desire nymark - Banneri

Edellisessä postauksessa kerroin, että lapsemme ei enää reagoi ääniin. Huomasimme selkeän eron jo ekan korvatulehduksen kohdalla, mutta lääkäri vakuutteli että kuulon aleneminen johtuu korvatulehduksesta, mikä on täysin normaalia ja kuulo kyllä palautuu kunhan tulehdus häviää. Korvatulehduskierre kesti neljä kuukautta enkä huomannut mitään parannusta kuulossa. En edes pysty selittämään miten sydäntä riipaisevaa se on, kun omaan lapseen ei saa kontaktia.


Ollan ravattu lääkärissä lukuisia kertoja. Tässä tosin ollaan itse mokattu, koska ollaan aina napattu ”ensimmäinen vapaa aika korvalääkärille”, joten vastassa on aina ollut uusi lääkäri. Tiistaina pyysimme korvalääkäriä, mutta saimme lastenlääkärin. Hän katsoi korvia ja totesi kaiken olevan kunnossa, mutta suositteli korvalääkäriä. Torstaina meillä oli korvalääkäri, hänkin totesi kaiken olevan kunnossa. Kysyimme liimakorvasta, mutta siitä ei kuulema voi olla kyse, kerta tärykalvo liikkuu ja korvat muutenkin ovat ”siistit”. Tämä lääkäri totesi kuitenkin kuulon olevan selkeästi alentunut ja laittoi lähetteen Korvaklinikalle kuulotestiin. Sieltä saamme kirjeen noin kuukauden päästä. Tässä kohtaa istuin alas sohvalle ja itkin.

Kolmas kerta toden sanoo

Varasimme vielä kolmannen ajan (kyllä, saman viikon sisään). Tällä kerralla vastassa oli Professori Jussi Jero. Tässä vaiheessa haluan todeta, että edelliset lääkärit ovat olleet korvalääkäreitä, mukaan mahtuu sekä astetta vanhempia herrasmiehiä että nuorempia ja ollaan aina käyty yksityisellä, mutta nykyään lääkärikäynnit eivät myöskään enää ole siitä helpommasta päästä, kun lapsi huutaa, itkee ja riuhtoo. Nyt teimme siten, että keskustelimme ensin ihan rauhassa ja vasta ihan käynnin lopussa lääkäri kurkkasi miltä korvat näyttävät. Keskusteleminen lääkärin kanssa oli siis huomattavasti helpompaa.


Lääkäri testasi Mytten kuuloa lyömällä jotain instrumentteja yhteen. 10cm etäisyydellä hän reagoi ääneen, puolen metrin etäisyydellä reagointi oli selkeästi laiskempaa ja metrin etäisyydellä ei enää reagoinut mitenkään. Eli kyllä, lapsi on miltei kuuro ja tämän takia hän elää omassa kuplassaan. Lääkäri suositteli heti korvien putkitusta, ja sanoi ihan suoraan että luultavasti tärykalvon takana on jotain smäisseä (eli limaa/räkää) mutta tämä selviää vasta putkituksen yhteydessä. Tämän jälkeen hän kurkkasi miltä korvat näyttävät. Mikään helppo juttuhan tämä ei todellakaan ollut, ja Jussi totesi että Mytte on ”melko sinnikäs pieni neiti”, kun tyttö naama punaisena taisteli vastaan kaiken minkä vaan pystyi. Kertaakaan Jussi ei tiirannut kelloa, vaan totesi että niitä korvia pitää tutkia kunnolla ja sillä sipuli.

Jussi totesi että kyllä, äidinvaisto on oikeassa, korvissa on alkava tulehdus. Saimme AB-kuurin ja putket laitetaan korviin noin kahden viikon päästä Pihlajalinnassa. Vakuutustahan meillä ei ole ja leikkauksen hinta arvio on noin 2000 euroa, mutta on ihan varmasti joka euron arvoinen toimenpide. Kivi vierähti sydämestä ja neljän kuukauden stressi purkaantui itkun muodossa, kun sanoimme Jussille heipat ja hän vastasi ”nähdään seuraavan kerran leikkauksessa!”.

Kommunikointi on kieltämättä ollut todella haastavaa viimeiset neljä kuukautta. Mitään tukiviittomia tai kuvakortteja en edes ole tajunnut ottaa käyttöön, mutta Mytte on todella kekseliäs pieni neiti, joten hän on itse löytänyt oman tavan tulla ymmärretyksi. Nappaa kädestä kiinni jos on jotain näytettävää, osoittaa sormella, nappaa sängystä peiton mukanaansa jos väsyttää ja haluaa minut mukaan nukkumaan, käynnistää uunin kun on nälkä (yleensä pyrolyysi toiminnolle joten uuni on harvinaisen puhdas tällä hetkellä), tuo omat kenkänsä näytille jos haluaa ulos jne. Mutta haastavaahan tämä on ollut.

Meillä on kova usko ja toivo siitä, että kuulo palautuu putkituksen jälkeen ja että korvatulehduskierre loppuu. Jos siis etsitte korvalääkäriä suosittelen Jussi Jeroa ihan koko sydämestäni. 

Kommentit (7)

Itse sain lapselle yksityisen kautta lähetteen julkiselle putkitukseen mikä on siis ehdottomasti halvempi tapa tehdä se. Kunnallinen tk-lääkäri oli linjalla seurataan seurataan ja kuuria kuurin perään, mutta vietiin yksityiselle korvalääkärille joka teki siis lähetteen julkiselle puolelle korvalääkäriin ja suositteli putkitusta ja tämän totesi myös siis julkisen korvalääkäri, että tarpeen on.

Jussi Jero on yksi parhaista erikoislääkäreistä ketä tiedän, mahtavaa että löysitte juuri hänet! Itse olen syntynyt puoliksi kuurona, ja Suomessa olen tavannut noin about kaikki korvalääkärit ja kuulontutkijat, nyt viimeksi juuri Jussia joka laittoi heti ns. isot pyörät pyörimään. Hänen vastaanotollaan ek katsota kelloa ja vastaanotto on lämmin ja tutkinta perusteellista. Suomessa kuulokirurgien piirit ovat pienet, ja oli kiva että lapsuudenajan kirurgini on Jussin tuttu, ja tietoa synnyinviastani löytyi häneltä vaikka millä mitalla.

Esikoinen oli 3v kun 3 lääkäriä sanoi ensin ettei näe edes tärykalvoa ja moitti korvien olevan niin täynnä vaikkua. Lopulta varasin korvalääkärii ajan molemmille 3v:lle ja 1,5v:lle. Molemmilla todettiin korvatulehdus ekan kerran ja liimakorvat. Molemmat purkitettiin. Myös kuulonaleneman huomasi heti, eli turhaan en sanonu et menee ihan kuuroille korville ku yritin lapsille kauempaa ku parin metrin päästä puhua.

Hyvä että saatte apua! Me saatiin ja osui kans erinomainen lääkäri vastaan! Vinkkinä annan, että putkien jälkeen jokusen päivän voi olla herkkä äänille 😊

Meillä kuulo parani heti putkituksen jälkeen ha n1v lapsi oppi puhumaan 😊

Meidän nuorin sanoi ensimmäiset sanansa 1v4kk iässä viikko putkituksen jälkeen. Ekoista synttäreistä asti olin pohtinut, että tuntuu ymmärtävän puhetta paljon isompia sisaruksiaan huonommin, mitään ei osannut esimerkiksi kirjasta sormella aikuisen sanomisen perusteella osoittaa. Meillä siis ainakin putkituksen tuoma apu oli nopea.

Huh! Olen käynyt lukemassa postauksiasi nyt pari vuotta, oman mammataipaleeni seurana.
Nyt huomasin puristaneeni käsiä rystyset valkoisena kun luin Myten korvalääkärireissuista ja jännitin lukemani mukana saako pieni apua.
(Vaikka oikeasti en tunne sinua sen enempää kuin Mytteäkään, näiden kirjoitustesi ulkopuolella.)
-Ja kyllä, huokaisin helpotuksesta, kun kerroit että nyt ne korvat on tutkittu ja saatu diagnoosi! jihuu!

Pidän peukkuja että lapsen korvatulehduskierre päättyy ja kuulon alenema korjaantuisi! Valoisaa kevättä ja tsemppiä lukijalta.

Onni, että pääsette lopulta putkitukseen. Meillä oli 4v kanssa samanlainen kierre, putkituksen jälkeen tuli vielä yksi tulehdus ja sen jälkeen flunssat ei ole enää korviin menneet. Mun kokemus on että julkisella puolella halutaan aluksi paljon seurailla ja välttää antibioottikuureja, minkä tavallaan ymmärrän. Mutta esikoisen kohdalla aloin pelätä juuri tuota, että siinä odottelussa pilataan lapsen korvat. Meillä on vakuutus ja käytiin lopulta yksityisellä putkituksessa. Mulla itselläni on kuulovamma ja kojeet olleet lapsesta asti, syytä tähän ei tiedetä mistä olen sen perinyt tai saanut. Mun taustan takia lasten kuulot on testattu sairaalassa heti 2pv iässä tarkemmalla laitteella ja jotenkin itsellä on jäänyt päälle se, että seurailen edelleen heidän kasvaessa kuinka reagoivat puheeseen, ulko-oveen jne. Sen takia nämä korvatulehduskierteet ja niiden hoitamattomuus menee mulla aina jotenkin tunteisiin. Kuka aikuinen sietäisi jäätävää korvakipua kuukausia? Itselläkin kaikki flunssat heikentää kuuloa tilapäisesti, toivottavasti teilläkin tilanne helpottuu putkituksen jälkeen. Ja jos niin huono tuuri kävisi, että kuulossa olisi pysyvä lasku niin ei kannata vaipua synkkyyteen vaikka ymmärrän, että tilanne harmittaa. Lääketiede ja tekniikka on kehittynyt niin paljon, että paljon pystytään tekemään kyllä kuulon parantamiseksi. Oma kokemus on, että kun vain lopulta pääsee sen hoidon piiriin erikoissairaanhoitoon niin tukea ja apua on kyllä saanut todella hyvin kuulon kanssa lapsesta asti.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Desire Nymark

Desire Nymark

Olen kolmenkympin kynnyksellä oleva nainen joka tekee kahvikuppeja, vauvoja sekä taistelee naisen nautinnon puolesta. Suosikkiasioihin kuuluu pastan syöminen ja kapitalistisen patriarkaatin kukistumisesta haaveilu. Harrastuksena kahvin juominen, nukkuminen sekä sarkasmi. Valitettavasti työtehtäviini kuuluu myös siivoaminen, ruonlaitto huonolla menestyksellä ja pyykkikori, jonka pohjaa en ole nähnyt vuosikausiin.

Arkisto

X