RASKAUSLUPA

Kävin labrassa viime viikon maanantaina, joten noita kilppariarvoja olen jo itse päässyt analysoimaan. Tsh 1.37 (viiteväli 0,5-4), t4v 15 (viiteväli 11-23) ja t3v 6 (viiteväli 2,6-6,3). Kaikki arvot olivat siis viitevälien sisällä ja TSH-reseptori-vasta-aineet ovat negatiiviset, mutta toi t3v hipoo ylirajaa. Oon siis ollu ihan paskat housuissa, että jäädäänkö taas seuraamaan ja mitä pahinta, uusiutuuko tämä paska nyt samantien.

Endolta odotin vastausta vasta perjantaina, mutta tänään sain viestin että Maisassa olisi uusi kirje. En oikein osaa sanoa miksi tämä asia jännitti niin saatanasti, kun en itse pysty vaikuttamaan tähän millään lailla, mutta varmaan koska tätä asiaa ollaan veivattu edes takas kahdeksan kuukautta. Minähän olen sellainen ”pessimisti ei pety” ihminen, joten tietyllä tavalla odotin taas jotain ”kilpirauhasarvot muuttuneet, syytä seurailla tilannetta vielä 2 kuukautta, raskauslupaa ei myönnetä”. Nämä nyt ovat näitä mun omia itsesuojelumekanismejä.

Suunnitelma

”Ei estettä raskaudelle, mutta kilpirauhasarvot hyvä tarkistaa, kun raskaus käynnistynyt (myös TSHRAb). Kilpirauhasarvot hyvä tarkistaa myös synnytyksen jälkeen varsinkin, mikäli esiintyisi kilpirauhasen liikatoimintaan viittaavia oireita. Se, että liikatoiminta alkaisi raskauden aikana on harvinaisempaa, mutta jos liikatoimintaan sopivia oireita, kannattaa kilpirauhasarvot tietenkin tarkistaa. Alkuraskaudessa TSH fysiologisestikin laskee istukkahormonin vaikutuksesta. Endokrinologille ei jatkoja.”

Eli vihdoin ja viimein, MEILLÄ ON RASKAUSLUPA! Tällä hetkellä tilkan viuhka toimii supistetusti, mutta laitoin jo viestiä meidän IVF polkuun, että haluaisimme päästä suunnittelukäynnille. Suunnittelukäynnillä allekirjoitetaan soppari (kyllä, näissä asioissa tarvitaan sopimus) ja no, suunnitellaan miten pakastealkion siirto toteutetaan. Eli siellä sitten selviää millaiset jonot tällä hetkellä on ja millä aikataululla pääsemme siirtoon. Kuukautiskiertohan vaikuttaa tähän myös, joten toivon nyt hartaasti että kierto pysyisi normaalina ja että ovulaatio ei ajoitu sellaisiin päiviin että pakastealkion siirtoa ei voida tehdä.

Kohti jonoa ja jonosta pakastealkion siirtoon

Itse veikkaan, että pääsemme suunnittelukäynnille joskus tammi-helmikuussa ja sitten pakastealkion siirtoon joskus maalis-huhtikuussa, mutta pääasia että asia nyt etenee ja että noita kilppariarvoja ei enää hirveästi tarvitse kyylätä. Keskellä harmaata marraskuuta ja ihmeellisen vuoden loppupuolella saimme siis iloisia uutisia. Meillä oli isoja suunnitelmia tälle vuodelle, mutta yksikään niistä ei mennyt maaliin saakka, koska elämä yllätti. Kaikki siirtyi eteenpäin, ja hyvä niin. Kilpparisekoilun ja flunssakierteen keskellä en olisi jaksanut mitään ylimääräistä.

Tämä vuosi ei siis antanut meille sitä mitä olimme toivoneet, mutta lopputulos on silti ihan hyvä. Nyt pääsemme rauhassa nauttimaan joulusta (rauhassa nimenomaan, koska ei enää pöpöjä tänne kiitos ja hui saakeli mitkä tartuntaluvut) ja toivotaan että kaikki sujuisi astetta helpommin ensi vuonna. Emme siis enää suunnittele yhtään sen enempää tälle vuodelle, vaan mennään zen-tilassa loput kuusi viikkoa. Pyrimme nukkumaan 8 tuntia per yö, juomaan 3 litraa vettä päivässä ja syömään säännöllisesti ja monipuolisesti. Siinä on jo tarpeeksi hommaa meille. Tänä vuonna en edes jaksanut ripustaa yhden yhtäkään koristetta meidän kuuseen. Mytte käy jo räpläämässä tota tekolunta, joten ei enemmän houkutuksia kuuseen jotta pysyy rauha maassa.