Näin täällä Espanjassa menee

Kirjoittelen tätä postausta seitsemän tunnin uima-altaalla olon jälkeen. A:n äiti, minun äiti ja minun isä ovat vielä matkalla Rondasta asunnolle, F ja A nukkuvat ja muu suku on levittäytynyt omiin oloihinsa. Kävin juuri suihkussa pesemässä uima-altaan kloorit ihosta. Juon kahvia etelän makealla maidolla, katselen parvekkeelta Välimerta ja mietin, kuinka lomamainen olo onkaan.

Aurinkovoiderasvaus on onnistunut melko hyvin. F on ihana maitokahvin värinen. Ei yhtään palanutta kohtaa. Ja miten ihmeessä voikaan tulla niin selvät rusketusrajat, jos on 95% ajasta veden alla? Minulla punoittaa vähän bikiniyläosien reunakohdat ja kainalot, mutta muuten olen (toistaiseksi) onnistunut välttämään kärtsäämisen. Pisamia on naamassa varmaan kolme sataa – näytän niiden ansioista ihan meidän mummolle.

Ollut kyllä taas sellainen reissu, etten ole ennen kokenut. Meitä on täällä Mijas Costassa sellainen sekalainen seurakunta sukua, että ihan naurattaa. Yksitoista ihmistä, mutta kuusi eri sukunimeä. Mummoa, pappaa, ukkipuolta, serkkupuolta, serkkua, puolisoa, kälyä ja vaikka mitä.

Minä olen tällä lomalla skipannut oikeastaan kaiken muun kuin lötköilyn. Tiedän, että täällä olisi paljon mielenkiintoista nähtävää, mutta oikeasti kevät on ollut sen verran rankkaa, että tältä lomalta olen halunnut vain aurinkoa, allasta, F:n naurua ja hyvää ruokaa. Tokihan pakolliset vesipuistokierrokset käytiin lasten kanssa, samoin lupasin F:lle pienen shoppailureissun (hirveä polte neidillä päästä tuhlaamaan roposensa), mutta isot kauppakeskukset ja koko päivän shoppailukierrokset kielsin. Kaupoissa voi rampata Suomessakin.

Nyt vähän valmistautumaan iltaan. Lähdetään kohta vielä syömään illallista keskustaan. Ihanaa tiistaita koti-Suomeen!

-Karoliina-