Heippa!
Aika usein meiltä bloggajilta kysellään, kuinka yhteistyökuviot, blogilahjat ja blogilahjoista postaaminen oikein toimivatkaan. Onko meidän pakko kirjoittaa saamastamme lahjasta? Mistä tulomme koostuvat? Ja mikä eniten askarruttavinta: Onko ilmaiseksi saadusta lahjasta pakko postata positiiviseen sävyyn?
Tähän asti olen voinut ylpeänä vastata, että blogilahjojen kanssa minulla ei ole koskaan ollut minkäänlaisia moraalisia ongelmia. Olen aina voinut toimia hyvien journalistin ohjeiden mukaan niin, että olen todella voinut seisoa sanojeni takana. Niin ja tämän asian ovat tähän asti myös kaikki yhteistyökumppaninikin ymmärtäneet! On ollut äärimmäisen ihan tehdä yhteistyötä sellaisten merkkien ja brändien kanssa, jotka ovat ymmärtäneet, ettei bloggaja ole heillä varsinaisesti töissä, eivätkä he voi myöskään – lahjasta huolimatta – voi edellyttää postausta. Saati postauksen, sen kuvien, sisällön tai julkaisuajan, yksityiskohtia.
On ollut joskus jopa äärimmäisen hassua huomata, kuinka maanläheisiä ja ihania ihmisiä monenkin merkin takan on. Aarrekid on lähetellyt F:lle pyyteettömästi testiin vaatteita jo silloin, kun blogillani oli vain muutama sata lukijaa. Samoin Inaria, PO.P, Brio, Reima,Nespresso, Crocs ja lähes kaikki firmat tai näiden markkinoinnista vastaavat yritykset, joiden kanssa blogini on ollut yhteistyössä, ovat olleet aivan huippuja. Joskus blogituotteen mukana on ollut vain kortti ”Kivaa kesää!”, joskus tuotteen perään on tullut tekstari ”postaa, jos jaksat ja näet sen tarpeelliseksi”.
Tämmöisten yritysten kanssa yhteistyö onkin ollut mukavaa ja hedelmällistä. Tottakai monista tuotteista olen postannut, koska näen lifestyle-bloggaajan yhdeksi tehtäväkseni infota ja testata markkinoiden uusia tuotteita. Monesti olen myös jättänyt postaamattakin. Joskus siksi, etten halua suositella tuotetta. Joskus siksi, että vaikka tuote onkin ollut hyvä, ei postaus olisi siihen väliin tuonut mielestäni blogiini mitään mielenkiintoista luettavaa.
Nyt vuodenvaihteessa kuitenkin törmäsin firmaan, jonka suhtautuminen minuun bloggajana oli erityisen agressiivista ja törkeää. Sain ensimmäisen kokemukseni siitä, mitä blogiyhteistöiden kääntöpuolella voikaan olla.
Eräitä tuotemerkkejä edustava markkinointifirma otti minuun yhteyttä joulukuussa, ja pyysi saada lähettämään minulla eräitä tuotteita käyttööni ja arvontaan sillä edellytyksellä, että postaisin näistä kahdesta lahjasta kaksi erillistä postausta. Vastasin firmalle, että tuotteet sopisivat erinomaisesti blogiini, mutta en tee yhteistöitä, jossa minua edellytetään tekemään jotain (esim. pakkopostaamaan). Firma kuitenkin jatkoi sinnikkäästi työtään, ja niinpä päätimme, että otan tuotteet vastaan ilman ehtoja. Tai niin ainakin luulin!
Tuotteiden saavuttua minua on jo kaksi kertaa lähestytty viestillä, josko voisin postata (vaikkei deadlinestä todellakaan sovittu. En olisi siihen suostunut.) ja kun lopulta postaukseni ilmestyi, sain viestin, jossa minua moitittiin siitä, miten olin valokuvannut tuotteet väärin. Samainen viesti sisälsi myös painostuksen siitä, kuinka minun tulisi tehdä postaus toisesta saamastani testituotteesta.
Pöyristyin viestin sävyä ja aihetta. Opetan mediakasvatusta päivittäin koulussa, joten miten itse olin voinut mennä tällaiseen klassikkoansaan?
Lähetin firmaan viestin, että en ole sitoutunut mihinkään minua edellytetyistä postauskuvioista ja yhteistyö loppui tähän paikkaan. Tarjouduin myös maksamaan saamani tuotteet, koska minulle tuli jotenkin todella etova olo siitä, että olin vahingossa joutunut tämmöisen vilunkipelin keskelle.
Asiassa harmitti myös se, että itse tuotteet olivat hyviä. Ja juuri sellaisia, joista olisi ollut kiva postata. Sellaisia, jotka liittyvät meidän elämäämme, ja minulla on niistä aidosti positiivinen kokemus. Harmitti siksikin, että olin ehtinyt jo kuvata ja hahmotella tekstinkin toisen yhteistyötuotteen ympärille.
Olen hieman kummissani kuinka markkinointitoimistot, tuotteiden ja merkkien edustajat, voivat toimia näin tökerösti. Itse ainakin ajattelen, että firmat, joissa blogiyhteistyöt ja mainontakin tehdään avoimin kortein, antavat itsestään parhaan kuvan. Esimerkiksi jos jokin yritys pyytää (tätä tosiaan ei ole tapahtunut enää ainakaan vuoteen), että saisin kyllä testituotteen, mutten saisi mainita sen ilmaisuudesta, en oikein ymmärrä. Jos firma haluaa pimittää jonkin näin arkipäiväisen asian kuin yhteistyö blogin kanssa, on se mielestäni vähintäänkin kummallista.
En tiedä mitä mieltä te olette, mutta itse ainakin pidän luotettavimpina niitä blogeja ja yhteistyökumppaneita, jotka kertovat yhteistyöstään avoimesti.
Minun ei useinkaan ole taapan postailla mitään kurjaa, koska en halua olla pahanolon välittäjä. Ennemminkin sen kivan piristyksen tuoja arkisen viiden minuutin nettisurffailun keskelle.
Näin kuitenkin tarpeelliseksi kertoa tästä aiheesta teille. Ehkä kokemukseni voi toimia ennakkovaroituksena muille bloggaajille, etteivät he joutuisi samanlaiseen kurjaan välikäteen.
Toisekseen haluan kertoa myös sen, että blogini tekee edelleenkin yhteistyö vain rehdillä meiningillä. Kivojen firmojen, hyvien tuotteiden ja palvelujen, huippujen ihmisten kanssa!
-Karoliina-
*Ihanaiset kuvat minusta ja siskostani Hipusta uutena vuotena.
Kommentit (4)
kiitos tästä postauksesta! Hyvä huomata että kaikki ei ole aina niin aurinkoista miltä näyttää. Kurjaa että olet joutunut tuommoiseen :s Ps. Sun blogiasi on kiva seurata 🙂
Ehkä jätän sen asian tämän postauksen ulkopuolelle. Ei ole kuitenkaan se olennaisin asia…
Niin ja : Tuotteen tai sen tekijöiden vika asia ei ollut. Tökerösti toimi tuotetta esiintuova mainosfirma.
Mistä tuotteesta olo kysymys?
Kiitos 🙂