kolmistaan - Banneri
Kolmistaan 27.02.2017

Anu Saagim ja muut rumat naiset?

Teksti
Karoliina Pentikäinen
8 kommenttia

Kappas vaan. Tartun jo toisen kerran Maria Veitolaa lähelle liippaavaan aiheeseen. Ja edelleen aivan jälkijunassa, kuten Sirpa Selänne -postauksessanikin. Mutta annetaanhan se anteeksi? Naiset ja ulkonäköpaneet: Ehkei ole ihan viikossa käsitelty tai ainakaan ohi mennyt juttu. Valitettavasti.

Kun menin viime viikolla Hankasalmelle hiihtoloman viettoon, isäni tuli töistä ja ensimmäinen asia, jonka taisi F:lle annettujen suukkojen jälkeen sanoa, kuului jotenkin näin: ”Kuulitteko, mitä Anu Saagim oli möläyttänyt eilen telkkarissa Maria Veitolasta?” No eipä oltu kuultu, mutta pikaisen nettisurfaamisen jälkeen tiedettiin. Alkoi pistää vihaksi. Kuten kaikkia muitakin.

Viime viikko olikin oikein kotimaista kulttuuria parhaimmillaan. Saagim veti alta lipan, suomalaiset hurrasivat ja taputtivat studioyleisössä. Hanna Sumari liihotteli tanssikisoissa, tärkeimmäksi asiaksi nostettiin naisen allit. Ei voi muuta kysyä kuin: Mikä helvetti tätä maailmaa oikein vaivaa?

Uutisviikko sai minut pohtimaan, taas kerran, millä oikeudella naisen ulkonäköä saa arvostella. Miksi nainen – älykäs, menestynyt ja upea nainen – nähdään edelleen vuonna 2017 ainoastaan ulkonäkönsä kautta?  Joko hän on povipommi, kaunotar tai upea aikuinen nainen (viittaa siihen, että ei näytä ikäiselleen). Tai sitten ruma, vanha ja lihava. Siinäpä ne kaksi vaihtoehtoa. Olisi luullut, että näissä asioissa olisi mennyt vähän eteenpäin, mutta maailma näyttää pyörivän edelleen klassisella madonna-huora-asettelulla.

Kukaan meistä naisista ei ole tuon akselin ja paineiden ulkopuolella. Vaikka itsekin yritän feministinä pyristellä rajuin liikkein eroon kaikesta yhteiskunnan paineesta ja kaunistautua vain ja ainoastaan itseäni varten, iskee välillä se karmea tunne, ettei riitä. Että aivan kun 23-vuotiaana saadut maisteripaperit, menestys työelämässä ja esimerkiksi älyllinen pääoma ei olisi mitään, koska se mikä – ainakin niinä elämän huonoina hetkinä somea selatessa – tuntuu merkkaavan, on kiinteät pakarat ja fitness-vatsikset. Sitä oikein kummastelee, kuinka ne yhteiskunnan paineet ja oikeanlaisen naisen mitta hiipi valistuneeseenkin puseroon. Sitä ymmärtää, että ihanteet ovat väärät ja sairaat…ja silti ne haluaisi täyttää. Pelottavaa ja surullista.

Olen nähnyt kasvotusten niin Anu Saagimin kuin Maria Veitolankin. Ja tiedättekö mitä? Jos olisin ilkeä, sanoisin, että Saagim on ruma. Ruma sisäisesti. Mutta kuka minä olen ketään arvostelemaan. Uskon, että tekoripsien, julmetun paksujen hiusten, killeripepun ja ilkeiden kommenttien takana ei ole ruma, vaan ennen kaikkea hirveän surullinen ihminen. En usko, että kukaan oikeasti onnellinen ihminen kokee tarvetta työntää toista naista niin kovin ottein maahan. Näitä saagimeita kun on työpaikat, kadut ja netti täynnä. Omaan elämäänsä tyytymättömiä ja surullisia tapauksia, jotka yrittävät häivyttää omaa epävarmuuttaan sillä, että yrittävät runtata muut heitä alemmas. Harmi vaan – näille ihmisille – että se, miltä ihminen näyttää ulkoisesti ei ole mitään tekemistä kauneuden kanssa. Ihanatkin silmät menettävät voimansa, jos niiden takana puidaan ilkeitä juonia. Pienemmätkin rintalihakset tai tissit riittävät, jos niiden alla sykkii hyvä sydän.

Olen äiti. Ja kasvatan tähän maahan naista. Voi kun 32-vuotias F ja hänen ikäpolvensa olisi yli tästä kaikesta.

Ja mitä Maria Veitolan kauneuteen tulee. Eikö se ole jo aivan selvää? Nainen, joka vastaa ala-arvoisiin kommentteihin niin fiksusti, ei voi olla muuta kuin puhdasta kultaa. Plus Veitolan katse: Se, joka porautuu tajuntaan, katsoo uteliaana ja valmiina haastamaan sillä inhimillisellä ja lempeällä tavalla. Yksi naisen -ihmisen – kauneimmista ominaisuuksista, sanon minä.

-Karoliina-

Kuvat: Pixabay

Lue myös:

Luopuisitko kaikesta rakkaasi vuoksi, eli Sirpa Selänne -gaten jatkoa 

Ei kenenkään kylkiluusta

Profiloiduin tylsäksi vanhemmaksi 

Kommentit (8)

Miten ihmeessä eksyin blogiisi vasta nyt? Ihana kirjoitus! 🙂

Katsoin Saagimin haastiksen. …. mun maailmaan ei mahdu tuollaista! Olen täysin samaa mieltä, että Anun katseessa on jtn tyhjää!? Joka ei ole kaunista. Marian silmistä välittyy hyvä! Aikamoinen ero! Eikö? 🙂 Joten, eiköhän se kerro ihmisestä jo aika paljon.

Minä en nähnyt Saagimin haastattelua, mutta totta se, että katse kertoo NIIN paljon! Hyvässä ja pahassa. 

Tuo on kyllä niin ultimaattinen totuus: ihmisellä, jolla on hyvä itsetunto ei ole mitään tarvetta täysin syyttä lytätä muita ihmisiä varsinkaan ulkonäön puolesta!

Ei ulkonäöllisesti tai mitenkään muutenkaan. Harmillista!

Komppaan! Se voi olla, että pahimman ulkonäköterrorismin takana on jotakin aivan muuta, kuten epävarmuutta omasta riittämisestä.Veikkaan että A on yhtä kriittinen itseään kohtaan, joten onneksi en ole hänen kengissään. Tällä hetkellä ulkonäkö, eli siis kapea länsimaisen kauneuskäsityksen kuvasto, on suurta valuuttaa ja ei sillä sisäisyydellä niin väliä ole. Toivon, että ulkonäkökeskeisyys vähenisi, mutta tuntuu, että sosiaalinen media vain pahentaa sitä!

Ja siis Maria Veitola on monella tavalla kaunis. Hänen koko olemuksensa säteilee läsnäoloa ja elämäniloa. Hän on valokuvauksellinen, pukeutuu ihanan räväkästi ja kantaa itsensä kuin tanssija. En käsitä miten joku kehtaa…argh! Minä niin mieleni pahoitin!

Niin minäkin, koska tuollainen käytös ei vain sovi! 

Kiitos! Ihana, kun tulit <3

Kaupallinen yhteistyö

Karoliina Pentikäinen

Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan-blogi on yksi Suomen ensimmäisiä perheblogeja. 13-vuotisen historiansa aikana blogissa on eletty Karoliinan ja tämän perheen elämänvaiheita iloista suruihin ja arjesta juhlaan. Nykyisin Karoliina, 38, asuu uusperheensä kanssa Tampereen Pyynikillä. Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi 13-vuotias esikoinen ja 4-vuotiaat kaksoset. Ruuhkavuosien lisäksi Karoliina kirjoittaa naiseudesta, kauneudesta, kodista ja hyvinvoinnista. Balanssi on Karoliinan teema vuodelle 2024!

Arkisto

X