakut eivät vaan ole meikäläistä varten ja siirryn juustokakkuihin, joissa on minimaalinen koristelu.
Kommentit (4)
Meillä on jokaisessa sängyssä peitto, jonka täytteenä on luonnonkuitua. Siis villaa tai untuvaa talvella, bambua tai puuvillaa kesällä.
Pienessä kodissa säilytysratkaisut ovat kompakteja, joten pyyhkeitä on kaksi jokaiselle ja lakanoita periaatteessa yhdet / sänky. Toki muutama ylimääräinen setti löytyy siltä varalta, että mennään vaikka kylään omat lakanat kainalossa tai iskee vatsatauti tai jotain sellaista. Mutta kuitenkin ehkä keskivertotaloutta pienemmällä valikoimalla mennään.
Joten, kun omistamme vähän, voimme omistaa laatua. Likaiset lakanat kerätään pyykkiin aamulla, pestään ja kuivataan päivän aikana ja pedataan takaisin sänkyyn taas illan tullessa. Yhdet lakanat käytetään loppuun, jonka jälkeen ostetaan taas uudet. Sellaista ei tapahdu edes vuosittain. Monen edullisen ja ”ihan kivan” setin hinnalla saa kyllä uudet ja juuri sellaiset, jotka haluaa.
Uudet tyynyt ja joskus peitotkin sopivat hyvin myös joululahjoiksi.
Meillä on painopeitot, en huomannut niissä mitään erikoista tavallisiin verrattuna. Ainoa ero on se että tulee hiki kun vaihtaa petivaatteet. 🥵
Pakko kommentoida noihin laadukkaisiin petivaatteisiin… Mä meinasin siis kans satsata, kunnes tajusin tarkistaa langantiheyden. Ikean petivaatteissa oli sen verran hyvät luvut, että päätin pitäytyä niissä kuitenkin. 😂 Pihiys ja hinta-laatusuhde vei voiton ainakin toistaiseksi. 😂
On vai 👀 oho, en tiennyt! No, ehkä minä sitten myös menen tällä hinta-laatusuhteella 😆 jospa satsais sitten 40 vuotiaana!