Olin tiistain työpäivän jälkeen aika puhki. Päivä oli ollut todella kiva, mutta kyllä siinä vaan, kun yhden työpäivän mitan höpisee jatkuvalla syötöllä, organisoi, valvoo ja pitää langat käsissä, takki on aika tyhjä.
Minun oli tarkoitus mennä töiden jälkeen Madaran ja Noora Shinglerin uusien nokkoskosmetiikkatuotteiden lanseeraukseen, mutta bussissa aloin empiä. Mitäpä jos jäisinkin kotipysäkillä ja kömpisin omalle sohvalle? Mitä jos vain skippaisin koko homman vähin äänin?
Siinä minä sitten kuitenkin huristelin kotipysäkin ohi ja päätin, että käyn tilaisuudessa, kun niin olin luvannut kamuilleni. Ja voi että se kannatti!
Oli ihanaa tuulettua hetki ihanan tuoksuisten purnukoiden ympärillä. Syödä mainiota villisafkaa, juoda puolikas lasi ekoviiniä, tutustua uusiin ihmisiin, halata vanhat tutut ja vaihtaa kuulumiset yhden jos toisenkin kanssa. Niin ja kuunnella Nooraa, jonka into ja asiantuntevuus inspiroivat ihan valtavasti.
Kun palasin kotiin illalla, tuli tunne, että kannatti. Sen kun muistaisi aina talvenkin pimeinä iltoina, että vaikka koti-illat ovat välillä jees, saa sitä sosiaalista tilanteista valtavan määrän henkistä energiaa.
Mitä te teette töiden/opiskelupäivän jälkeen? Ruokaa, pyykinpesua vaiko kulttuuria ja ystäviä?
-Karoliina-
Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.
Kommentit (2)
Niin tuttu tunne! Olisi jotain kivaa luvassa, mutta silti ei jaksaisi mennä ja koti houkuttelee enemmän.. Paikanpäällä toteaa et kuitenkin kannatti lähteä!
Yleensä, kun mulla on vapaata mä lenkkeilen, swappailen ja neulon:) ja toki katson telkkuakin;)
Hauskaa päivää!
Noora/ http://www.noorajatuukka.blogspot.fi
No näin se juuri on: Harvoin kaduttaa, kun on lähtenyt!