kolmistaan - Banneri
Kolmistaan 24.05.2015

Neljä vuotta sitten...

Teksti
Karoliina Pentikäinen
39 kommenttia

Eksyin jostain syystä selaamaan Facebookista vanhoja kuviani ja sieltähän paljastui maailma, jonka olin jo melkein unohtanut. Miten lyhyt aika neljä vuotta oikeastaan onkaan, mutta silti niin moni asia on matkan varrella muuttunut.

Neljä vuotta sitten me asuimme vielä Hakaniemessä yksiössä (näkyy muuten Eskon ja F:n kuvan taustalla) ja suunnittelimme kesällä alkavaa muuttoa Lahteen ja rivitaloon. Mietimme, ettei Helsinki ole oikea paikka kasvattaa lasta.

F oli puolivuotias tallukka. Ja me Eskon kanssa vielä todella tuoreita vanhempia.

Voi niitä aikoja 🙂 Kylläpä on paljon sen jälkeen tapahtunut. Kuka olisi arvannut, että pian me olemme taas Helsingissä. Ja että meillä on niin omatoiminen ja iso ihminen jo kotona.

Mitä kaikkiea sinulle on ehtinyt tapahtua toukokuusta 2011 näihin päiviin?

-Karoliina-

 Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Kommentit (39)

Toukokuussa 2011 odotin viimeisillään meidän esikoista. Sen jälkeen olemme muuttaneet omakotitaloon ja saaneet kaksi lasta lisää. Eli paljon on ehtinyt tapahtumaan neljässä vuodessa! 😉

Kuulostaa ihanalle!

Oi: Onpa TEILLE tapahtunut!!

Toukokuussa 2011 pitkä parisuhteeni veteli viimeisiään, opiskelin ja olin melko onneton. Sen jälkeen olen eronnut, ollut toisessa, melko hankalassa parisuhteessa ja eronnut siitä. Valmistunut ja päässyt vakitöihin, muuttanut 4 kertaa ja asunut neljässä eri kaupungissa. Löytänyt sen oikean ihmisen rinnalleni <3 Nyt, toukokuussa 2015 asun ihanassa, kodilta tuntuvassa kaupungissa, olen unelmieni duunissa ja yritämme mieheni kanssa saada lasta. Lisäksi on 6-vuotias koira, ja uusi kuntosaliharrastus. Elämä on niin paljon paremmin nyt <3

Keväällä 2011 oltiin pitkällä lomamatkalla ihanan kihlattuni kanssa. Tuon jälkeen olen valmistunut, mennyt naimisiin, käynyt töissä ja päättänyt että vielä pitää opiskella. Ostimme myös koiran. Toisaalta rankka vaihe elämässä päällä mutta toisaalta tosi antoisa. Aikuisopiskelu on pop! Kyllä neljässä vuodessa tapahtuu näköjään paljon!

Neljä vuotta sitten laitoin ylioppilaslakin päähän ja luin kauppatieteellisen pääsykokeisiin. Muutin pois kotoa ja vietin välivuotta. Sisään kauppikseen pääsin vuotta myöhemmin ja nyt vietetäänkin jo vaihto-oppilaskevään loppua ja samalla neljättä vuotta ekassa pitkässä parisuhteessa! Tässä on kyllä sattunut ja tapahtunut kaikenlaista!

05/2011-05/2015 väliin on mahtunut neljä Thaimaan lomaa, joista yhden tein yksin, AMKista valmistautuminen, työelämän aloittaminen, naimisiin meno, raskaus ja ihana tällä viikolla 6kk ikäinen tyttö. Lisäksi on ollut niin ylä- kuin alamäkiä parisuhteessa, miehen lomautuksia ja työttömyyttä. Tällä hetkellä elämä on juuri siinä, missä tuntuu hyvältä.

Toukokuussa 2011 mun poika oli 1,5 vuotias ja mä olin pojan kanssa kotosalla. Nyt ensi viikon perjantaina valmistun restonomiksi ja poika aloittaa syksyllä eskarin! Aika menee niin nopeasti! Kerran on myös ehditty muuttaa ja nyt kesällä muutetaan taas! 😀

Vapaaherrattarena (=eläkkeellä) olen matkustellut Vietnamissa ja Filippiineillä. Nyt en tee enää pitkiä reissuja kun selkä on kroonisesti kipeä joten pikkutrippejä vain. Lapsenlapset ovat kasvaneet ja ikävöin esim. 4v takaista elämää heidän kanssaan. Silloin meillä oli paljon enempi yhteisiä juttuja?!!
Yritän nauttia elämän pienistäkin iloista. Aloin pitämään kiitollisuuspäiväkirjaa.

Toukokuussa 2011 opiskelin ja ensimmäinen vuosi oli lopuillaan. Asuin poikaystäväni kanssa kerrostalokaksiossa.
Tällä hetkellä asun samassa talossa yksiössä ja poikaystäväni asuu lähellä omassa asunnossaan. Olen asunut vuoden unelmienikaupungissa ja muuttanut vuosi sitten takaisin, nyt pohdin eroa ja muuttoa takaisin unelmienu kaupunkiin. Vuosien aikana itsevarmuuteni on kasvanut, haluan tarjota itselleni parasta, ymmärrän elämän ainutlaatuisuuden ja tiedän pärjääväni yksinkin vaikka ero pahalta tuntuukin.

Toukokuussa 2011 olin puolessa välissä ammattikouluopintoja ja asuin poikaystävän kanssa. Toukokuun 2011 ja 2015 välillä olen eronnut, irtosanoutunut vakiduunista, muuttanut kahdesti, valmistunut kerran, opiskellut korkeakoulussa 3 vuotta ja asunut ulkomailla muutaman kuukauden. Olen löytänyt musiikkimakuni ja alkanut hyväksymään itseni sellaisena kuin olen. Elämäni kesä 2015 tulossa!

Toukokuussa 2011 olin juuri palannut 3kk vaihdosta Thaimaasta ja olin ruskeempi kuin ikinä! ??

Sen jälkeen oon valmistunut ammattiin,saanut ekan vakkarityön, ostanut ensiasunnon, mennyt kihloihin, ollut elämäni parhaassa kesäkunnossa,matkustellut kuuteen eri maahan ja saanut kuukausi sitten ensimmäisen lapseni.

Wou. Ja välillä elämä on tuntunut niin tylsältä. ?

Tässä on hyvä ❤️

Toukokuussa 2011 olin puolivuotiaan esikoisen äiti ja jäänyt töistäni tietenkin äitiyslomalle. Siitä asti olen ollut kotona, lapsia on tänä aikana syntynyt 2 vielä lisää ja nyt syksyllä tarkoitus lähteä taas takaisin töihin ja kaikki aloittaa päiväkodissa 🙂

Olin silloin kuukauden ikäisen ihanan pojan ja nelivuotiaan tytön äiti. Nyt olen puolivuotiaan pojan, nelivuotiaan pojan ja kahdeksanvuotiaan tytön äiti. Seuraavaan nelivuotissuunnitelmaan ei kuulu uusia lapsia. ?

Meidän esikoinen on sitten samanikäinen kuin teidän Neiti F! 🙂 Vuonna 2011 tähän aikaan meilläkin oli puolivuotias pallero. Sittemmin on syntynyt toinenkin ja kolmas syntyy lähiaikoina. Eli kotiäitielämää olen viettänyt nämä vuodet.

Koska itsellä ei ole lapsia, niin automaattisesti ajankulku tuntuu ehkä vähän erilaiselta ja ajattelee, että eipä tässä nyt mikään ole niinkään muuttunut. MUTTA kun mietin vastausta kysymykseen, niin toukokuussa 2011 jännäsin OKL:n pääsykokeita, joista vihdoin opiskelupaikka aukesikin. Joten viimeisten neljän vuoden aikana on kuitenkin päästy jo loppusuoralle opinnoissa, päätetty pitkäpitkä parisuhde ja opittu itsestä niin paljon uutta! Eli ehkä se neljä vuotta näkyy sittenkin omassakin elämässä! 😀

Kivaa tämmönen muisteleminen. Tai no kivaa ja kivaa. Itse olen tässä ajassa kohdannut syömishäiriöni huipun ja parantunut siitä. Ollut aupairina ulkomailla ja valmistunut koulusta. 🙂

Toukokuu 2011, jäin koulusta vapaalle koska masussa kasvoi toinen poikamme. Olin kotona kokonaiset 3 vuotta ja tänä syksynä lähdin jatkamaan opintoja. Pojat on nyt 6 -ja 3- vuotiaat ja elämä hymyilee.

Toukokuussa -11 pääsin peruskoulusta, samana syksynä menin lukioon ja sieltä valmistuin vuosi sitten. Tanssinut kahdet vanhojentanssit. Aloittanut, päättänyt ja aloittanut uuden parisuhteen. Lisäksi olen menettänyt kolme rakasta koiraa ja hankkinut yhden. Menettänyt rakkaan mummun ja ukin. Taistellut kohti unelmia (tuloksia ei kyllä vieläkään näy) ja sama taistelu jatkuu. Saanut työtä ja säästänyt rahaa. Tehnyt lomamatkan yksin. Perinyt auton ja ostanut kiväärin. Myynyt moottoripyörän. Ostanut elämäni ekat korkokengät ja shortsit. Uskaltanut käyttää urheilutrikoita kiusaamisesta aiheutuneesta kroppahäpeästä huolimatta.

Hauskaa, miten kummallisia välietappeja noista vuosista löytyy, korkokengistä kuolemiin ja kaikkea siltä väliltä!

Mulla syntyi toukokuus kanssa poika 🙂

Onpa F ollut vauvani suloinen! Ihana pulleropallero. Korinna-blogin vauvaa on aika rankasti arvosteltu pulleroisuudesta ja vauvanpyöreydestä. Tuli vain mieleen, kun tässä taas huomataan että vuvanpyöreys haihtuu kyllä ja leikki-ikäinen voi olla jo todella solakka, kuten teillä F. Kurjaa, miten vauvojenkin ulkonäköä arvostellaan kovasti.

Toukokuusta 2011 tähän päivään: olen eronnut huonosta parisuhteesta, löytänyt elämäni rakkauden, ostanut hänen kanssaan asunnon, mennyt kihloihin ja naimisiin ja muutaman viikon sisällä meille syntyy esikoinen. Näiden lisäksi olen opiskellut itselleni uuden ammatin. Aika paljon siis tapahtunut! <3

Paljon on mahtunut asioita elämässäsi…Onnelisuus on pääasia. Hyvä, että se on nyt luonasi. Kivaa aurinkoista viikkoa!!

Niin, onhan tässä kerennyt löytämään vakituisen työpaikankin ja perheeseen on tullut 5 jäsentä lisää, joiden kanssa saan nauttia tätinä olosta.

Viimeisiin neljään vuoteen on tapahtunut paljon. Parisuhde, joka oli kaikkea muuta kuin rakentava, ero, masennus, koulun keskeytys, elämäni rakkauden löytäminen, kaikesta huolimatta ylioppilaaksi pääsy, itsensä kokoaminen palasista eheäksi, aikuistuminen, muutto, valmistuminen ammattiin, kihlautuminen, muutto miehen kanssa yhteen ja alle 5 viikon päästä häät tuon miehen kanssa, jota eniten rakastan ja joka on syy sille, että voin kipeitäkin asioita katsoa jälkeenpäin hymyillen, koska ilman niitä en ois just tässä. Onnellisena odottamassa miestäni viereeni nukkumaan. Kaikesta näemmä selviää. 🙂 ihana pysähtyä miettimään jälkikäteen, kuinka paljon elämä onkaan muuttunut.

Kiitos! 🙂

Oih! Onnea yritykseen <3

Niin tapahtuu..vaikkei arki edes millekään kovin vauhdikkalle tunnukaan!

Onneksi sentään parantunut. Ihanaa kesää, Tiia!

Voi kuinka paljon sulle onkaan ehtinyt tapahtua. Onnea ja iloa 🙂

Onnea valmistumisen johdosta..ja pojallesi eskariin!!

Pitäisi pitää itsekin: Oiva idea!

Sulla oli niin hauska ja eriskummallinen ja symppis lista! Vaude! Tsemppiä kohti sitä unelmaa…kyllä työnteko joskus palkitaan!

Ihanaa kesää!!

Huh! Ei yhtään tylsää vaan aika mahtavaa!

Ennen syksyä ja uudenlaista elämää: Kivaa kesää!

Oi, olettepa te olleet nopeita :)Ihanaa loppuodotusta!

No totta: Onhan sulle tapahtunut vaikka ja mitä. Tsemiä kesään 😀

Kuulostaa ihanalle!

Kaupallinen yhteistyö

Karoliina Pentikäinen

Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan-blogi on yksi Suomen ensimmäisiä perheblogeja. 13-vuotisen historiansa aikana blogissa on eletty Karoliinan ja tämän perheen elämänvaiheita iloista suruihin ja arjesta juhlaan. Nykyisin Karoliina, 38, asuu uusperheensä kanssa Tampereen Pyynikillä. Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi 13-vuotias esikoinen ja 4-vuotiaat kaksoset. Ruuhkavuosien lisäksi Karoliina kirjoittaa naiseudesta, kauneudesta, kodista ja hyvinvoinnista. Balanssi on Karoliinan teema vuodelle 2024!

Arkisto

X