Kun halut eivät kohtaa
Pikkulapsiarki voi olla erittäin kuormittava asia, varsinkin parisuhteelle. Tämä näkyy ihan tilastoissakin, FINSEX tutkimuksen mukaan ”Suhteellisesti eniten yhdyntämäärät vähentyivät 30–40-vuotiailla nuorilla aikuisilla. Tätä elinvaihetta kutsutaan myös lapsiperheiden ruuhkavuosiksi.” Miksi sitten seksi on ensimmäinen asia joka jää pois, vaikka sitä niin usein kutsutaan jopa parisuhteen liimaksi? Itse veikkaisin että syynä on ajanpuute, väsymys, stressi ja haluttomuus. Ei vaan yksinkertaisesti ole voimavaroja, eikä halujakaan.
Tutkimuksesta selviää myös että ”Vaikka yhdynnät olivat vähentyneet, niin ihmisten yhdyntämotiivit eivät olleet vähentyneet. Verrattaessa vastauksia eri vuosilta kysymykseen siitä, kuinka usein vastaaja olisi halunnut olla yhdynnässä, jos hän voisi sen omin päin ratkaista, niin sekä miesten että naisten yhdyntätoiveet olivat vuonna 2015 itse asiassa jonkin verran suuremmat kuin vuonna 2007.” Eli ihmiset kyllä haluaisivat harrastaa seksiä, mutta jostain syystä eivät kuitenkaan sitä tee. Tässä korostuu mielestäni hienosti eräs asia haluttomuudesta, josta ei hirveästi puhuta ääneen. Haluttomuuden syvässä suossa on hyvin yleistä että niin kovin haluaisi haluta, mutta ei vaan silti löydä niitä omia haluja tai ratkaisua ongelmaan.
Keskustelu on sinänsä vaikea, koska mitään tiettyä niksiä ei ole olemassa. Jokaisen halut ovat erilaisia ja siihen vaikuttaa muutenkin niin moni asia hormoneista ulkoisiin tekijöihin kuten esimerkiksi huonosti nukkava lapsi joka vetää jaksamisen minimiin. Yleensä joku 8 lapsen suurperheen äiti astuu mukaan keskusteluun kertomaan miten heillä kyllä heiluu peitto kymmenen kertaa päivässä ja se on kuulkaas ihan vaan järjestelykysymys. Tällaiselle kahden lapsen äitille tulee aika nopeasti paska fiilis, että mitä tässä sitten tehdään väärin, kun niitä haluja ei vaan ole vaikka mitä tekis, eikä kyllä jaksamistakaan. Sitten on tietysti myös ne, jotka paasaavat miten ”tottakai käydään vieraissa, jos kotona ei saa”, vaikka kukaan ei ole vastuussa toisen ihmisen halujen täyttämisestä eikä seksiä ikinä kuuluisi harrastaa jos ei tee mieli.
Mitä sitten avuksi?
Tässä voidaan listata ne perinteiset hotelliviikonloput ja uudet alusvaatteet, mutta ne on luultavasti jo kokeiltu. Ruuhkavuosien keskellä voi muutenkin olla haastavaa jättää kaikki ja lompsia lomalle tosta noin vaan. Pitäisi löytää tasapaino missä on sopivasti aikaa perheen kanssa, sitä kuuluisaa omaa aikaa ja sitten vielä parisuhdeaikaa. Sitten pitäisi tietysti myös harrastaa ja liikkua ja syödä terveellisesti ja nukkua vähintään 8 tuntia ja juoda kolme litraa vettä. Lista on loputon. Valitettavasti tähän pitää myös lisätä vanhempainillat, lasten harrastukset sekä kotityöt. Aika nopeasti vuorokauden tunnit loppuvat kesken.
Itse koen todella ahdistavaksi jos toinen koko ajan ottaa asian puheeksi ja ehdottaa seksiä. Silloin sovimme, että annamme asian olla ja teen itse aloitteen sitten kun tuntuu siltä. Seksittömyys ei myöskään tarkoita, että parisuhteessa ei olisi läheisyyttä, joten kuivina kausina pyrimme satsaamaan läheisyyden lisäämiseen, ilman oletusta että kaikki läheisyys olisi esileikkiä joka johtaa seksiin. Haluttomuus on yhteinen ongelma, mihin pitää löytää ratkaisu yhdessä. Yleisimmät syyt mun haluttomuuteen ovat nimenomaan väsymys, stressi ja metatyöt, joten näissä tilanteissa yritämme myös jakaa askareet tasaisemmin.
”Poistakaa kaikki häiriöntekijät”. Tässä tarkoitetaan yleensä telkkari ja puhelin. Sinänsä kuulostaa ihan fiksulta, mutta lapsia ei noin vaan nakata pihalle. Metatyöt ovat myös asia, joka kuormittaa aivoja ihan saakelisti. Ei se telkkarin uloskantaminen auta, jos päässä pyörii repeatilla kaikki tekemättömät asiat. ”Lapsille pitäisi hankkia vk-vaatteita, olinkohan lukenut kaikki Daisy ja Vilma viestit, mitä ostan kaverisynttäreille, onkohan ne kengät jo liian pienet, pakkasinko kaikki kamat, ei helvetti tiistaisinhan on metsäretkipäivä, pitää laittaa eväitä mukaan”, ja tunnet miten koko sun klitoris kuihtuu kasaan.
Seksin pitäisi aina olla kiva ja nautinnollinen asia, joten jos aihe ahdistaa kannattaa ehdottomasti tutustua tilastoihin. Jopa 45% naisista kärsii haluttomuudesta, joten et todellakaan ole yksin. Jokaisessa parisuhteessa on varmasti niitä kuivempiakin kausia. Välillä tilanne korjaantuu itsestään, välillä se vaatii korjausliikkeitä. Joissakin tilanteissa voi olla järkevää lähteä tutkimaan asiaa laajemmin, esim verikokeiden (hormonit, sairaudet) avulla tai terapiassa. Avoin keskustelu ja ymmärrys puolin ja toisin on meidän tapauksessa ollut kaikista tärkeintä. Se, että lähdetään harrastamaan seksiä ”vaan jotta saisi olla rauhassa” on todella haitallista ja voi pahemmissa tapauksessa romuttaa koko seksielämän.
Itsetyydytys lienee melkoinen tabu, varsinkin parisuhteessa oleville. Jokainen on kuitenkin vastuussa omista haluistaan, joten tämä on oikein hyvä ratkaisu sille osapuolelle jolla on isommat halut. Se on myös täysin normaalia, että parisuhteen alussa on tietynlainen alkuhuuma tai alkukiima, mutta harvoin se kantaa loputtomiin. Välillä mekin mietimme, miten ihmeessä meidän ennen niin aktiivinen ”vähintään kerran päivässä” lässähti tähän ”joskus ja jouluna” missä elämme nyt. Vastaus on elämä. Elämä tapahtui, ja ne saakelin ruuhkavuodet. Tilastojen mukaan kerran viikossa lienee aika yleinen tahti ruuhkavuosien keskellä. Harvoin edes pääsemme siihen, mutta tiedättekö se on täysin ok. Meidän parisuhteessa on silti runsaasti rakkautta, iloa ja läheisyyttä, vaikka nyt klitoris on vähän kasaankuihtunut. Eiköhän se herää henkiin taas sitten, kun arki rauhoittuu.
Jaa oma kokemuksesi