Näin mulla nyt rehellisesti menee.

Kalenterissa komeilee sellaisen OIKEAN postauksen aihe tälle päivälle, mutta en saa kirjoitettua tuosta aiheesta mitään.

On väsyttänyt kauheasti tällä viikolla. Jostain syystä nukkuminen on ollut hirveän vaikeaa koko matkan jälkeisen viikon. Nukuttaa, mutta uni on katkonaista ja haurasta. Onneksi päivällä olo – sen monen monituisen aamukahvikupposen jälkeen – on ollut kuitenkin ihan kohtailaisen virkeä ja innokas.

Jos ei aamujen väsymystä ota huomioon, on viikko muuten ollut hyvä. Ei erinomainen, ei kauhea, vaan ihan tavallisen hyvä. Erityisesti pesänrakennusvietti on nostanut taas päätään. Olen tilannut nettirautakaupasta lampun, jotta näkisin siivota varastoa paremmin. Olen tilaillut jos jonkinmoisia laatikoita kodin kaappeihin. Kytännyt tori.fi:sta vanhoja vitriinikaappeja, pohtinut seinien väriä, kehitellyt omaa maritusfilosofiaani ja vaikka sun mitä.

Toisaalta tässä vaiheessa koti näyttää kymmenen kertaa hirveämmälle kuin yleensä. Samalla, kun visio uutta ja miettii karsimista, tulee tunne, ettei viitsi tehdä sitäkään vähää kuin ennen kodin siisteyden hyväksi. Niinpä kaikki tasot ja nurkat ovat nyt täynnä ihmeellisiä nyssäköitä ja laatikoita.

Mä olen selannut tällä viikolla myös kalenteria taas lomaviikon jälkeen ja iskenyt sinne kesän tapahtumia. Samalla, kun sivut täyttyivät ihanista jutuista, alkoi myös vähän ahdistaa. Tajusin nimittäin, ettei kesä(kään) ole ikuinen. Vastahan se alkoi. On kesäkuun puoliväli ja nyt jo joutuu pohtimaan kalenterin kohtaa ”koulut alkaa”. Ja vaikka tietysti ne ei vielä alakaan, miksi kesä näyttää silti niin lyhyelle?

Mitäs muuta? Juhannukseksi menemme Muurameen, siitä yhdeksi yöksi Hankasalmelle ja sitten jo maanantaina takaisin Tampereelle. On kiva lähteä reissuun, mutta tuntuu myös ihan supersiistille, että ensi viikolla saa olla vaan kotona. Päätin, että vietämme sellaisen TYLSÄN viikon, johon kuuluu mahdollisimman vähän mitään spessuohjelmaa. Tuntuu, että rytinällä alkanut kesä matkoineen, hotelleineen, ravintolaruokineen ja vierailuineen tarvitsee vastapainokseen rauhaa.

Tämmöstä kuuluu. Ei ilotulituksia, eikä kuoppia. Tavistorstai ennen juhannusta. 

Kuvat: Laura Ikonen