Kun F oli iPadilla jossain Iholla-jaksossa hetkisen, alkoi sähköpostini ja blogin kommenttikenttä täyttyä iPadin käyttöön liittyvistä kysymyksistä ja mielipiteistä. Mikä oli peli, jota F pelasi? Kuinka teillä lapsi saa pelata ruokapöydässä? Mitkä pelit opettajanäkökulmasta kehittävät lasta?
Päätin, että koska aihe kiinnosti niin monia, kirjoitan yksittäisten viestien sijaan aiheesta aivan oman vastauspostaksen. Ja se menee näin:
Miten F käyttää Pädiä tai muuta tietotekniikkaa ja tv:tä?
F ei osaa käyttää tietokonetta. Meillä pöytäkone on oikeastaan vain Eskon ja minun töitä varten, eikä F edes ymmärrä – kosketusnäyttösukupolvena – miten hiiri toimii.
Telkkarista F ”katsoo” lasten aamuohjelmat. Ts. tv on usein aamulla auki, kun puetaan vaikka vaatteita ennen päiväkotia. Silloin hän kuitenkin usein keskittyy muuhun, ja tv jää taustahölinäksi. Arkiaamuisin tv on meillä auki ehkä 15 minuuttia. Viikonloppuaamuina F katsoo NiksiNellan ja muutaman muun tärkeän ohjelman. F ei kuitenkaan ole ihminen, joka viihtyisi tv:n edessä pitkiä aikoja. Ja hyvä tietysti niin.
Oikeastaan ainoa oikea tv-hetki F:llä on , ylläripylläri, iltapäivän Pikku Kakkosen aikaan. Sen F katsoo lähes poikkeuksetta.
Pädiä F käyttää suvereenisti. YleAreena toimii viihdykkeenä junamatkoilla ja joskus muuallakin reissussa. F:llä on olemassa ns. Pädi-kello, eli munakello, josta väännetään hänelle kaksi kertaa päivässä ns. pädiaika. Yksittäinen aika on päivästä riippuen 15-25 minuuttia. Arkena F saattaa siis vaikka katsoa Areenaa tai leffoja hoitopäivän jälkeen vartin, kun minä teen vaikkapa ruuan. Illalla hän saa luvan pelata toisen vartin.
Viikonloppuisin, kun F herää esimerkiksi klo 6.00, ja me haluamme vielä Eskon kanssa nukkua, saa F katsoa Pädiä vieressämme sängyssä jopa 30 minuuttia. Tämä siis ihan oman unisuutemme ja laiskuutemme vuoksi. Tosin sen tiedän, että viikonloppuisin F saa meidän ”oikeaa” aikaamme, leikkiä ja puuhastelua niin paljon, ettei kovin suurta morkkista aamun pitkähköstä Pädi-ajasta tule potea.
Joskus F saa viikonloppuisin vuokrata leffan. Silloin luonnollisestikin muu telkkarinkatselu tai pädittely ovat pannassa.
Miksi F:llä on omassa huoneessaan telkkari?
F:n papalta vapautui uuden töllön tieltä tämä vanha tv, joten päätimme sijoittaa sen F:n huoneeseen. Tätä telkkaria F katsoo kuitenkin ehkä kerran kahteen viikkoon. Itse asiassa niin harvoin, ettemme minä ja F edes osaa avata monimutkaista tv-digiboksi –yhdistelmää ilman Eskoa. Oman huoneen telkkari on hyvä vaikkapa silloin, kun minä imuroin muualla asunnossa. Tai meillä on aikuisvieraita, ja juttelumme häiritsee F:n Pikkis-aikaa.
Saako F olla Pädillä ruokapöydässä?
Saa ja ei. Kun me syömme perheen kanssa, ei Pädi kuulu pöytään. Minä haluan, että ainakin kerran päivässä me juttelemme ruuan ääressä koko kööri. F:llä on kuitenkin tapana napsia alkupalat, eli salaattiainekset erikseen ennen pääruuan valmistumista, ja jos hän haluaa samalla käyttää siihen Pädi-aikansa, on se meistä ihan ok.
Jos F joutuu syömään yksin (vaikkapa iltapalan), kun me teemme kotipuuhia, on F:llä usein ”ruokakirja”, jota hän selaa.
Vaikuttaako Pädillä oleminen F:ään?
Jos F on pädillä kauemmin kuin 25 minuuttia, tulee hänestä mielestäni levoton. Siksi tämä aikaraja meillä. Tätä pienempi aika voi tehdä joskus hänelle jopa hyvää. Ohjelmaa katsoessa hän voi rauhoittua hetkeksi alas.
Mitä pelejä F pelaa?
Opetuspelejä ja aivan hömppää.
Pikku Kakkosen pelit ovat varmasti ihan ok, vaikkei niistä mielestäni F:n ikäinen enää opikaan paljon mitään uutta.
Joskus F pelaa Muumien Pukuleikki-peliä tai sitten Palace Pets–sovellusta. Turhia, mutta voi kuinka F rakastaakaan niitä.
Opetuspeleistä parhaita ovat Iholla-sarjassakin nähty Matikkaa 3-6 vuotiaille sekä Sanapeli suomi, jossa opetellaan kirjoittamaan ja lukemaan. Ihan pienille taaporille kiva peli on SoundTouch, jossa lapsi voi painaa erilaisten piirrettyjen eläinten ja asioiden kuvia, jolloin näyttöön avautuu oikea valokuva eläimestä. Samalla taustaääni toistaa asian nimen, esimerkiksi ”ankka”, ja samalla sovellus vielä antaa esimerkin eläimen ääntelystä. F ”pelasi” tätä ehkä 1-2-vuotiaana.
Jos hampaiden peseminen tuottaa ongelmaa, kannattaa Pädille ladata Ginger-kissa, jonka kanssa voi yhdessä pestä hampaat. Lopussa kissa väläyttää valkoisen hymyn.
Lopuksi vielä muutama sananen lapsista ja tietotekniikasta.
Viime viikolla uutisissa oli juttu, että moni opettaja on tipahtanut tietotekniikkakelkasta, eikä näin ollen enää voi auttaa oppilaitaan mm. kriittisten mediataitojen opettelussa. Itse ajattelinkin, että emme voi vanhempinakaan kieltää koko tietotekniikkaa. Se voi onnistua vielä pikkulapsilta, mutta viimeistään kouluikäiset saavat laitteet käsiinsä, vaikka vanhemmat eivät sitä sallisikaan.
Uskonkin lasten valvotun ja kohtuullisen pelaamisen, sekä järkevän tv:n katselun johtavan lopulta parempiin tuloksiin kuin totaalikieltämisen. Netissä, peleissä ja ohjelmissa on paljon hyvääkin, kunhan ne ovat vain valittu ikään ja kehitystasoon sopiviksi, niiden käyttöä valvotaan, eikä ajat ruudun äärellä venähdä liian pitkiksi.
Haluatko kysyä vielä jotain muuta iPadin tai tv:seen liittyvää? Entä kuinka itse suhtaudut omassa elämässäsi tai lastesi kanssa tietotekniikka-asioihin?
-Karoliina-
Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.
Kommentit (20)
Kiitos!Olen yksi innokkaista pelivinkkien kyselijöistä. Näillä peleillä meidän melkein kolmevuotias päivitetään tälle vuosituhannelle:)
Näin lastentarhanopettaja-vinkkelistä myös useissa eskareissa käytetään esim. ekapeliä. Niin se digimaailma valuu vaan päiväkodinkin puolelle:)
Toki töissä tapaa niitäkin lapsia, jotka pelaavat selkeästi liikaa ja liian rajuja pelejä.Luotan kuitenkin,että suurin osa suomalaisista vanhemmista osaa kyllä kasvattaa lapsensa järjen kanssa..tässäkin asiassa:)
Tämä on mulle tärkeä aihe henkilökohtaisesti ja myös tutkimuksellisesti, teen siis gradua tieto- ja viestintätekniikkaan liittyen ja vaikka kyse on aikuisista, on se herättänyt minussa paljon ajatuksia myös äitinä. Sanoisinko, että mulla on tällä hetkellä viha/rakkaus-suhde tvt:hen 🙂 Meidän poika viihtyisi tekniikan parissa vaikka koko päivän, jos antaisin. Se kiehtoo poikaamme todella paljon ja kaikin tavoin, ja siksi se onkin varsin vaarallinen maailma. Valitettavasti en voi olla niin tiukka kuin haluaisin, koska mieheni on aivan poikamme kaltainen, ja elää tekniikassa. Mieheni siis sallii paljon enemmän kuin minä ja on huono pitämään kiinni sovitusta (jos en siis koko ajan ole muistuttamassa). Hän ei yksinkertaisesti näe niitä kauhukuvia, jotka minulle ovat itsestäänselvät.
Huomaan poikani passivoituvan liiallisen “laiteajan” seurauksena. Mikä ahdistaa ja ärsyttää. Herättää siis syyllisyydentunteita simppelisti sanottuna. XBoxilta saa pelata kolmiulotteista ajattelua ja hahmotuskykyä edistävää peliä, jonka uskon olevan hänelle hyödyksi, mutta sekin vetää pojan niin pyörteisiinsä, että välillä on peliaika kokonaan katkolla viikon pari. Etenkin jos peliajan mankumisesta tulee sellaista kiukuttelumaanittelua, on aika viheltää peli poikki pidemmäksi aikaa. En myöskään usko totaalikieltämisen olevan vastaus tai avain onneen, mutta jos tekniikkaoikeuksien seurauksena on selviä merkkejä riippuvuudesta, ollaan vaarallisilla vesillä.
Tarkoituksena on ollut tehdä yhdessä selkeät pelisäännöt, nyt ne meinaavat unohtua käytännössä. Pitäisi ihan selkeästi kirjata ne näkyville ja lapsellekin ymmärrettävällä tavalla, jotta niistä olisi helpompi pitää kiinni. Nyt niistä on liian helppo lipsua, kun säännöt ovat minun päässäni ja sitten tekisi mieli tehdä vielä hetki sitä gradua ja pikkusiskokin vielä nukkuu ja….
Kiitos jälleen kerran ajankohtaisesta postauksesta! Sain hurjasti motivaatiota nyt hoitaa tämä homma kunnialla loppuun. Selkeästi ja tyhjentävästi. Ei niin, että vaikutan äidiltä, joka toimii mielivaltaisesti ja ilman selkeää logiikka kieltää tv-ajan tuolloin, mutta ei tällöin.
P.S. Poikani rakastaa PikkuKakkosen peleistä Hertan Maailmaa ja mielestäni se onkin aika kiva peli tuon pienelle. Joskin ehkä vähän parempi vielä nuoremmalle, joka ei tahallaan vastaile höpöjä, kuten “mitä sanotaan, kun annetaan toiselle jotain?”, johon poikani vastaa annetuista vaihtoehdoista aina “Viisi euroa!” 😀
P.P.S. Jotain hyvääkin: koska tvt on pojalle niin tärkeä, voimme käyttää sitä menetettävänä oikeutena, kun tulee tarpeeksi monta merkintää tottelemattomuudesta. TOIMII! 🙂
Hei saako Ekapelin jo Pädille? Etsin sitä syksyllä AppStoresta, mutta luulin, että sen saa vasta pöytäkoneelle..
Meidän pojan opettaja on tämän vuoden mediakasvattaja, joten tietotekniikkaa käytetään paljon koulussakin esim. Tietojen etsimiseen, ekaoelin pelaamiseen ja fronterin täyttöön. Itsekkin olen paljon uutta tässä samalla oppinut. Kotona lapsilla on koneilla arkisin n.1h aikaa ja viikonloppuisin ehkä vähän enemmän. Kummallakin lapsella on harrastus joka vie aikaa, joten nämä rajoitetut peliajat eivät ole edes joka päiväisiä.
7v tyttömme pelaa tietokoneella pelejä satunnaisesti 2-4 krt /kk. Pikkukakkosen pelit ja koulun suosittelemat pelit (matikkaa,äikkää) ovat olleet suosikkeja.
Tablettia ja puhelimeni pelejä käytämme matkoilla.
Koulussa tyttömme on innokas tbl-opiskelija.
Telkkaria lähes joka päivä 1-2 h.
Koitamme löytää vaihtoehtoja ruudulle. Autossa pelaamme “mitä tiedät ystävästäni”- , “arvaa mitä laulua hyräilen”- pelejä.
Kotitöitä tehdessäni lapsi lukee,leikkii, piirtää.
Kohtuus kaikessa pätee mielestäni tässäkin asiassa.
Mielestäni tärkeää on valita pelejä lapsen kehitystason mukaan.
Iltaisin ruudut pidämme kiinni, niin rauhoittuminen unille on helpompaa.
…pitäisi kontrolloida omaakin ruutuaikaa hieman pienemmäksi…
😉
On mielenkiintoista seurata tätä hyvinkin tarpeellista keskustelua lasten tietoteknisten vempeleiden käytöstä. Samanlaista keskustelua käytiin jo 30 vuotta sitten, mutta keskustelun kohteena olivat silloin TV ja sen ohjelmatarjonta. Tunsin tuolloin kovinkin huonoa omaatuntoa, koska meillä ei juurikaan rajoitettu lasten TV:n katselua iltaisin ennen klo 21. (No, tuloksenkin olette nähneet…) Samaa keskustelua käytiin myös jo 90 vuotta sitten kun meidän Vanha Mummo halusi mennä kouluun ja lukea. Kuinka vaarallisilta ja turmiollisilta kirjat tuolloin maalaisympäristössä tuntuivatkaan! Mutta meidänpä mummo karkasi kouluun. Kullakin aikakaudella siis omat murheensa…
Oonkin miettinyt tuon matikkapelin lataamista muutaman kerran ja sopivasti sait innostumaan. Miten saitte tuon pelin suomenkieliseksi? Pelin nimi on kyllä suomeksi, mutta sisältö englanniksi! En löytänyt kielenvaihtoasetuksia… Voihan sitä tietty 4v noinkin pelata, mutta…
Höhhöö. Löytyihän se kielivalinta. Tykkään blogistasi
Moikka!
Pöytäkoneilla meillä sitä pelaillaan:) Olen kyllä kuullut huhua,että se tulisi jatkossa myös pädi-versiona:)
Hei Daniella! Lievittääksesi tuskaasi, on todettava, ettemme mekään AINA ole näistä ruutuaika-asioista samaa mieltä. Esko on meilläkin joskus mielestäni liian lepsu. Yleisesti kuitenkin samaa mieltä kanssasi!
Ja voi se tunne, kun tietäisi, että pädiaikaa hyvä olisi vaikka se 15min, mutta säätää kelloa silti puoleen tuntiin, jotta voi nukkua/tehdä hommia pidempään. Mutta tämmöistä tasapainoiluahan tämä on.
Tuota kelloa ja rasiaa kyllä suosittelen. Silloin homma on kaikille konkreettinen ja selkeä.
Kuulostaa fiksulle ja maalaisjärkiselle teidän elämä!
Äiti 🙂 Luin tämän viestin ja mietin, että onpa samanlaista kuin meillä. Sitten luin vasta nimimerkin 🙂
Kiitos Terhi! Ja hyvä kun löytyi 🙂
No niinpä! Huhua olen jo kuullut 🙂
Tosi informatiivinen tämä postaus, kiitos. Sain hyviä vinkkejä oman 5-vuotiaan pojan pelijuttuihin, varmasti tullaan kokeilemaan esim tuota matikkapeliä. Ja sitä hammaspesuhommaa. Meidän kuopus tykkää ihan hirveästi Pikku Kakkosen Hertan maailma- pelistä, kannattaa kokeilla! Haluaa pelata aina vaan uudestaan vaikka siinä on joka kerta ne samat (yksinkertaiset) tehtävät. Kahden pojan äitinä (esikoinen 8-vee) on pakkokin tutustua näihin pelijuttuihin vaikka mua itseäni oikeasti EVVK. Pojat on ihan hulluna pelaamiseen ja todellakin peliajan rajoittaminenkin on tarpeen. Munakello meilläkin käytössä, molemmilla pojilla, kun pelataan.
….ja se piti vielä kommentoida että tosi fiksulta kuulostaa teidän mediakasvatus. Siinäkin o tosi paljon haastetta nykyvanhemmille.
Kiitos, Riikka!
Hitsi tuo matikkaa 3-5 vuotiaille on ollut meillä menestys. Neiti tykkää ihan älyttömästi. Ja kiitos tuosta kirjain vinkistä. Neiti on todella kiinnostunut kirjaimista ja olen yrittänyt löytää tuollaista peliä hänelle. Ei muuta kuin sovellusta lataamaan 🙂
Meillä neiti viihtyy myös hyvin vähän tv:n kanssa. Pikku Kakkonen on se ehdoton juttu. Välillä pyytää saada katsoa jotakin DVD:tä ja silloinkin yleensä joko TiTi nallea tai Huvituttia. Mutta useimmiten tuo jää siihen taustalle ja neiti häviää omiin hommiinsa.
Hienoa, jos vinkeistä oli apua!
No wau!! Haluaisin nähdä hänen opetustaan 🙂