Olen kuluvan vuoden aikana karsinut elämästäni pois muutamia energiaani kuluttavia asioita ja jäljelle on jäänyt enemmän tilaa minua ilahduttaville ja voimaannuttaville jutuille. Motto, jota olen viime aikoina toistanut monet kerrat mielessäni, kuuluu: onko tämä mulle hyväksi?
Sosiaalinen media on heittämällä yksi elämääni eniten kuormittava asia. Se vie valtavasti aikaa sekä energiaa. Aikaa kuluu kun unohtuu selailemaan Facebookin seinää tai lukemaan uutisia. Energiaani taas vie tuntemattomien ihmisten elämien katselu somen yksipuolisesta kuvagalleriasta, jossa on näytillä vain tarkasti harkitut ja valitut palat. On uuvuttavaa verrata itseään ja elämäänsä epätodelliseen sisältöön, altistua loputtomalle mainosvirralle ja tulla jatkuvalla syötöllä jättimäisten teknologiajättien ohjailemaksi.
Sitä voi jäädä ihan huomaamattaan roikkumaan itselleen haitallisiin tapoihin, kunnes ymmärtää kysyä itseltään, onko tämä minulle hyväksi? Riippuvuudesta irti pääseminen on ihan toinen tarina, mutta omaa oloani on helpottanut jo pelkkä tilanteen tiedostaminen. Some on minulle hyväksi kohtuudella nautittuna.
Somesta on mulle kieltämättä myös paljon iloa ja näiden ilonpilkahdusten takia minulla on edelleen tilini Instagramissa ja Facebookissa. Instassa tykkään seurata sukulaisteni ja muutaman lähimmän ystäväni tekemisiä sekä jakaa omia kohokohtiani. Seuraan Instassa vain minulle tuttuja ihmisiä ja katselen ehkä maksimissaan viiden eri ihmisen storyjä. Näin toimien en näe kenenkään elämää pelkästään somen vaaleanpunaisten linssien läpi. Minulla on myös tosielämän kontakti seuraamaani henkilöön ja kun jonkun meininki alkaa näyttää täydelliseltä voin palautella mieleeni tämän ihmisen arkitodellisuuden pyykkeineen ja vastoinkäymisineen.
Facebookissa tunnen kavereistani varmaan melko pienen osan, mutta siellä en juurikaan törmää ”kavereiden” tuottamaan sisältöön. Lähes kaikki feedini julkaisut ovat peräisin Facebookin ryhmistä, joihin olen liittynyt. Saan iloa ja hyödyn erityisesti ryhmistä joissa jaetaan sijoitusvinkkejä, Turun alueen menovinkkejä tai kivoja koirakuvia. Jos huomaan, että jostain ryhmästä aiheutuu enemmän pahaa kuin hyvää mieltä, jätän ryhmän sen enempää miettimättä taakseni. Ajatella, että näin helpolla omasta elämästään voi karsia negatiivista energiaa pois.
Tarkkaan valikoitujen seurattavien lisäksi olen kiinnittänyt huomiota somessa viettämääni aikaan. Pyrin välttämään puhelimeen tarttumista ihmisten seurassa sekä erityisesti lasten näkösällä ollessani. Puolisoni kanssa olemme sopineet tiettyjä hetkiä, jolloin puhelimet jätetään pois eikä niitä edes vilkuilla.
En ole koskaan kokenut olevani sosiaalisen mediaan suurkuluttaja, mutta jo pienillä itse asettamillani käyttörajoituksilla on ollut elämääni positiivinen vaikutus. Kun jotain kuluttaa kohtuudella, siitä myös nauttii enemmän!
Kommentit (2)
Kiva kirjoitus! Minusta somessa on myös negatiivista energiaa mitä pyrin välttämään. Seuraan myös lähinnä omien tuttujen kirjoituksia somessa, koska tunnen heidät ja tiedän keitä he oikeasti ovat. Fb:ssä on niin helppo esiintyä tekaistulla nimellä. Kuitenkin on kiva tutustua uusiin ihmisiin ja aina voi lakata seuraamasta just jos joku ryhmä ei tunnukaan hyvältä. Voi olla myös ryhmässä missä osa ihmisistä on ihan ok ja muutama taas ei ole. Sitten voi kuitenkin olla kiva olla siinä ryhmässä ja lukea ei-niin-tarkasti niitä tylsiä juttuja tai ohittaa ne. Aavistaen, että jonain päivänä voi tulla jotain hyvää vastaan taas 🙂 Tai voi itse kirjoittaa jotain parempaa. Tykkään sun blogista olen seurannut sitä joskus monta vuotta sitten.
Todella hyvä teksti! Itse olen kipuillut samoja asioita ja luopunut joistakin somemaailman alustoista ja seurattavista asioista/ihmisistä. Myös rajaan aikaani somessa välillä.
Ihanaa kevättä!
Senni