Jääkiekkoilijat ovat idiootteja ja pari muuta faktaa elämästä
Olen näitä avoimia ja liberaaleja kaupunkilaisia, jotka tuomitsevat rasismin, haluavat tasavertaisen avioliittolain ja eivät pidä ihonväriä merkkinä mistään muusta kuin ihon väristä. Sitten tapasin tulevan aviomieheni ja meinasin jättää koko homman kesken ennen kuin edes oli ollut kunnolla mahdollista tutustua. Ai miksikö? No siksi, että kyseessä oli jääkiekkoilija. Tiedättehän tämän ihmistyypin? Ei älyä, ei aivoja, ei kykyä muuhun kuin mustan muoviläpykän (onkohan se muuten edes muovia?) lätkimiseen mailalla. Jep. Aika avarakatseista minulta, vai kuinka?
Kun sain tietää, että A on jääkiekkoilija, siihenastiset käsityksenhippuseni hänestä tipahtivat heti asteen (aika montakin) alemmas. Kalkuloin asiaa päässäni sekunnin sadasosan ajan ja päätin tehdä pienen testin. Tai sanotaanko suoraan: Minä oikeastaan hyökkäsin piikikkäästi jääkiekkostereotypioihin vedoten. Heitin jonkin kärkkään kommentin nuuskasta, housun lahkeiden päälle käärityistä sukista ja väkivallasta. Muistan ajatelleeni siinä hetkessä, että tässä oli nyt kyllä käsillä aikamoinen riskiveto. Joko mies tarttuisi syötiin ja olisi juuri sellainen sanavalmis ja skarppi tyyppi, johon voisin ihastua. Tai sitten hän ei edes tajuaisi koko läppää, ottaisi vaan nokkiinsa ja homma olisi yhdellä kertaa taputeltu. Veikkasin tietysti jälkimmäistä vaihtoehtoa (koska, daa, kyseessä oli kuitenkin aivoton hokiäijä), mutta takaisin iskikin niin tarkka opettajasivallus, että meinasin tipahtaa penkiltäni. Täytyi myöntää, että onneksi olin ihan hirveän väärässä.
Sitä helposti kuvittelee olevansa avoin ja suvaitsevainen. Ihminen, joka hyväksyy toiset sellaisena kuin he ovat. Äiti, joka selittää lapselleen erilaisista uskontokunnista, huivisäännöistä, kielistä ja painottaa, kuinka kaikki ihmiset ovat tasavertaisia. Olin voinut leijua omassa muka-suvaitsevaisessa kuplassani vuosia, kunnes tapasin A:n, ja huomasinkin, että olen paljon enemmän kiinni omissa stereotypioissani kuin olin koskaan luullut olevani. Itse asiassa. Ymmärsin, että olin ollut siihen asti todellisuudessa suvaitsevainen vain oman suvaitsevaisuuskäsitykseni sisällä ja se jos mikä, oli tekopyhää.
Enkä usko, että olen kuplani kanssa yksin. Ei tarvitse kuin vähän vilkaista ihmisten somefiidejä, huomaa, kuinka suvaitsevaisuus on useinkin todella rajattua. Siellä heilutellaan Setan lippuja kulkueessa ja tarjotaan yösijaa turvapaikanhakijoille, mutta naureskellaan Hotelli Vantaassa bilettäville, pidetään pakettimatkoja Play Del Inglesiin juntteina, tuomitaan koko ihmisen ihmisyys Ed Hardy -paidan takia ja koetaan tarpeelliseksi tuomita tiettyyn poliittiseen puolueeseen kuuluvat ihmiset automaattisesti vääränlaisiksi kansalaisiksi. Ei ole tavatonta, että ihminen julistaa olevansa avarakatseinen, mutta ei ymmärrä, että pitelee tismalleen samanlaisia kapeita laseja päässä kuin ne ihmiset, joita arvostelee itse eniten.
En minä koskaan ole kuvitellutkaan olevani valmis. Mutta on se joka kerta vaan ihmeellistä, mitä elämä opettaakaan.
-Karoliina-
Kommentit (18)
Itse myös syyllistyin joskus tuohon ihmisten laatikoimiseen, mutta kun reissasin maapallon ympäri, niin tajusin, että jokainen ihminen on yksilö taustoistaan huolimatta.
https://faijahommia.fi/
Oli nyt pakko kirjautua lilyyn ihan vain jotta saan sanoa että RAKASTAN sun postauksia! olen instan kautta ruvennut seuraamaan blogiasi ja on ihanan virkistävää seurata blogia, jossa on taidokkaasti kirjoitettuja tekstejä sekä syvällisempääkin asiaa. Monet blogit tuntuu niin pinnallisilta nytkään suhun verrattuna! <3
Voi kiitos <3 Ihania sanoja!
Niin hyvin kirjoitettu! Tämä on niin totta.
Kiitos! <3
Osui ja upposi. Tuo on niin totta. Oon omalla kohdallani yrittäny eroon tuosta ja onkin erityisen ihana huomata, miten aika usein ne omat ennakkoluulot ja asenteet jotain kohtaan ei pidäkään paikkaansa kun ihmiseen tutustuu. Ja miten joku voikin olla ihana ja lämmin ihminen siitä huolimatta, että meidän maailmankatsomukset poikkeaisivat toisistaan paljonkin.
Hienoa, että uskalsit antaa mahdollisuuden ennakkoasenteistasi huolimatta, koska se selvästi kannatti!
Niinhän se on. Toki uskon ensivaikutelmaan ja fiilikseen ihmisestä, mutta samalla on myös aina muistettava, että toista ei tunne ennen kuin tuntee todella.
Kannatti 🙂
Toi on niin totta, että moni on suvaitsevainen omien rajojensa sisällä. Onneksi asian tiedostaminen on yksi askel suvaitsevaisuutta kohtaan. Ei varmasti ole olemassa ihmistä jolla ei olisi lokeroivia ajatuksia muista.
Ja tokihan tietty lokeroihin laitto elämässä helpottaa. Siksi asioilla on ylä- ja alakäsitteet, stereotypiat myös suojaavat. MUTTA: Hienoa, että niitä ravistellaan! Koska sillä tavalla oppii niin paljon.
Hienoa, että löysit onnen ja uskalsit avata kuplaasi.
Mutta se hieman särähti korvaan kylläkin, kun vertaat seksuaalivähemmistöä ja puoluekantaa.
Seksuaalista suuntautumistaan tai ihonväriä ei voi valita. Äänestyskäyttäytymisensä voi. Aion jatkossakin surutta lokeroida ja tuomita rasistisia puolueita äänestävät ihmiset ilman, että avaan itseäni keskustelulle öyhötykselle.
ps. Playa del Ingles. Del on paikkakunnan nimessä pienellä koska se on määrittää paikkaa (vrt ”of the” ) Beach of the English. Nimi tulee jostain Britti hipistä joka muutti alueelle 1900-luvu alussa. 😀
Vertasinko niitä tosiaan toisiinsa? Tarkoitukseni oli ilmaista, että juuri monet tällaiset asiat jakavat mielipiteitä ja ihmisiä eri kasteihin. Ja nyt en siis tarkoita, että seksuaalisuus jakaa ihmisiä, vaan mielipiteet siitä, miten asioihin suhtaudutaan.
Minä en lähtisi tuomitsemaan ihmisiä ennen kuin kuulen heidän perustelunsa. Siitäkin huolimatta, etten itse voisi kyseistä puoluetta koskaan äänestää.
Mulla on ihan samanlaisia kokemuksia lätkänpelaajista! Itselläni ennakkoluulot ovat yksilöiden kohdalla osoittautuneet vääriksi, mutta nuorena lätkänpelaajakaverit ja bileet olivat liikaa herkälle runoilijansielulleni. Eri tavalla ja vähemmän ajattelevia ihmisiä voi kunnioittaa ja jopa rakastaa ilman, että on yhtään samaa mieltä. Perheen perustaminen on haastavaa, jos arvot ovat kovin erilaiset, mutta itsekin olen löytänyt perusarvoiltaan samankaltaisia ihmisiä aivan eri taustoilla.
En kyllä keksi mitään mitä öyhöttäjä voisi minulle kertoa mielipiteistään, joka muuttaisi minun käsitystä hänestä.
Jos toisen ihmisen mielestä ihmisoikeudet ja tasa-arvoinen kohtelu ovat jotenkin muunneltavissa syntyperän mukaan, niin meidän ajatusmaailmoissa on niin perustavanlaatuinen erilaisuus ettei sitä pikku keskustelulla tai ”perusteluilla” muuteta.
Arvostan häntä ihmisolentona, jolla on oikeus elää omaa elämäänsä muita satuttamatta. En arvosta hänen mielipiteitään tai asenteitaaan sen vertaa, että jaksaisi uhrata niiden kuuntelulle elämääni.
Mielestäni siinä vaiheessa kun rasisteille tai seksisteille annetaan edes mahdollisuus ”keskusteluun” tehdään heidän mielipiteistään salonkikelpoisia ja valideja vaihtoehtoja. Kyllä kaikilla meillä pitäisi olla sen verran selkärankaa, että voit sanoa tuttavalle tai työkaverille ”sinun mielipiteesi on täysin asiaton ja loukkava”.
Mielestäni tämä riippuu siitä, onko toinen oikeastivalmis keskustelemaan, vai haluaako hän vain toistella jotain sovinistista tai rasistista mantraa. Minua ainakin kiinnostaa tutustua ihmisiin aatteiden takana ja ymmärtää, miten joku voi päätyä kannattamaan jotain järkyttävää (Trump, kokoomus, persut…). Ihmiset ovat loppujen lopuksi aika samanlaisia ja he haluavat samanlaisia asioita itselleen, vain kyky asettua muiden asemaan tai analysoida, millaiset päätökset johtavat kaikkien kannalta parhaaseen tulokseen, vaihtelee.
Minä uskon, että hyvinkin erilaisen ihmisen kanssa voi olla ystävä. Parisuhteessakin saa olla erilainen, kunhan perusarvot käytännön tasolla ja muuten ovat samat.
Minä tipahdin nyt kärryiltä, kuka on tämä ”hän” on, joten en osaa ottaa siihen asiaan kantaa.
Keskustelu on hyvä, mutta syrjintää ja epätasa-arvoisuutta ei tule koskaan hyväksyä. Mutta en silti leimaisi ketään esimerkiksi rasistiksi vain pinnallisten oman pään sisäisten käsitysteni takia.
Kumia. Se lätkä on vulkanisoitua kumia. (Turhan tiedon mestari tarttui oleelliseen :D)
Varmasti johtuu myös siitä, että itse on ulkona omalta mukavuusalueeltaan ja tutuista ympyröistä.
Ympäristö pakottaa avaamaan silmät 🙂
https://www.blogit.fi/faijahommia
Näinhän se on. Ja uskon, että avarakatseisuutta voi treenata ihan pienissäkin ympyröissä kotimaassa, mutta toki monesti ulkomaat herättävät jotenkin voimakkaammin ajattelemaan.