Pääsiäinen 2018
Oli perheen yhteinen junamatka, perinteinen äidin valmistama lammas ja suklaamunia.
Oli some- ja nettivapaat kolme vuorokautta, joiden aikana luin lehtiä ja nukuin niin paljon päiväunia, etten varmasti vuosiin. Oli kirja, jota yritin lukea, mutta jonka jätin kesken. Liian pitkät virkkeet ja ajatukset siihen olotilaan. Oli alun nettivieroitusoireita ja loppuloman tajuaminen siitä, kuinka hyvää tuollainen somepaasto välillä tekeekään.
Oli savolaismaisemat ja toisetkin. Oli kaksi perhettä, molemmat meidän yhteisiä. Oli lapsia ja aikuisia, lumikelkka, makkaranpaistoa ja pääsiäiskokko. Naurua, junan jälkeisiä automatkoja, puusauna ja lumihankia, jota ylsivät yli lasten pään. Oli täydellinen aurinko ja toisaalta lumipyry, joka täytti taivaan.
Oli yksi kahdenkeskinen yö Puikkarissa*. Ihana rauha, juuri omaan makuun sisustettu hotellihuone ja valmiiksi katettu aamupala kalakukolla. Niin ja maailman ihanin kuoppijolainen henkilökunta, amme ja lasiseinä, jonkalaista aloin haluta jo kotiinkin. Oli Savon Sanomat, viäntöpuhetta ja rento iltaruokapaikka Ehta, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan vaan toimi burgereineen ja lankkuleipineen.
Oli yhdellä yöllä pitkitetty loma. Hääpukusovitukset, innokas morsiusneito ja vielä yksi matka junalla kotiin.
Oli sellaiset akkujen lataukset kuin vain pystyi toivomaan. Oli pääsiäinen ja lepo. Kevättä ja kesää varten kerätyt voimat.
-Karoliina-
*yöpyminen saatu
Kommentit (1)
Myö savolaiset sanotaan ”kuopijjo”. Vuan suaattaahan tuo olla, että joku sannoo kuoppijo. Että elä hättäele – myö ymmärrettään sinua kumminniin!
Aurinkoista kevättä, joka nyt vihdoinkin näyttäisi olevan tulossa myös tänne savonmualle! 🙂