Minua on pyydetty tekemään postaus tavallisesta arkiviikostani. Jokainen viikkohan on tietysti erilainen, mutta tässäpä nyt ohjelmani viime viikolta, joka oli aikalailla sellainen perusotos elämästäni. (Erikoista viikossa oli kuitenkin se, että monen vuoden tauon jälkeen minulla on tässä jaksossa opetusta vain neljänä päivänä viikossa. Se tarkoittaa siis sitä, että koululle ei ole pakko mennä fyysisesti välttämättä maanantaisin, mutta kaikki opetuksen ulkopuolinen koulutyö on tietysti tehtävä.)
Maanantai:
- Herätys 6.30
- Laitan Eskon ja F:n matkaan töihin ja hoitoon.
- Raivaan kämpän aamun jäljiltä.
- Pesen kolme koneellista pyykkiä, vien ne pyykkitupaan ja tuon edelliset, jo kuivuneet pyykit, kaappiin.
- Teen koulutyöasioita: Vastaan viesteihin, laitan poissaolomerkinnät, tarkistan kahden luokan ainevihkot.
- Luen blogini sähköpostin ja oman henkilökohtaisen sähköpostini. Vastaan viesteihin.
- Vastaan blogikommenteihin.
- Kirjoitan valmiiksi neljä alkavan viikon postausta ja otan kuvat niihin.
- Klo 13. 00 menen kuntosalille ja käyn sen jälkeen suihkussa.
- Esko tulee hetkeksi kotiin, ja teemme Vimman Muovailuvaha-kankaasta meille kehikon ja niittipyssyn avustuksella taulun.
- Klo 15.00 Esko hakee F:n hoidosta. Minä menen kauppaan ja teen ruuaksi kikhernesalaattia, omatekoista pestoa ja pastaa sekä uunileipiä.
- F:n kummitäti ja tämän ihana pieni poika tulevat meille kylään 16 aikaan.
- Kun vieraat lähtevät 18.30, käytän F:n suihkussa, syömme iltapalan, laitamme seuraavan päivän vaatteet ja kamppeet valmiiksi, luemme iltasadun ja sitten F jää sänkyyn, minä siirryn sohvalle rötköttämään.
- F:n nukahdettua jaan uuden postauksen some-kanaviin, katsomme Ihollan ja sitten sometan vielä vähän lisää.
- Luen Eve Hietamiehen Tarhapäivän kolme viimeistä lukua ja itken silmät päästäni. Miten mahtava kirja!
- Käyn nukkumaan 23.30
Tiistai:
- Herään 5.45. Laitan itseni työkuntoon, laitan F:n hoitokuntoon ja lähden bussiin 7.10.
- Töissä minulla on 9.luokan tet-harjoittelun vuoksi vain kaksi opetustuntia, mutta olen töissä kuitenkin kahdeksan tuntia, kun on niin paljon suunniteltavaa, tarkistettavaa ja tehtävää.
- Haen F:n poikkeuksellisesti hoidosta.Viennyt ja tuonnit ovat yleensä Eskon homma, mutta tänään hänellä on pitkä työpäivä.
- Teen gluteenittomia kananugetteja filepihveistä (keksin, että nugettikuorrutteeksi käy murskatut pähkinät), hunajakastiketta ja pastaa.
- Pesen taas pyykkiä ja viikkaan kuivat kaappiin.
- Käyn kaupassa.
- Teen F:n kanssa pannaria.
- Käymme porukalla saunavuorolla.
- Syömme pannarin ja asennamme Eskon kanssa yhden valaisimen.
- Teen seuraavan päivä valmistelut valmiiksi ja laitan F:n unille.
- Surffaan netissä, teen blogin some-jaot.
- Autan Eskoa postaamaan seuraavan päivän postauksen valmiiksi.
- Luen lehtiä sängyssä.
- Unille 24 maissa.
Keskiviikko:
- Herätys 5.45 Perusaamutoimet ja tavallinen työpäivä.
- Työpäivän jälkeen suuntaan ostamaan F:n kaverin synttäreille lahjaa ja meille jääkaapin täytettä.
- Kotona raivaan kämpän aamun jäljiltä kuntoon. Tiskit, pedit, pyykit jne.
- Teen postauksen.
- Lämmittelen edellisen päivän ruokia ja syömme, kun Esko ja F tulevat kotiin.
- Laitan taas tiskit ja yhden koneellisen pyykkiä.
- 17. 00 Lähdemme F:n kanssa bussilla hänen ystävänsä synttäreille.
- Tulemme kotiin 19 maissa.
- Iltatoimet, nukutukset, somet ja telkku.
Torstai:
- Herätys 5.45. Normaali aamu ja työpäivä.
- Töiden jälkeen käväisen keskustassa. Ostan Vansin talvitennarit, sen The Timantti-kulhon Tigeristä ja villasukat PO.P:sta. Saan matkalla kotiin migreenikohtauksen.
- Lääkitsen päänsärkyä kotona, nukun 30 min unet ja saan pahimman kivun talttumaan.
- Illalla ruuanlaittoa, kodinhoitoa, F:n kanssa leikkimistä ja oleilua. Nukkumaan 23.30.
Perjantai:
- Herätys 6.15.
- Tavallisten aamutoimien lisäksi laitan F:n valmiiksi päiväkodin naamiaisia varten. Hän on salamatyttö.
- Raivaan kodin mahdollisimman hyvin, koska ystäväni tulee meille kylään suoraan töistä.
- Lyhyt työpäivä klo 13 asti, jonka jälkeen menemme työkaverini/ystäväni kotiin, ja ulkoilutamme hänen koiransa. Sitten hurautamme F:n päiväkotiin yhdessä ja haemme mimmin hoidosta.
- Käymme kolmen hengen tyttöporukalla kaupassa, menemme meille ja kun minä teen pitsaa ja salaattia, ystäväni ja F leikkivät.
- Vietämme illan tyttöporukalla. Esko on poikien kanssa ulkona.
- Kun ystäväni lähtee kotiin, laitan F:n nukkumaan ja katson dvd:ltä Bridget Jonesin.
- Unille 24.00 jälkeen.
Lauantai:
- F herättää minut seiskan maissa.
- Vietämme rennon aamun ja lähdemme kahdestaan keskustaan kympin jälkeen.
- Käytän F:n hiustenleikkauksessa QHairin MariaH:lla. Peruskäynnin lisäksi F saa päähänsä MyLittlePony-hiusvärisuihketta, pinkkiä ja turkoosia. Olisittepa nähneet hänen ilmeensä 🙂
- Käymme F:n kanssa Suomalaisessa kirjakaupassa (F:n toive), lounaalla, BR-leluissa (sanomattakin selvää, että F:n toive )sekä PO.P:ssa katsastamassa Limited Editionin.
- Tulemme kotiin 14.00 maissa. Esko on siivonnut kodin.
- Käyn kaupassa ja teen kinkkupastaa.
- F ja minä leivomme muffineja.
- Kirjoitan postauksen.
- Katsomme porukalla telkkaria ja menemme kaikki ajoissa nukkumaan.
Sunnuntai:
- F herää talviaikaan 7.20.
- Esko lähtee pitkälle aamulenkille. F leikkii ja minä siivoan hänen lelulaatikkonsa. Olipas muuten homma!
- F ja Esko lähtevät Kamppiin ostamaan Halloween-juhlien ongintavoitot. Minä teen blogihommia.
- Halloween-minijuhliin kutsuttu tuttavaperhe saapuu 14.00. Tehdään yhdessä ruokaa, lapset leikkivät ja aikuiset höpisevät. Vieraat lähtevät 18 jälkeen, jonka jälkeen tehdään iltatoimet ja F simahtaa minuuteissa jo seiskan aikoihin.
- Valvomme Eskon kanssa kahdestaan 22.00 asti. Esko menee unille ja minä luen vielä 24 asti.
Sellainen viikko minun näkökulmastani. Löytyykö yhtymäkohtia sinun viikkoosi? Mikä on samanlaista ja missä kohtaan arkemme eivät kohtaa?
-Karoliina-
Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.
Kommentit (52)
Wau mikä maanantai! 😀 Siis muutkin päivät ihanan aikaansaavia (olen Suorittamista rakastava laiskamato), mutta maanantain tohina kotona muun perheen ollessa poissa on kyllä ihailtavaa. Tai no, kaikkea sitä itsekin sai taannoin aikaiseksi, kun oli kokonaisen VUOROKAUDEN yksin kotona. Jotenkin omituisesti vanhemmuus on lisännyt ainakin omalla kohdallani tehokkuutta. Vai onko se vain illuusiota?
Krhm. Siis mun päiväthän menee näin: siivoa, laita ruokaa, leiki, siivoa, laita ruokaa, leiki 😀 Välillä vähän gradun kasaamista tai lähteiden lukemista ja taas ruoanlaittoa tai kaupassakäyntiä. Joskus tuntuu, että kaikki pyörii ruoan ympärillä. Joko sitä laittaa, syö, suunnittelee, tai ostaa. Tai siivoaa pöytää ruokailun jäljiltä.
Mutta joo, olet kyllä touhukas, hiki tuli lukiessa 🙂
Pakko kommentoida tohon unijuttuun! Itse kuolisin unenpuutteeseen. Menen 22 nukkumaan (huom! viimeistään) ja herään 7.15. Tiukkaa tulee tekemään kun herään 6.15 loppuvuoden. Aiaiai… En tiedä mikä ero on työn raskaudella ja sitten ihan vaan yksilöllisillä eroilla unentarpeen suhteen. Itse kun painan tuntemattomassa ympäristössä työharjoitteluja niin luonnollisesti on tosi ylikuormittunut..
Pakko on kommentoida opettajien työaikaa. Ne paljon puhutut lyhyet työpäivät eivät todellisuudessa ole sitä, ei ainakaan kaikilla. Monesti ajatellaan työaikana vain opetustunteja joita riippuen siitä onko aineenopettaja vai luokanopettaja tai erityisopettaja on noin 18 – 30 tuntia viikossa. Puhun nyt perusopetuksesta eli luokista 1-9. Minulla itselläni luokanopettajana opetustunteja on viikossa 25 eli näistä tunneista saan palkkaa. Kun siihen lisätään tunnit, jotka valmistelen oppitunteja, kerään materiaaleja (mm. metsässä mönkimällä ja jos jonkinlaista risua ja käpyä keräämällä tai tavaroita kaupasta hakemalla) , haalin ympäsri koulua opetusvälineitä (näitähän luokissa ei ole omia vaan ne ovat kaikkien yhteisiä) sekä käyn palavereissa ja kokouksissa ja koulutuksissa, kipuaa työaikani joka viikko yli 40 tunnin. Tähän lisänä tulee aika, jolloin kotona vastailen Wilma-viesteihin, hoidan työasioita puhelimella jne. Mistään tästä 25 tunnista ylimenevältä osalta en saa palkkaa enkä voi myöskään ottaa sitä ylityönä pois.
Joku kysyy, eikö näitä voi tehdä välituntisin. Voi jos ehtii välituntivalvonnalta ja siltä, että siirtää opettamiseen liittyviä välineitä luokasta toiseen, koska kaikilla ei ole pysyvää kotiluokkaa, samoin opettaessaan ala- ja yläkoulun puolella ei välituntia välttämättä edes ole, koska tunnit ovat limittäin. Vessassa on myös opettajienkin joskus käytävä. Ruokahetki kuluu “asiakkaiden” kanssa niin ikään. Kaikesta tästä saan pitkälle koulutettuna henkilönä palkkaa (brutto) joka alkaa kakkosella.
Lomat ovat kesällä n. 8-9 viikkoa (kesä EI ala suvivirrestä vaan on vielä tehtävä lukuvuoden paperi- ym. työt ja töihin palataan yleensä n. viikkoa ennen koulun alkua), syyslomaa 2 pv – 1vk riippuen siitä milloin missäkin koulu alkaa, joululomaa n. 1-2 vk vuodesta riippuen ja talvilomaa viikko. Lomat ovat ihan hyvät. Huomattava on kuitenkin, että muilla kunta-aloilla voidaan käyttää mm. lomarahavapaita ym. mikä opettajille ei ole mahdollista, koska pitäisi palkata sijainen. Lomien ajankohtaa opetusalalla ei itse voi päättää ja tarvitessaan arkivapaan on se palkaton, koska ei voi käyttää siihen esim. ylitöitä. Lomaa on siis ihan kohtalaisesti, mutta olen vakuuttunut, että jos näitä hieman pidempiä lomia ei olisi, ei tätä työtä tällä palkalla monikaan tekisi. Mutta – ammatinvalintakysymyshän tämä on ja tässä työssä on omat hyvät ja huonot puolensa. Joustavasta työajasta ja lyhyistä työpäivistä ei kuitenkaan voitane puhua. 🙂
Tietysti vastaan. Teitä vartenhan mä tätä teen 🙂
Kannattaa opettaa lapset jo pienestä mukaan hommiin silloin kun he itse sitä haluavat 😉 oma lehmä ojassa 😀
Tosi kiva kun vastaat kaikkiin kommentteihin! Hyvää syksyä teillekin!
Arki-iltojen lyhyys, vaikka se meillä ehkä ainakin joskus on hieman pidempi kuin joillan toisilla, on kyllä perhe-elämän miinuksia. On niin kurjaa, että jokin toinen ihminen näkee lastani arkena enemmän kuin minä itse 🙁
Ja kyllä nostan hattua teille kaikille, joilla on monia lapsia, ja silti jaksatte kuljettaa heitä harrastuksissa ja muutenkin panostaa jokaiseen tenavaan.
Esko tosiaan hoitaa hoitomatkat, ja se on aivan mahtavaa! Helpottaa kyllä minun päiviäni paljon, koska muutenkin mulla menee julkisilla työmatkoihin päivässä neljä eri bussia ja liki kaksi tuntia. Tosin. Olen kyllä sitä mieltä, että niin sen perheen tuleekin toimia. Kaikki hoitaa oman osansa.
Tsemppiä sulle! Tunnut aika supernaiselle, kun miehesi työn keskellä hoidat niin suuren osan perheenne asioista!
Voi kiitos Minni!
Ja onpa ihanaa, että teidän lapset jo osallistuu kotihommiin. Sitä aikaa odotellessa 😉
Hauskaa syksyä!
Älä suotta!! Hyvä ottaa rennosti!
😀 Kiitos samoin!!
Hei! Kiitos digipostausideasta! Eskohan siis postasi omista uniongelmistaan aikaisemmin, tarkoitiko sitä? 🙂
Kyllä mä taidan pärjätä. Siitä, olenko pihalla, voi tosin olla montaa mieltä 😉
Hassua, että sanot opettajan työtä joustavaksi 🙂 Koska minusta tämä työ – niin kivaa kuin onkaan – on todella epäjoustavaa. Lomiimme emme voi vaikuttaa, emmekä voi koskaan vaikuttaa työaikoihimme. Jos teemme ylitöitä, niistä ei makseta, eikä ylitöitä keräämällä voi ottaa esimerkiksi jotain aamua, iltapäivää tai kokonaisia päiviä vapaaksi, kuten aika monessa muussa työssä. Esimerkiksi kun menen hammaslääkäriin tai F:n joulujuhlaan, täytyy minun ottaa palkatonta vapaata. Monissa muissa töissä voisi päättä, että jos on hetken poissa työpaikalta, korvaa tunnit myöhemmin.
Totta tietysti on, että mulla on nyt ihan unelmatilanne, kun lukujärjestyksessä, tässä jaksossa, on nelipäiväinen opetusviikko. Viimeksi tämmöinen tilanne on ollut tammi-maaliskuussa 2012, eli ei kovin usein 🙂 Äikän opena joustoa minulla on onneksi enemmän, koska meidän opetusvelvollisuutemme on kaikkein pienin koko opettajakunnasta. Luokanopettajat, mikä vaikkapa Esko on, päivät ovat aivan samanlaisia, kuin kaikilla muillakin “perusaloilla”: Heillä tunteja on huimasti enemmän kuin meillä aineopettajilla.
No tulipa tästä sepostus 🙂
Laitetaan postausidea hautumaan!
Hah! No enpä tiedä, olenko niin karmean tehokas. Aikalailla perusmutsien settiä 🙂
Kyllä se taitaa niin olla, että ennen lasta asioita lykkäsi, koska tiesi, että ne voi tehdä “sitten myöhemmin”. Nykyisin, kun hetkikin on vapaata, on pakko iskeä, että saa ede jotain tehtyä.
Voi tuo ruokashow! Sitähän se on! Varsinkin, jos vanhempi ja lapset ovat kotona. Herralle kiitos päiväkotiruokailusta 😉
Yhtäläisyyksiä on aika vähän.
Mulla menee töissä enemmän aikaa. Jos vaikka viideltä pääsen lähtemään kotiin, niin ilta sen jälkeen on aika lyhyt. Seitsemän-kahdeksan tuntia päivässä vietän työpaikalla, ja päälle minullakin tulee vielä noita suunnittelutöitä.
Perhearki eroaa meillä ehkä siinä eniten, että lapsia on kolme ja heistä vanhimpien elämä suuntaa jo aika lailla kodin ulkopuolelle. Harrastuksia olemme suoneen heille maltillisesti, mutta jos kerran kaksi viikossa vie heistä jokaisen johonkin harrastukseen, saa siinä jo kuutena iltana olla menossa.
Kolme lasta tuottaa toki pyykkiäkin vähän enemmän, mutta niistä en enää ehdi niin stressata 😉
Kolmella on kerrottava myös kaikki kasvatuskeskustelut, neuvola- ja lääkärikäynnit, kaverisynttärit ja -kyläilyt, parturikäynnit jne. Lisäksi perheen erityislapsi työllistää jo pelkällä paperityöllä meitä vanhempia ihan kiitettävästi. Mutta sellaista se on, ei tarvitse ainakaan toimettomana maata.
Jäin tekstissäsi ihailemaan tuota, kuinka Esko lähti lapsen kanssa käymään kaupassa tai kuinka hän hoitaa teillä pääasiassa hoitomatkat. Meillä isän ajasta leijonanosan vie epäsäännöllinen työ yrittäjänä, joten omaa “lapsivapaata” aikaa päivässä en juuri koskaan vietä.
Ja kuten moni edellinenkin kommentoija on todennut, nukkumaan on päästävä aikaisemmin.
moi, tosi mukava postaus! mää tykkään näistä mun päivä/viikko-postauksista 🙂
sitä minäkin ihmettelen, et miten hullussa pärjäät noin vähällä unella??? mää nukun arkisin 21-6.45 ja viikonloppuöisin 12 tuntia ja vielä joskus päikkäreitä!!
pyykkiäkin peset aika paljon 🙂 muuten sitä samaa arkitouhua kuin meilläkin. mun vielä kotona asuvat lapset ovat jo 11 ja 12 v. ja he saattavat tehdä joskus ruoankin meille valmiiksi ja esim. viikkosiivouksen, joten silleen pääsee helpommalla.
mun arjen luksusta on se kun mies on (joukkueenjohtajana) tyttöjen kans säbätreeneissä, mulla on illalla 2-3 tuntia omaa aikaa röhnöttää sohvalla 🙂 no eilenkin kyllä laiton pyykkiä ja imuroin, mut sitä omaa aikaa…
tää sun blogi on mun suokkari nyt ehottomasti!!!!!
Huh, mikä tehomimmi! Tulee jopa hieman laiska ja saamaton olo näin 19-vuotiaalla, jonka kuuluisi vielä olla ”nuori ja näppärä” 😀
Moi. Pakko vaan kertoo, että nauroin ääneen Lemmenlaiva-jaksossa, kun röhnötitte sängyllä mässyttämässä karkkia 😀 Just niin kuvaavaa parisuhdemeininkiä “yks vaan tekee jotain alligaattorin päitä” AAHAHAHAHAHHAHA. Niimpä niin… 😀 Hauskaa syksyy kaikille teille kolmelle!
Hei!
Olisi todella mielenkiintoista lukea ajatuksianne lapsenne television katselu- ja tabletinkäyttötavoista. Iholla -jaksoissa olette kuvanneet, kun F katselee tabletilta jotain ruokapöydässä ja hänen sänkynsä päätyyn oli kiinnitetty televisio. Eilisessä jaksossa Esko toi esille myös sen, että nukkuminen on ollut haastavaa perheessänne. En nopealla selauksella löytänyt postausta, joka käsittelisi suhtautumistanne lapsenne tabletin/älypuhelimen käyttöön ja television katseluun. Aihe on minusta mielenkiintoinen ja Iholla -jakson nimikin taisi olla diginatiivi. 🙂
Pärjäätkö yöunilla, jotka jäävät 5-6h pituisiksi? Itse olen aivan pihalla jos nukun noin vähän muutamaa päivää enempää.
Kiitos tästä postauksesta! Ja tiedänkin nyt mikä selittää sen että tuntuu kuin sinulla olisi vuorokaudessa enemmän tunteja… Opettajan joustava työ. Kun ei joka päivä tarvitse olla fyysisesti työpaikkaan sidottuna kahdeksasta neljään, se antaa paljon liikkumavaraa muuhun elämään. 🙂 Jos vielä jossain postauksessa raottaisit opettajaopintojasi (harjoitteluja, haastavia ja mielenkiintoisia opintokokonaisuuksia, opiskelutahtia jne.), olisin äärimmäisen kiitollinen blogisi melko tuore lukija! 🙂
Mahtavaa! Oletpa hurjan tehokas! Kyllä näköjään arki-iltoinakin ehtii vaikka mitä (kun vain viitsii). Oma listani olisi puolet lyhyempi ja sisältäisi ainakin enemmän nukkumista 🙂
Mun on pitäny kommentoida jo jonku aikaa tänne sen yhen iholla jakson jälkeen, missä puhuit tästä bloggaamisesta ja olit sitä mieltä ettet pysyis nuorten bloggaajien perässä koska (en muista ihan tarkalleen mitä sanoit :D) oot jo ” niin vanha ja kurpahtanut”. Oon ite vasta parikymppinen ja luen todella paljon näitä blogeja jotka ovat nyt pinnalla, mut voin sanoa että tästä sun blogista on tullu mun ehdoton suosikki 😀 en tiedä vaikuttaako sekin että sun arkea näkee iholla sarjassakin, mutta kuitenkin! ja kun ei oo hajuakaan sun iästä, voin kuitenki sanoa että näytät ainakin tosi nuorekkaalta! Et mitenkään huonolla tavalla siis 😀 oot tosi kaunis ja oon muuten aina himoinu niitä sun joitakin lintukorvakoruja jotka näkyy tuolla sarjassa aina välillä, onko ne mistä hommattu ? 😀 ei sillä että ikinä tulisin törmäämään semmoisiin :/ pakko muuten kysyä miten päädyitte neiti F:n nimeen! Mistä olitte löytäneet ainakin mun mielestä erikoisemman nimen? 🙂 hyviä syksyn jatkoja teille!
Kiitos 🙂 mielenkiintoista! 🙂 Teet tosi paljon kotihommia, entäs Esko…? 🙂 Meillä herätään 5-6 välillä enkä pysy hereillä yli 22 useinkaan, kuinka sinä jaksat valvoa noin myöhään? 😀
Sä olet vissiin tyyppiä en-tartte-paljon-unta? Ainakin tuo viikko oli sellainen.. Noh, aika vähän mun viikkoon verrattuna yhtäläisyyksiä, mutta kuulosti mukavalta..
Meillä meidän isot lapset harrastaa kumpikin yhtä lajia ja niihin kuluu aikaa, siis viemisiin ja hakemisiin.. Itsellä nyt ei ole kuin yksi harrastus kodin ulkopuolella ja kerran viikossa ja pesen pyykkiä yleensä vain viikonloppuisin..
Tää oli hauska postaus!
Voi kiitos ihanista sanoistasi! Itsekin aivan rakastan noit Poola Katarynan korviksia. Niitä voi tilata täältä : http://www.poolakataryna.fi/p/jewellery.html
F sai nimensä yksinkertaisesti vain niin, että siskoni luki lehdestä kastettujen nimistä tämän nimen. Ihastuin siihen heti, kerroin sen Eskolle, ja Esko taas tykästyi nimeen niin, ettei antanut enää vaihtaa sitä 🙂 Ja hyvä niin!!
Mä yritän aktivoida nyt nämä kaksi muutakin 🙂
Hei luepa Eskon unipostaus http://kolmistaan.bellablogit.fi/kuoleman-serkkupoika-tarinani-unettomuu…
Oijoi, tuntuu, että meillä eniten kaaosta tuottaa juuri pyykinpesu- ja varsinkin viikkaus+kaappiin järjestely. Viisihenkinen perhe- ja mies osallistuu vain kokkaukseen kotona. En saa edes kirveellä osallistumaan enemmän.
Toi on niin totta, että unen laatu varsinkin ratkaisee. Osin kai periytyvää, koska vanhempani ovat molemmat kärsineet univaikeuksista ja itse nukun kuin koira.
Olen erittäin kateellinen sikeille nukkujille! Siinähän käy yleensä niin, että pitkittynyt univaje on salakavala. Siitä ei edes tajua kärsivänsä- ihmettelee vain, miksi on niin nuupahtanut oli, tarmoton jatkuva olotila.
Onko kellään kokemusta melatoniinista, reseptivapaasta nukahtamislääkkeestä? Tuoko se sikeää unta vai auttaa pelkkään nukahtamiseen?
[…] oppimistehtävään bloggaamisesta. Esiin nousi taas sama aihe, joka puhutti myös tuolla arjen aikatauluja käsittelevässä postauksessakin. Journalistiikan opiskelija kyseli, kuinka ehdin tämän […]
[…] kertoi omat arkiaikataulunsa täällä. Nyt on minun […]
Joo ja en! Mutta kun en halua tuhlata kivaa elämää unilla 🙂 (Vaikka oikeassa – ainakin näin marraskuun pimeillä – taidat olla)
Nukut aivan liian vähän!
Te molemmat käytte töissä, molemmilla on harrastuksia, teillä on aikaa toisillenne, aikaa lapselle (sarjasta ja blogista on ihanaa seurata kun vanhemmilla on oikeasti aikaa lapselleen!), koti on uskomattoman siistissä kunnossa ja joku ehtii muka vielä kokatakkin? Joko sää syöt jotain hyperaktiivipillereitä tai ostat pimeänä lisätunteja vuorokauteesi. Kerrot nyt heti, mitä, mistä ja paljonko maksaa?!
Kiitos koko perheelle Iholla -sarjassa mukana olemisesta. Oli ilo seurata teidän arkea ja ajatuksia, mutta vielä suurempi ilo on kun ei sarjan loppumisen myötä tarvikkaan luopua teidän jutuista! Kiitos siis myös blogista! Terveisin, Uusi lukija.
Jos katsoit jakson tarkkaan, pyysin nimenomaa Eskoa ottamaan pädin pois, kun alettiin syömään. F:llä on tapana katsoa hoidosta tullessaan aina yksi jakso Kaapoa tai muuta sellaista, jotta saa hieman rauhoituttua illan viettämiseen hektisen hoitopäivän jälkeen. Niin ja usein siinä samalla hän jo nälkäisenä syö “alkupalaa”.
Mä mietin ihan samaa kun katsoin kyseisen jakson, myös veljelläni on samanikäinen lapsi ja ihmettelin kovasti kun veljeni lapsi saa katsoa tablettia ruokapöydässä ja varsinki sillon ku on myös vieraita kylässä syömässä! En halua mitenkään tuomita mutta ihmetyttää vaan mihin tää maailma on menossa kun ruokapöydässäki pitää olla jotain viihdettä eikä keskitytä syömiseen ! 😀
Hah 😀 Joo! Todellakin mies voi puhua joskus aivan liikaa! Ihanaa syksyä kok teidän sakille!
Hyvä näkökulma opettajan työhön! 🙂 Olen itse työskennellyt hetken koulunkäynninohjaajana ja seurannut läheltä niin luokan- kuin aineenopettajan työtäkin. Kyllähän niissä eroa on, opetustuntien määrässä etenkin. Mutta olenko ymmärtänyt oikein, että opettajan peruspalkka on tietty summa vuodessa, mikä jaetaan kullekin kuukaudelle? Tukiopetuksesta maksetaan erikseen? Joustavuudella aikaisemmassa kommentissani tarkoitin sitä, työtä ei tarvitse tehdä työpaikalla esim. kahdeksaa tuntia, vaan Wilma-viesteihin voi vastata kotikoneelta ja seuraavaa päivää voi niin ikään suunnitella halutessaan kotona tai vaikka kirjastossa.
Voisin kirjoittaakin 🙂 Ja hei, jos saat valita, mene Lahdessa Kivimaan kouluun. Ihana, ihana työyhteisö ja lapset/nuoret!
EIKÄ! Nyt kyllä vilkutat mulle joku aamu 😀
Tuo harrastusasia on varmasti se, joka lisää päiviin lasten kasvaessa kauheasti ohjelmaa. Oletpa vaan aika supervanhempi, kun kaiken tuon lisäksi teet vielä noin vaativaa työtä. Wautsi ja hatunnostot 🙂
Hah 🙂 Tämä on niin hassua! En olisi uskonut, että nukun monien mielestä niin vähän. Tietysti mäkin joskus menen unille todella aikaisin, vaikka ysiltä, mutta sellaisia unia riittää ehkä kerran kuussa.
Juuri niin. Eli peruspalkka ja tukitunnit (jos niitä voi esimerkiksi kunnan rahatilanne huomioiden antaa).
Mä uskon, että kyse on geeneistä, osin asenteesta (mutta ei tietenkään kokonaan!) ja sitten siitä, kuinka hyvää uni on. Mä nukun nimittäin niin sikeästi, etten lähes koskaan heräile keskellä yötä kuin ne ihan pakolliset (= kun F herää).
Vau, oletpa tehokas! Nyt tuli sellainen olo, että täytyisi itsekin vähän ryhdistäytyä. 😀
Teidän perhettä on ollut ihana katsoa Iholla-ohjelmassa, olette niin onnellisia ja hauskoja koko porukka! Näytän aina miehelleni teistä pätkiä, kun välillä teillä näyttää (ja kuulostaa) yllättävän samalta kuin meillä. Yksi suosikeistani on se kohtaus, kun käskit Eskon olla hiljaa ja sanoit ettei kukaan mies puhu noin paljoa. Se oli aivan kuin suoraan meiltä! 😀 Että on niitä näköjään ainakin kaksi samanlaista paljon puhuvaa, roskapussista ahdistuvaa ja hauskan miehen roolin omaksunutta miestä. Lohduttavaa tietää että on muitakin. 😉
Hei, olen alkanut seurata blogiasi tv-sarjan myötä. Kiva blogi ja kiinnostavia juttuja:) Noita yöunia minäkin ihmettelen. Tosin: itse nukun viikolla ihan yhtä (liian) lyhyitä yöunia. Mutta sitten saankin ottaa ne takaisin viikonloppuisin kun nukun klo yhdeksään. Lapset on jo sen ikäisiä (5 ja 8) että antavat äidin nukkua viikonloppuisin pidempään:) Mutta etkö ihan oikeasti ole väsynyt jos nukut joka yö vain viiden tunnin unet??
Hei, muakin kiinnostaisi jokin sellainen “matka äikänopeksi” -postaus! 🙂 Olisi ihana kuulla vaikka ekoista työhaastatteluista ja työpaikoista, siitä mikä on ollut haastavinta ja mikä taas palkitsevinta töissä. (Sattumalta mullakin saattaa olla jossain vaiheessa edessä muutto Lahteen, ja oon miettinyt, millaista siellä on olla töissä verrattuna Helsinkiin…)
Pedagogiset opinnot antavat ainakin täällä Helsingissä aika vähän eväitä siihen, millaista opettajan työ on ihan todellisuudessa, kun kukaan ei ole takarivissä arvoimassa ja tukemassa. Toki kaiken oppii ja kokee myöhemmin työelämässä, mutta olisi ihana kuulla sinun ajatuksiasi ja kokemuksiasi! 🙂
Mukavaa syysviikkoa!
Heh, ainakin samoissa aamurytmeissä ollaan.. Olen meinaan huristellut lähes joka arkiaamu sinun ohitsesi bussilla, kun oottelet pysäkillä omaasi! 😀 Havahduin aamulla, että aloin jo ennen pysäkkiä miettimään että oletkohan sä siellä tänäaamuna vai et!
Hassua, tuntuu että on muutamia sellaisia “tuntemattomia” ihmisiä joihin törmää sattumalta ihan jatkuvasti.. Miksköhän?
Sä olet näköjään sellainen mulle 😀
Olipa kiva juttu. Tykkään lukea ihmisten arjesta, on jännää kuinka samanlaista ja toisaalta erilaista se voi olla.
Oma arkeni ja viikkoni on askareineen aika samanlainen kuin sinun eli puuhaa riittää. Ammatiltani olen sairaanhoitaja ja sekään työ ei ole työajoiltaan mitenkään erityisen joustava ja joskus vaatii aikamoista järjestelyä, jotta perhe-elämä sujuu.
Meillä on kaksi alakoulu-ikäistä poikaa, jotka harrastavat aktiivisesti urheilua. Harrastaminen ehkä tuokin tällä hetkellä suurimman haasteen arkeemme ja koko viikkoon. Viime viikolla meillä oli yhteensä 10 harrastekäyntiä. Treenejä on molemmilla pojilla 3-4/viikko ja viikonloppuna usein pelit/turnaukset.
Välillä ottaa koville, mutta toisaalta tähän elämäntapaan on niin tottunut ettei osaisi elää toisinkaan 🙂
Huhhuh noita yöunia! Mä en voisi kuvitellakaan meneväni luokan eteen noilla yöunilla :D.
Oma aika alkaa noin 20:30, ja yleensä oon ihan nukkumisvalmis jo tuntia myöhemmin. Jos yhden naistenlehden jaksaa lukea tai jonkun tv-sarjan jakson katsoa, on se jo saavutus. Herätys on 6:30, ja usein alan pyöriä sängyssä jo ennen kellonsoittoa.
Ei kai nyt viiden. Ainakaan aina. Melkein kuuden 😉 Ja voi! Vaikka pärjään näillä unilla, niin olisihan se loistavaa, että saisi edes viikonloppuna nukkua vaikka kasiin!