kolmistaan - Banneri
Kolmistaan 01.07.2018

Anteeksi! En tarkoittanut sitä, mitä kirjoitin Pridestä.

Teksti
Karoliina Pentikäinen
73 kommenttia

Tiedättekö mitä? Nyt on tehtävä, kuten eräs instagram-kommentoija minulle jo viikonloppuna ehdotti. On tultava hattu kourassa ja pyydettävä anteeksi.

Joten anteeksi kaikille teille, joita ärsytin ja loukkasin kirjoituksellani tämän viikonlopun aikana. Olen pahoillani, jos saitte huonon olon tekstistäni tai loukkasin teitä. Mutta nyt on tunnustettava yksi toinenkin juttu. Pyydettävä erityisesti sitä anteeksi. Nimittäin: En ole kertonut teille alusta asti tarkoituksella aivan koko totuutta. 

Nyt on käynyt nimittäin niin, että suoritin juuri viikonlopun mittaisen testin, jonka aikana halusin nähdä, onko sananvapaus ja yhteiskuntamme tavoite avoimeen keskusteluun siinä tilassa, missä sen näinä aikoina pitäisi olla. Ja arvatkaa mitä? Selvisi, että ennakkomututuntumani, hienommin sanottuna hypoteesini – valitettavasti – osui paremmin kuin tarkasti maaliin.

Kerrottakoon nyt tiivistetysti, mitä todella on tapahtunut. Kirjoitin torstaille, sopivasti Pride-lauantain kynnyksellä, postauksen, jossa kerroin, että kannatan tasa-arvoa ja Prideä, mutta en pidä siitä hypestä, joka aiheen ympärillä on. (Puhuin myös kulttuurisesta omimisesta, mutta kukaan ei kommentoinut sitä, joten jätetään se aihe tästäkin pois.) Kirjoitin myös mietteeni siitä, ovatko kaikki Pride-lipun profiilikuvaansa laittaneet todella aatteen takana, vai onko kyseessä trendi-ilmiö. Rakensin tarkoituksella tarinan, joka olisi voinut olla aatoksiani, mutta joka oikeasti ei sitä ollut. Nimittäin. Se osuus, jossa kerroin kannattavani tasa-arvoa ja Prideä, oli kyllä täysin totta. Niin minä ajattelen! Mutta se, jossa arvostelin Priden näkyvyyttä, profiilikuvien värejä ja trendi-ilmiöitymistä, ei.

Tein siis testin. Muuntelin totuutta, koska halusin nähdä, kuinka käy.

Sitten suljin tietokoneen ja jäin odottamaan tuloksia.

Ei mennyt kauankaan, kun kävi, kuten ajattelinkin. Kukaan kommentoija ei tarttunut niihin lauseisiin, joissa kerroin positiivisista ajatuksistani koskien seksuaalivähemmistöjen oikeuksia, vaan keskustelu meni nopeasti sille reitille, että minun epäiltiin ”dissaavan” ja olevan sateenkaariaatetta vastaan. Kerrotiin jopa, että ”arvostelen Prideä” ja taidettiinpa mainita minun sanoneen, että ”on väärin osallistua Prideen”. Asiat siis etenivät, kuten pelkäsinkin: Tekstiäni ei luettu kunnolla ja lopulta monessa kommentissa tekstini oli tulkittu yksinkertaisesti niin, että en halua homoseksuaalien näkyvän tässä yhteiskunnassamme. Vaikka oikeasti olin kirjoittanut vain ja ainoastaan kaupallisesta näkyvyydestä ja ihmisten motiiveista osallistua. En siis sanallakaan siitä, että itse Pride tai tasa-arvo olisivat väärin! (Voitte tarkistaa tämän täältä).

Tällainen ilmiö kävi toteen myös siis niissä kymmenissä saamissani viesteissä, jossa kirjoittaja olisi selvästi hyvin valistunut aiheen suhteen ja ei missään nimessä kiihkoileva tai epäasiallinen. Vaan fiksu ja hyvin mielipiteensä perusteleva. Niissäkin oli poimittu kirjoituksestani vain tietty osa ja tilalle oli tuotu epäily siitä, että minulla olisi jotain homoseksuaaleja vastaan. 

No nyt siellä ruudun takana varmaan herää kysymys, miksi sitten tein näin. Miksi otin Instagramiin 100 viestiä  ja suututin aika monet ilman, että edes ajattelin noin (koska kyllä ihan omillakin ajatuksillani on mahdollista saada myrskyjä aikaiseksi)? Ensin ajattelinkin, että tekisin ainoastaan jutun, jossa kirjoittaisin havaintoni siitä, kuinka vaikeaa nykyisin on puhua monista aiheista, jos ei ole täysin samaa mieltä äänekkäimmän jengin kanssa. Että kuinka helposti tulee leimatuksi johonkin sellaiseen kastiin, jonne ei ollenkaan kuuluu.

Pyörittelin tuota aihetta täällä ruudulla pariinkin otteeseen, mutta se lipesi koko ajan käsistäni. Tiesin kyllä periaatteessa, mitä haluaisin sanoa, mutta en tiennyt, oliko minulla silti konkreettisia, sellaisia tarttumanpintaisi esimerkkejä, tuekseni. Tuntui nimittäin, että aihe oli niin abstrakti, että siitä ei oikein saanut otetta.

Sitten tajusin, että minun pitäisi osoittaa asia käytännössä. Halusin todella konkreettisesti nähdä – ja tuoda ennen kaikkea näin blogin kautta muillekin ajateltavaksi – kuinka avoin keskustelu on nykyisin lähes mahdotonta, jos ihmisten välillä on näkemyseroja. Eritoten julkinen keskustelu. Jos joku minua nimittäin OIKEASTI on ärsyttänyt, niin se, että tietyt aiheet ovat nykyisin jo niin tunnelatautuneita, että niistä on miltei mahdoton sanoa mitään kritiikkiä ilman, että saa leiman otsaansa.

En tehnyt postaukseeni tarkoituksenmukaisesti (luonto ei antanut niin paljon periksi) räikeää rasistista vihapuhetta tai homofobiaista tekstiä (jota kukaan ei olisi kyllä varmasti enää uskonutkaan), vaan nimenomaa halusin nähdä, miten se, että yksilö kertoo, että kokee jonkin asian tietyllä tavalla, vaikuttaa vastanottoon. Vaikka toki ”epäilinkin” tekstissäni joidenkin tahojen Priden esiintuonnin motiiveja, en kohdistanut tekstiäni erityisesti kehenkään tai tuominnut toisten valintoja.  Halusin nähdä ja näyttää, että hyvin pienetkin näkemyserot monien voimakkaasti esillä olevien liikkeiden ja aatteiden tavasta ajatella, saa aikaan kulttuurin, jossa sananvapautta ei todellisuudessa olekaan. Ei, vaikka juuri nuo aatteet kannattavat sananvapautta ja kaikkien ihmisten oikeutta olla omia itsejään. Paradoksi, eikö totta?

Toki tekoni oli siinä mielessä raaka, että Pride aiheena on niin arka. Ja nyt on lienee syytä todeta vielä toistamiseen, että olen pahoillani, että jouduin johtamaan tässä testissä teitä hetken harhaan. Se oli blogihistoriani ensimmäinen ja myös viimeinen kerta, kun kirjoitan jotain, mitä en oikeasti ajattele. Koen kuitenkin, että tarpeellinen, koska selvisi aika monta mielenkiintoista asiaa, jota kannattaa varmasti miettiä ja mistä ottaa oppia. Tekoni ei ole siis sormenosoitus Pridelle tai sitä kannattavalle väestölle! Kuulunhan itsekin heihin! Se ei kerro mielestäni mitään Pride-kansasta, vaan KOKO meidän kansastamme.Sateenkaariteema oli nyt näin keskellä kesää ainoastaan oivallinen keino, jolla asian pystyi todentamaan. Yhtä hyvin olisin voinut ottaa kirjoituksen teemakseni turkistarhauksen, naisasiat, uskonnon tai jonkin muun. Haluan siis korostaa, ettei tarkoitukseni ole pilkata tai osoittaa tähän keskusteluun osallistuneiden huonoutta, vaan ennen kaikkea nostaa esille sen, miten keskustelut – aiheesta riippumatta – nykyisin liian usein menevät. 

Testini osoitti seuraavia havaintoja, joiden toivon saavan keskustelua ja mietteitä aikaiseksi:

Havainto numero 1 oli se, jonka oletinkin tapahtuvan. Jostain syystä tämäntyyppisissä keskusteluissa nimittäin usein se, mihin suuret massat kiinnittävät huomionsa, on toisen argumentoijan negatiiviset – omaa mielipidettä vastaiset – kommentit. Minunkaan kirjoituksestani ei moni poiminut esille suvaitsevaisia ja tasa-arvohenkeen sopivia aatoksiani, vaan juuri ne, joissa olin heidän kanssaan eri mieltä. Nämä eri mieltä olevat kommentit vielä sen lisäksi jalostettiin nettikeskustelussa tasolle, joka ei vastannut enää alkuperäistä tekstiäni. 

Havainto numero kaksi liittyy puolestaan siihen, missä muodossa viestit postaustani koskien tulivat. Sen lisäksi, että tekstini haluttiin lukea tahallaan tai tahattomasti vain tiettyjen silmälasien läpi, tapahtui nimittäin ilmiö, jota en ollut osannut mitenkään odottaa. Sen lisäksi, että julkisesti luettavia kommentteja tuli yli sata, sain enemmän kuin KOSKAAN yksityisviestejä aihetta koskien. Ja ei! Ne eivät olleet (yhtä lukuun ottamatta) mitään kauheaa vihapuhetta, vaan vapaasti referoituna tätä tyyliä: ”Veljeni on homo, kannatan tasa-arvoa ja olin toissa vuonna hänen kanssaan Pridessä, mutta minuakin on alkanut mietityttää, onko kaikki tämä rummutus tarpeellista. En vaan tuonne viitsinyt kirjoittaa, ettei kukaan saa väärää kuvaa minusta.”

Nuo yksityisviestit toivat eteeni sen asian, että moni pelkää tässä maassa puhua avoimesti. Ja kyllä: Jos on kauheita aatoksia ja vihapuhetta, on syytäkin olla hiljaa! Mutta onko esimerkiksi äskeisen kaltainen esimerkki niin kauhea, ettei ihminen voi sitä tämmöisessä maassa ääneen lausua ilman, että leimautuu tasa-arvon vastustajaksi. En tiedä itse vastausta tähän. Mutta aika radikaalille se tietysti kuulostaa. 

Se, mitä tällä Pride-testilläni halusin osoittaa, ja minkä se tosiaan teki toteen, on se, että moni sellainen ihminen ja mielipideryhmittymä, joka pyrkii ihailtavasti hyvään ja suvaitsevaisuuteen, valitettavasti rajaa kuitenkin suvaitsevaisuuden usein vain sille osalle, minkä itse suvaitsee. Olen jutellut tästä asiasta paljonkin erilaisten ihmisten kanssa, ja moni on todennut, ettei uskalla esittää yhtikäs mitään kritiikkiä koskien yleisesti hyväksyttyä linjaa puhuttaessa vaikka maahanmuutosta, tasa-arvosta, lisääntymisestä, koulutuksesta, adoptio-oikeudesta, uskonnosta tai jostakin muusta päivänpolttavasta aiheesta. Ja miksikäs ei? Siksi, koska he pelkäävät leimautuvansa väärällä tavalla. Ei kukaan halua otsaansa arvojensa vastaista leimaa!

Ymmärrän heidän pointtinsa enemmän kuin hyvin! Koska tottahan on, ettei tuollaisen prässin alle jääminen hirveän mukavalle tunnu. Enkä nyt siis puhu siitä, etteikö vasta-argumentteja saisi ja pitäisi esittää! Tietysti saa kertoa oman kantansa ja samalla yrittää myös vaikuttaa vastapuolen kantaan.  Tarkoitan tällä ”prässillä” nyt sitä, kuinka eriävän mielipiteensä esittävä ihminen joutuu liian usein sellaiseen tilanteeseen, leimatuksi sellaisilla termeillä, joita ei ole koskaan sanonut tai edes ajatellut. Huomasin nimittäin tässäkin keississä, ettei koko ”totuutta”, eli kaikkia kirjoittamiani sanoja ja lauseita, edes haluttu ymmärtää ja lukea. Tuntuu siltä, että vaikka varsinkin tässä tilanteessa yhteiskunnassa pitäisi syntyä dialogi, halutaan usein rakentaa vastakkainasettelu. Se on sääli, koska aito dialogi on kai ainoa keino, jolla asenteet voi muuttua.

Edelliseen liittyen olen aika surullinen siitä, kuinka sama yhteiskunta, joka kannusta sananvapauteen ja tasa-arvoon, myös hiljentää osan kansasta pelon uhalla. Koska leimautumisen pelon vuoksihan nämä ihmiset laittoivat viestinsä minulle suoraan, eikä tuonne ketjuun.  Enkä nytkään puhu siitä, että KAIKEINLAISILLE kommenteille pitäisi olla tilaa. On olemassa täysin väärää, vaarallista ja vihaan yllyttävää puhetta, jota ei tietysti pidä sallia! Mutta samalla tavalla, kun kenenkään ei pitäisi tuntea pelkoa oman seksuaalisen suuntautumisensa, Jumala-kuvansa, etnisen taustansa tai sukupuolensa vuoksi, ei pelkoa pitäisi tuntea siitä, ettei uskalla sanoa kantaansa julkisesti.

Kun lähdin tähän projektiin, luulin, että tämän testini ”todistusaineisto” löytyisi tuolta kaikkien nähtävillä olevasta kommenttikentästä. Mutta todellisuudessa se löytyikin parhaiten juuri noiden hiljaisten kommentoijien takaa inboksista. Siellä oli paljon ihan tavallisten ihmisten tarinoita, joita he eivät kuitenkaan uskaltaneet kommentoida julkisesti viestiketjuun. Se jos mikä, saa aika hämmentyneeksi.

Kolmas havainto testin aikana oli niin ikää ”vahinkohavainto”, johon en tietysti ollut osannut varautua ollenkaan. Minun tekstiini viittasi nimittäin omassa postauksessaan Tämän kylän homopoika -blogin Eino Nurmisto. Se, miten Nurmisto referoi minua ja puhui minusta, oli ensinnäkin aika yllättävää. Hän mm. kertoi, että  ”rakkauden julistaminen, Priden kaupallisuus ja joka helkkarin asiasta tehtävät printtipaidat, siiderietiketit ja giffit epäilyttävät” minua. Luin oman tekstini läpi neljä kertaa tarkistaakseni, olinko todellakin käyttänyt epäilyttävät-ilmausta. Enkä ollut. Ehkä se ei monistakaan ollut suuri referointivirhe, mutta omaan korvaani se särähti pahasti. Johtuen siitä, että sanat epäillä ja epäilyttävä ovat ainakin omassa päässäni suorassa assosiaatiossa rasismiin, ennakkoluuloihin ja vieroksumiseen. Ja hei: Tuosta tekstistähän tulee myös kuva, että vastustaisin Prideä ja ylipäätään rakkautta. En tiedä, oliko kyseessä Nursmiton taholta vahinko, mutta itsestäni tuntui, että tässä toteutui juuri se ylempänä tekstissä kertomani havainto siitä, kuinka hyvis-pahis -ajattelu rakenentuu näihin keskusteluihin kuin itsestään.

Tämä esimerkki tosin oli hyvä siinä mielessä, että sekin omalta osaltaan osoitti testini tärkeyden! On nimittäin vaikea päästä rakentavaan keskusteluun, jos toisin ajattelevien ihmisten  suuhun laitetaan sanoja, joita siellä ei ole. Vaikka kuinka tiesin leikin nimen siihen ryhtyessäni, nousi minulla silti pala kurkkuun siitä, kuinka Nurmisto totesi blogikolleganani minun kaupallistaneen ”kaiken, jopa  rakkauselämänsä”. Viitaten tapaani tehdä työtäni ja suhteuttaa siihen yksityiselämäni, oli tietysti tehokas tapa kyseenalaistaa minut jo ihmisenäkin.  Vaikka jokainen lukija, joka täällä on enemmän kuin kerran käynyt, varmasti tietää, etten harrasta aviomieshaastiksia, bloginäkyvyydellä maksettuja häitä, enkä muitakaan, niin kyllähän tuo silti kolahti ytimiin. Ja kuulosti tietysti raffille, joka oli varmasti tarkoituskin.

No. Se näistä henkilökohtaisesti tuntuvista jutuista. Koska niillä ei ole mitään merkitystä tämän isomman keissin rinnalla. Mutta seuraavilla on. Ja se onkin se neljäs havainto, jonka tämä testi toi tullessaan. Se kohta, jossa Nurmisto A) kertoi lukijoilleen, ettei minun blogiani kannata lukea ja B) toivoi minun olevan hiljaa, jos en tiedä, mistä puhun, oli – valitettavasti – juuri se asia,  mikä nykykeskustelussa on mielestäni vialla. Ja minkä vuoksi koin tärkeäksi tuoda tämän aiheen esille.

Kun Nurmisto kehottaa  postauksensa lopussa minua keskittämään aikani ”kolttujen” mainostamiseen toteamalla ”Kun ei tiedä mistä puhuu, ei kannata puhua”, toteuttaa se surullisella tavalla sitä teemaa, jonka olen ajatellut jo aikaisemminkin olevan tämän nykyisen keskustelukulttuurin ytimessä. Mies, joka puhuu sananvapauden, kaikkien ihmisten tasavertaisuuden ja avoimuuden puolesta on valmis alentamaan toisen yksilön tasolle, jossa tämä on hänen mukaansa kykenevä kirjoittamaan vain mekoista. Ja jos oikein luin ”ei kannata puhua -kohdan” oikein, hän myös toivoi, etten puhuisi tästä asiasta. Tässä on se kohta, joka ei ole todellakaan vain Nurmiston tekstin ongelma. Vaan isommassa mittakaavassa monen keskustelun, jota maassamme käydään. Se, että omaa mielipidettään ei saa esittää ilman, että joutuu henkilökohtaisella tasolla loukatuksi, älykkyyttä epäillään ja kehotetaan vaikenemaan, ei voi olla oikea suunta.

Minä uskon, että muutos yhteiskunnassa syntyy isoilla ja näkyvillä teoilla. Jos naiset olisivat vaan kutoneen hiljaa sukkaa 1800-1900-lukujen vaiheessa, ei tässä olisi varmasti vieläkään äänioikeutta. Mutta se tapa, se retoriikka, miten näitä asioita hoidetaan, toivoisi olevan vähän erilainen. On totta, että nyt tällä kertaa tuo kommentointi säilyi ihan hirvittävän paljon asiallisempana kuin aikoihin. Joten kiitos te ihanat siitä <3 Luin jokaisen sanan ja oli huikea nähdä, mitä sakkia täällä on!

Mutta onhan se kai myönnettävä itse kunkin, että ennakkoasenne, jonka minun tekstini teissä herätti, ohjasi montaakin kommenttia, vaikka ne hyvin asiallisina pysyivätkin. Eikö niin? Siinä näki, että monelta hämärtyi omaa aatetta seuratessa se, mitä todella olin kirjoittanut, ja mitä minun toisaalta ajateltiin kirjoittaneen. Tämähän on hyvin tyypillistä näissä keskusteluissa ja se saa minut usein ihan toivottomaksi. Ja kuitenkin tavoite varmasti kaikilla olisi, ettei kenenkään tarvitse vastaanottaa kiusaamista, vittuilua ja hiljentämistä. Silloinkaan, kun ei ole naapurin kanssa ihan jokaisesta nyanssista samaa mieltä.

Toivottavasti seuraavaa Prideä odottava vuosi alkaa iloisissa, rakastavissa ja ihanissa merkeissä! Ja jos jollekin jäi vielä epäselväksi, niin kyllä, minusta ei OIKESTI voisi olla ihanampaa kuin rakkauden juhla, jossa jokainen saa olla oma itsensä. Voi kun se juhla kestäisi myös ihan täällä arjessa niin, että jokainen ihminen – työpaikasta tai koulusta riippumatta – saisi olla avoimesti sitä, mitä on. Ja kyllä. Edelleen ne 5 euron feministiläppä-t-paidat ei ole mun juttu, mutta oikeasti musta on vaan äärimmäisen rohkeaa, että niin moni ihminen ja brändi uskaltaa ottaa näkyvästi kantaa sateenkarilipuin. Se on oikeasti se suunta, johon yrityselämän tulee jatkossakin mennä. Olla vastuullisia ja ottaa kantaa aiheisiin, jotka kokee tärkeiksi.Olen ylpeä kaikista niistä yrityksistä, joiden kanssa saan tehdä töitä ja jotka uskalsivat eilen olla esillä. 

Otan ehdottomasti loan niskaan, jos koet, että punke`d meni liian pitkälle.Ymmärrän, että tekoni oli aika äärimmäinen ja provokatiivinen. Voin sanoa, että olin jo murtua lauantai-illan kohdalla, mutta sain vedettyä jäitä hattuun.

Tosin toivon mahdollisen kiukun vastapainoksi myös sitä, että mietitte oikeasti, mitä tässä keississä juuri tapahtui. Voisiko tämäkin olla asia, jossa voisimme oppia lähimmäisenrakkautta? Sitä, että vaikka ollaan eri mieltä, kuunnellaan argumentit loppuun ja ei leimata puutteellisen tiedon varassa. Ei ainakaan isketä leimoja otsaan ja sanoja toisten suuhun, joita sieltä ei ole tullut. Ei luoda tahallaan vastakkainasettelua. Ei lueta teksteistä vain yhtä puolta, vaan pyritään antamaan ääni kaikille niille, jotka eivät syystä tai toisesta uskalla sitä ottaa. Ei otettaisi asennetta, jossa on ”pakko tulla kertomaan aikuiselle ihmiselle” kuinka väärässä nämä ovat. Vaan juteltaisiin toista arvostaen. 

Ja kiitos vielä kerran te kaikki fiksut, ihanat, ajattelevat ja lämpimät tyypit, jotka halusitte kertoa kantanne ja tehdä maailmasta paremman paikan. Oli kyllä vaikeaa olla hiljaa ja antaa tulen roihahtaa.  Jos en ajattelisi jo valmiiksi näin, viimeistään nuo teidän kommenttinne saisivat minut olemaan tasa-arvon kannalla. Olette ihania ja maa lepää kyllä paljon valoisamman tulevaisuuden varassa, kun saadaan vielä translaki ja ennen kaikkea asenneilmapiiri muuallakin kuin kehäkolmosen sisäpuolella kauttaaltaan sallivaksi! Täytyy myöntää, että yksi hypoteesini osa ei osunut oikeaan: Keskustelu oli paljon hillitympää, perustellumpaa ja kypsempää, kuin olin odottanut. Ja se jos mikä, on juuri teidän ansiotanne!

Mitä tästä opittiin?

Ehkä sen, että vaikka kuinka oma asia on tärkeä, annetaan tilaa myös niiden arkojenkin äänelle. Ettei kenenkään tarvitse pelon vuoksi kommentoida enää inboxiin, vaan voi sanoa asiansa julkisesti. Ei tuomita liian aikaisin, eikä ainakaan puutteellisin perustein. Vastataan vihaan hyvällä ja yritetään luoda dialogia vastakkainasettelun sijaan.

Ensi vuonna sitten itse kulkueeseen mukaan! Haluan vielä kerran korostaa, ettei tarkoitukseni ollut kertoa, että Pride-väessä tai tasa-arvokeskustelussa olisi mitään sen enemmän väärää kuin missään muussakaan. Päinvastoin itse asiassa: Jos jonkin asian puolesta toivoo ylilyöntejä, niin se on rakkaus!  Tällä kertaa sateenkaariteema vaan oli sopivasti käsillä, mutta testimateriaaliksi olisi voinut sopia mikä tahansa muukin teema Hesarista.

Kiitos ja anteeksi. Love&Peace!

-Karoliina-

Kuva: Laura Ikonen

 

Kommentit (73)

Hei Karoliina.

En ole koskaan lukenut blogiasti, mutta tekstistäsi aiheutuneen myrskyn vuoksi tulin tämän tsekkaamaan – ja jouduin nyt jopa rekisteröitymään jotta voin sinulle kommentoida.

 

En voi uskoa, että ihan tosissasi teit vastaavan ”testin”. Selityksesi siitä, miten kommunikaatio ei toimi ontuu todella pahasti, ”testisi” toteutus oli kaikinpuolin järkyttävän huono ja todella amatöörimäisesti arugumentoitu, jos todellakin vetoat siihen, että kirjoitit kannattavasi tasa-arvoa rakkaudessa ja feminismiä. Mietin hetken miksi tämä ”anteeksipyyntösi” kolahti pahemmin kuin alkuperäinen aivopierusi, kunnes keksin sen. Olisit ihan yhtä hyvin voinut kirjoittaa etnisyydestä, ja tähän postaukseen ”En ole rasisti, mutta”. 

 

Kulttuurisen omimisen ja priden yhdistäminen kertovat myös jotain sinusta ja todella oudosta tavastasi tulkita asioita, miten noista kahdesta TÄYSIN eri asiasta voi edes kirjoittaa? Ja miten voit syyllistää/naureskella lukijoillesi sitä, että näin Prideviikolla kirjoittaessasi vastaavaa tekstiä, ketään ei kiinnostanut edes ottaa kantaa pariin haparoivaan lauseeseesi koskien kulttuurista omimista? Pointtisi menevät minulla aivan täysin tässä nyt ohi.

Mitä yrität todistaa? Luin vielä nuo postaukseen saamasi kommentit, kuten myös instatilillesi tulleet kommentit. Tämän kylän homopojan blogikirjoitus oli minusta todella hyvä ja toi hyvin esille kaikki ristiriitasi, mitä omalla tekstilläsi loit. Ymmärrän tuohtumuksen siitä, että se osui sinuun jotenkin ns. henkilökohtaisesti. Tuliko mieleen, miten uskomattoman loukkaava ja henkilökohtaisesti satuttava tuo oma postauksesi oli? Koko ”testisi”? En vaan ymmärrä. 

Toivoisin, että sen sijaan että yrität selitellä ja kääntää puheen siihen miten ”mistään ei enää saa olla erimieltä ” (mitä??) miettisit, miksi vastaanotto tässä asiassa oli mitä oli. Lue postauksesi – ja mieluusti tämäkin tekstisi – uudelleen ja ihan tosissaan yritä miettiä. Miksiköhän tästä nousi myrsky, vielä Pride-viikon aikana? Miksi tämä oli niin henkilökohtainen, loukkaava ja ahdistava niin monille? Mieti niitä omia tuntojasi kun koit Tämän kylän homopojan vastauksen henkilökohtaisena ja herättävänä, ja koita ajatella omaa tekstiäsi. 

 

En tarkoita mitään tätä kommentissani sanomaani oikeasti pahalla, mutta näiden kahden postauksen perusteella minulla ei kyllä jatkossakaan ole mitään syytä palata blogisi ääreen. Toivottavasti opit tästä itse jotain, etkä vain piiloudu sen taa, etteikö asioista saisi keskustella ja väitellä. Totta kai saa – mutta kritiikkiä pitää pystyä myös itse ottamaan vastaan. Varsinkin ihmisten henkilökohtaisia asioita käsitellessä ja niitä kärjistäessä.

Kaikkea hyvää sinulle jatkoon, ja toivottavasti vähän enemmän rehellistä asioiden kohtaamista ja peiliin vilkaisemista. Suosittelen jopa osallistumaan vaikkapa Nuorten priden johonkin tapaamiseen – voisi hyvin avata silmäsi jos tapaisit vähemmistönuoria kertomassa, mitä se heille tarkoittaa kun yritykset tukevat avoimet sateenkaaren sävyin tasa-arvoa, ja miten tuo uusi ”kaupallisuus” vaikuttaa myös näiden nuorten vanhempien asenteisiin.

Moikka! 

En edes itse tiedä millä muilla keinoin tämä asia sitten pitäisi edes ottaa esille. Mullakin on käynyt mielessä tämä asia ja sitten ajattelin, että sen tosiaan jo tietää kun tähän asiaan kajoaa tälläiseen pyhään asiaan, että mikä paskamyrsky sieltä tulee. Yksikin ihmettelyn aihe koskien tätä aihetta saa jo joissakin aikaan epäilykset ja motiivit tätä utelijaa kohtaan…Olis tän tekstin siis kirjoittanut joku kuuluisa kirjailija jolla kaikki argumentit ja sanakäänteet tarkkaan hallussa niin silti..SILTI olisi joku loukkaantunut ja uhriutunut jostain sanasta/lauseesta. 

Sanot siis mitä vaan (ei mitään loukkaavaa tai haistattelevaa) vaan ihan asiallisesti otat jonkun asian esille aatteessa mitä ihmettelet tai jos vähänkään annat sen vaikutelman, että olet uskaltanut jopa kyseenalaistaa aatetta niin sitten on jo sellanen myrsky ja myrkäkkä tiedossa, että sut leimataan ikuisiksi ajoiksi rasistiseksi. Vähän ku ennen vanhaa oli ne vainot..

SUVAITSEVAISUUS pitäisi olla tämän päivän sana.. mutta se onkin UHRIUDUTAAN.

Jotenkin tuntuu..(en kyl yhtään tiedä miksi ..jännä juttu) siltä , että nämä itseään suvaitsevaisiksi kutsuvat ovatkin niitä pahimpia uhriutujia ja jokaisesta asiasta herneen nenäänsä vetäviä..

Koska tänän päivänä on vaan niin coolia loukkaantua ihan mistä vaan. Vaikka sitten ihan itse keksiä se loukkaantumisen syy..vaikka oikeinkirjoituksesta..  😀  tai siitä, että tuo toi tämän asian esille! Kuinka julkeaa!  

Siis näistähän aiheista ei saa puhua tällälailla julkisesti..Ei saa aatteita kyseinalaistaa ja ei saa ihmetellä. Silti kumminkin nämä ihmiset jotka ovat niin positiivisen suvaitsevaisia (ainakin niin he ovat antaneet ymmärtää) saavat lynkata meidät toisin ajattelijat HETI jos vähänkään ihmettelemme aihetta nimeltään Pride.

Toisaalta tuo nimikin Pride..Ylpeä..no ovatko he niin ylpeitä jos pitää ihan yksityisviestillä laittaa, että itsekin ihmettelevät sitä hypeä.. HMMM

 

JollyHolly, sinulta meni nyt ohi se, että Karoliina ei ole kanssasi samaa mieltä! Edellinen Pride postaus kun on katsos vain testi. Et tosin ole ainoa kenelle jäi epäselväksi mikä hänen rehellinen oma mielipiteensä on.

Testi ja testi..hyvä sinäänsä

Niin, eihän todellisuudessa ollut mitään testiä. Varmaan tuntuu nyt hieman hölmöltä niistä, jotka esim, instagramin puolella kommentoivat ensimmäiseen postaukseen ajattelevansa Karoliinan kanssa samalla lailla.

No voi huoh! Tämänkaltaista rimanalitusta ei olekaan vähään aikaan tullut vastaan. Kriittistä yhteiskunnallista keskustelua, my ass! Ei voisi olla kauempana siitä. Vetää kyllä lähes sanattomaksi. Mitä luulet tästä jäävän käteen?

Voi tätä ammattiloukkaantujien luvattua valtakuntaa nimeltä Suomi Finland Oy Ab. Että saa taas olla onnellinen siitä että tuli lähdettyä pois sieltä! 

Olenko tosiaan ainoa (taisi tässä ketjussa olla YKSI toinenkin), joka tajusi Karoliinan pointin?

Toisin sanoen: olenko tosiaan ainoa (taisi tässä ketjussa olla YKSI toinenkin), joka luki molemmat tekstit kokonaan ja ajatuksella? Ajatuksella tarkoitan, että luin sen avoimin mielin ymmärtäen, että tässä on nyt toisen henkilön mielipide ja se on OK vuonna 2018.

Mietin tätä tekstiä lukiessani, että ai ai, pitkä teksti, monella menee heti alussa herne niin syvälle nenään, ettei edes näe lukea sieltä pään sisällä välähtelevien salamoiden takaa. Jaaa niinhän tässä tosiaan kävi; tahallaan ymmärrettiin väärin, noukittiin ja väännettiin sieltä ne kohdat jotka sopii omaan ajatusmaailmaan tai sotii niin räikeästi sitä vastaan, että voidaan jostain urputtaa. On se nyt saatana!

Karoliina, sulla oli helkkarin hyvä pointti ja KIITOS tästä testistä. Olen todella pahoillani sun puolesta, että jengillä ei kerta kaikkiaan ole sitä mentaalista kapasiteettia, että osaisivat ajatella asioita muiden näkökulmasta ja pidettyä tunteensa edes jollain lailla kurissa kun toinen ihminen esittää eriävän mielipiteen. Valitettavasti kulttuurimme kasvattaa meidät tiukasti minä-minä-muottiin ja siitä on vaikea pyristellä pois. 

Älä vaan pelästy näitä besserwisser-mielensäpahoittajia, vaan jatka omien mielipiteiden esille tuomista kuten ennnekin, SINUA TARVITAAN, kuten tämäkin kommenttiketju osoittaa!  

JUURIKIN NÄIN 🙂

Keskustelu saa heti hieman negatiivisen sävyn, kun muita aletaan kutsumaan ammattiloukkaantujiksi.

Eihän se, että puolustaa itselleen tärkeää asiaa tee kenestäkään ammattiloukkaantujaa. 

Esim. itse en ole loukkaantunut missään vaiheessa. Ihmettelin vain Karoliinan selityksiä asiassa. Instagramissa käytyjen keskusteluiden valossa tämä näyttäytyy minulle edelleen hätävalheelta.

Itse luin aiemman postauksen ennen kuin silmiini osui keskustelu instagramissa. Ymmärsin, että kyseessä oli Karoliinan oma mielipide, joka toki myöhemmin paljastui testiksi.

Jos tälläisen testin haluaisi tehdä, kannattaisi mielipide kirjoittaa jostain neutraalimmasta aiheesta.

Nyt vedotaan siihen, että täällä ei olekaan sananvapautta tai avointa keskustelua.

Muutenkin selitys saa erittäin negatiivisen sävyn, kun lukijoiden ajatellaan olevan tyyppejä, joiden kommentit pohjautuu vahvaan ennakkoasenteeseen ja tästä syystä postauksen pointti menee kokonaan ohi. Tämä kun saa bloggaajan ajoittain toivottomaksi, niin kyllähän tuo vähentää haluja kommentointiin.

Samalla kuitenkin voi itse loukkaantua toisen bloggaajan otettua kirjoitukseen kantaa omassa blogissaan. 

Tässä blogissa on jo pitkään ollut ikävä sävy kommenttiboksissa. Hetken se oli jo hyvä, muutamia töksäyttelijöitä lukuunottamatta. Mutta sitten vaadittiin rekisteröityminen, joka hiljensi kommenttiboksin… 

 

Kiitos viestistäsi! Hyviä pointteja, joita tulee pohtia.

Mä haluaisin tavallaan lähteä tähän keskusteluun mukaan, mutta tavallaan tiedän että sun kohdalla se on turhaa. Mua vaan ihmetyttää miksi haluat ottaa kantaa yhteiskunnallisiin aiheisiin pistämällä ilmoille jonkun postauksen, ja sitten sen jälkeen et kuitenkaan ole yhtään valmis keskustelemaan asiasta. Et yhtään kuuntele mitä sulle sanotaan ja miksi kirjoittamasi asiat on väärin / epäeettisiä / moraalittomia. Perustelet asian sananvapaudella tai näköjään tällä kertaa nyt jollain ihmeellisellä testillä.  

Ja se jäi sanomatta, että en ihan tajua tämän tekstin anteeksipyyntöä? Kun kuitenkin sanot samat asiat vaan uudelleen etkä ole pahoillasi. 

Kolmeen edelliseen viestiin:

Kiitos kommenteistanne. Mielipiteenne ovat arvokkaita. Otan opikseni niistä!

Näin instagramistasi, että olet kirjoittanut uuden postauksen ja ilahduin, kuin ymmärsin sen perusteella, että hattukourassa pahoittelet aiempaa. Nyt luin tämän postauksen ja olen kyllä tosi pettynyt. Ei tullut yhtään fiilis, että olet todella pahoillasi. Mutta se on vain mun fiilis, ei välttämättä totuus. Tosi tökeröä kuitenkin mielestäni, että suoritat mitä ihmeellisimmän ”testin” juuri pride-viikolla. Oman mielipiteen saa tuoda esiin, kaikilla on sananvapaus. Päätit käyttää omaasi näin.

Mutta jonkinlaista kunnioitusta/tilannetajua toivoisi silti. Oliko testisi ajankohta näin jälkikäteen mielestäsi hyvin valittu? Ajattelitko, että kaikki on sitten sunnuntaina OK kun paljastat testisi tarkoituksen? Olisiko tähän voinut ottaa aiheeksi jonkin muun yhteiskunnassa keskustelua herättävän aiheen, johon ei liity vähemmistöjen ihmisoikeudet? Varmasti hakemasi pointti olisi tullut silloinkin esille. 

”Veljeni on homo, kannatan tasa-arvoa ja olin toissa vuonna hänen kanssaan Pridessä, mutta minuakin on alkanut mietityttää, onko kaikki tämä rummutus tarpeellista. En vaan tuonne viitsinyt kirjoittaa, ettei kukaan saa väärää kuvaa minusta.” Pitäisikö ennemmin kysyä siltä vähemmistöltä, että onko homojen syrjintä jo historiaa, kohdellaanko työpaikoilla samanarvoisesti ja onko oikeutenne lain edessä samat kuin heteroilla? Sieltä saataisin varmaankin hieman olennaisempi vastaus siihen, onko ”rummutus” vielä tarpeellista. Kukaan ei rummuttele huvikseen, tässä on vielä paljon töitä kaikilla edessä, että tasa-arvo on saavutettu. Siihen saakka en ainakaan itse lähtisi etuoikeutettuna arvioimaan, milloin homma on hoidettu.

 

Esitit hyviä kysymyksiä. Joihin minun täytyy pohtia vastauksia ajan kanssa. Totta on kuitenkin, että tapani toimia loukkasi niin monia, että minun olisi ollut osattava saada tämä asia esille muilla keinoin. Kiitos viestistäsi!

Ymmärrän mitä ajat takaa, mutta monesti keskustelulla on tapana polveilla muista kommenteista siten, että loppujen lopuksi yksittäinen blogipostaus jää täysin tautatekijäksi. Yksi tai kaksi ihmistä tarttuu johonkin itseä mietityttäneeseen asiaan, ja sen jälkeen loput saattavat enemmän tai vähemmän kommentoida näitä kommentteja. Eivätkä välttämättä edes lue alkuperäistä tekstiä, josta koko ketju sai alkunsa.

Tuon ongelman allekirjoitan, että monesti löytyy joku, joka vastaa niin sen yhden tunteen vallassa, että unohtaa kaiken muun, täyttää kirjoittamatonta omilla oletuksilla tai pahimmassa tapauksessa vääristelee toisen sanoja. Ja sitä kyllä tapahtuu ihan todellisessakin elämässä. 

Vähän kyllä jäi hassu maku kuitenkin tästä koko kuviosta, mutta se oli ja meni. Jatketaan eteenpäin 🙂

Kiitos viestistäsi! Paljon samoja ajatuksia kuin itselläni.

Mä haluan kommentoida vaan sitä, että olen itse totaalisen kyllästynyt siihen miten jotkut haluavat lukea väärin ja haastaa riitaa. Juuri tällä viikolla päädyin kinaamaan englanniksi täysin tuntemattoman kanssa. Nyt tajuan sen olleen ihan turhaa, koska joko hän ei ymmärtänyt minua, tai halusi tahallaan olla v*ttupää omine kommentteineen.

Keskustelimme vartaloista ja painosta. Itse sanoin, että kaikkien pitäisi saada olla sellaisia kuin ovat. Mihin sain vastaukseksi, ettei liika laihuutta tai lihavuutta pitäisi ihannoida. Vastasin, että en puhunut nyt LIIAN laihoista tai lihavista, sairaalloiseen toki pitää puuttua ja tarjota apua. Tämän sanottuani olinkin kamala ihminen joka ei hyväksy kaikkia. Eli vaikka ensimmäisenä sanoin, että KAIKKIEN pitäisi saada olla vartaloltaan ja muutenkin sellaisia kuin haluavat ja ovat ja vastaaja itse kiisti tämän. Ja silti hän käänsikin lopulta kommenteissaan minut huonoksi ihmiseksi. Tuli olo etten voi voittaa. 

Samaa näkee paljon blogimaailmassa. Ja ärsyttävintä on se, että on sananvapaus ja omassa blogissaan PITÄISI saada kertoa oma mielipiteensä. Ja sitten sut haukutaan pataluhaksi ja tehdään hyvin selväksi ettei sinulla ole oikeutta ”väärän mielipiteeseen”.

https://naissanelioissa.wordpress.com

Ainakin mua (ja ehkä muitakin?) ärsyttää se, että Karoliina ei uskalla rohkeasti olla läpinkyvästi omaa mieltään Pridestä ja tasa-arvoisuudesta vaan piiloutuu heti jonkun selvästi tekaistun ”testin” taakse, kun saa kritiikkiä ja menee sen jälkeen pupu pöksyyn. Teeskentely ja feikkiys on ärsyttävää ihan kaikissa asioissa, mutta jos joku sanoo selvästi ja jämäkästi olevansa jotain mieltä, vaikka se olisikin selvästi eroava mielipide, se on sentään helpompi ainakin mun mielstä hyväksyä. Aina voi ”agree to disagree”, kunhan keskustelu ja perustelut pysyvät asiallisina, mutta teeskentelijän kanssa ei tiedä missä seisoo.

Kuten sanoin. Mä kommentoin vaan nettikommentointia. Prideasiaa en. Itse vaihdoin facebook kuvani sateenkaarenkirjavaan ja olen instassa hehkuttanut Pridea. Enkä kommentoinut aikaisempaa kirjoitusta. 

Sananvapaus koskee lähinnä ennakkosensuuria. Meillä kaikilla on oikeus omaan mielipiteeseen ja oikeus kirjoittaa se muiden luettevaksi. Sananvapaus EI kuitenkaan tarkoita sitä, että ilmaisee mielipiteensä ilman minkäänlaista vastakritiikkiä tai keskustelua. Vasinkin jos tökkäisee ampiaispesään tälläisen aiheen tiimoilta…. Oletitko Karo oikesti taputusta selkään?

Se olisi sananvapauden rajoittamista, jos ennakosensuuri estäisi kirjoittamisen siellä OMASSA blogissa.

Sinä ja Karo olette nyt molemmat hieman pihalla siitä, mitä sananvapaus tarkoittaa.

En kieltänyt kritiikkiä. Enkä kommentoinut tätä prideasiaa. Vaan sitä, miten joskus kommentointi on myös aivan älytöntä ja ihmiset myös lukevat vain sen mitä haluavat tai asian tarkoituksella väärin. Minun kommenttini ei koske tätä prideasiaa mitenkään. Tartuin itse nyt vain kommentointi osuuteen. 

Itse kannatan Pridea ja on mahtavaa, että se vuosi vuodelta näkyy enemmän. 

Mainitsin kommenttissani Priden sivulauseessa (”varsinkin jos kommentoi tälläistä aihetta”) mutta kaikki muu liittyi sananvapauteen josta SINÄ puhuit. Kerroin sinulle mitä sananvapaus tarkoittaa.

Kiitos tästä viestiketjusta. Ymmärrän molempien kannan hyvin!

Oon seurannu keskustelua instagramissa ja täytyy kyllä sanoa, että sinne kirjoittamasi kommenttien perusteella tämä vaikuttaa nopeasti kyhätyltä hätävalheelta.

Miksi ihmeessä tekisit moisen testin niinkin tärkeässä yhteydessä, kuin mistä tässäkin on kyse? Tasa-arvo ja rakkaus. 

Kuuluiko testiin myös toisen bloggaajan haukkuminen?

Tästä postauksesta tulee kuva, että pidät itseäsi loistavana lukijana, jonka ajatus ei ikinä hämärry, muiden toki senkin edestä. ( viittaan esim tähän:Siinä näki, että monelta hämärtyi omaa aatetta seuratessa se, mitä todella olin kirjoittanut, ja mitä minun toisaalta ajateltiin kirjoittaneen.)

Tässä ei kyllä ollut minkäänlaista anteeksipyyntöä. Oli vain kasa selityksiä ja ripaus uhriutumista sekä oman rohkeuden ja ajattelevaisuuden ylistämistä. Ihan kuin kukaan muu ei uskaltaisi tehdä moista testiä. 

Toivottavasti kovinkaan monelle ei edes tulisi mieleen moinen!

Kiitos sun palautteesta. Otan siitä vinkkiä jatkossa toimimiseen.

Tuo, mitä Nunsku kirjoittaa, on jotenkin tälle blogille tunnusomaista: tietynlainen etuoikeutettu ylimielisyys, jota on vaikea pukea sanoiksi. Bloggaajalla tuntuu olevan erinomaiset mielipiteet sekä kirjoitus- ja sisällönymmärtämistaidot joka asian suhteen, toisin kuin lukijoilla. Tämä testaaminen on hyvä esimerkki. Vaan kyllä tosiaan hyvä keskustelija on kunnioittava, arvostaa muiden mielipiteitä ja osaa olla hienotunteinenkin. Pätee myös bloggaajaan. Tää on tietysti vaan yksi subjektiivinen mielipide, mutta yhdenkään toisen lukemani blogin kohdalla ei tätä fiilistä oo tullut.

Ai siis minun viestini on ylimielinen?

Toki tarkoitus ei ole olla ylimielinen, vaikka joku saattaa tulkita viestini loppuosan näpäytykseksi bloggaajalle.

Aihe vaan herätti paljon kysymyksiä, joihin olisi ollut kiva saada ”perustellummat” selitykset. Mielestäni keskustelu aiheen ympärillä on ollut mielenkiintoista ja pääosin asiallista. Olen saanut itsekin uutta ajateltavaa monista eri näkökulmista kirjoitettujen ajatusten johdosta. Niin blogissa kuin instassa. Kiitos niistä kaikille! 

Pahoittelut, jos ymmärsin väärin!

Ei, en kirjoittanut susta vaan blogista! Olin siis kanssasi samoilla linjoilla. 🙂

Näin vähän ajattelin, mut oli varmistettava!

Kiitos vastauksesta!

Olen samaa mieltä, että Suomessa ei ole mielipiteenvapautta. Testi olisi kannattanut tehdä omalla mielipiteellä.

Kiitos sun kommentista!

En nyt kommentissani ota kantaa itse postauksen(postausten) aiheeseen tai spekulaatioon postausten motiiveista. Olen tiiviisti seurannut kommentointia aiheesta instagramin sekä blogin puolella. Kävin myös lukemassa tämän kylän homopoika-blogin kirjoituksen sekä kommentit. Kommentoin ainostaan tekemääni huomiota.

Mielestäni on surullista miten valtavirrasta poikkeavan mielipiteen esittäminen julkisesti omalla nimellä avaa väylän käydä sanallisesti toisen ihmisen kimppuun. Eikai kukaan voi olettaa, että sulkemalla korvat eriäviltä mielipiteiltä saadaan kunnollista (tässä tapauksessa) tasa-arvo keskustelua aikaan. Tietysti jokaisella on oikeus tuoda oma mielipiteensä julki ja samalla täytyy tiedostaa se, että asettaa itsensä alttiiksi kritiikille.

Rakentavan keskustelun avain on kuunnella myös sitä toista ”väärää” mielipidettä sekä perusteluja. Ennen vapaata keskusteluilmapiiriä ei asenteita pystytä muuttamaan. Oma mielipide täytyy voida sanoa ääneen ilman, että tulee tuomituksi epäreilusti mikäli oma mielipide ei vastaa valtavirran kantaa.

Ymmärrän kantasi. Myös tuo on asia, jota pitää jatkossa miettiä enemmän.

Siis tää sai nyt kyllä pohtimaan, luetko näitä kommentteja ollenkaan? 😀 tää kommenttihan vaan puolusteli sua, enkä nää mitä sun nyt pitäisi miettiä enemmän?

En ihmettele, että sait paljon vastauksia, sillä osasit tekstilläsi arvostella ihmisoikeusjuhlan näkyvyyttä. Pridessa kyse on ihmisoikeuksista, ei minkä tahansa juhlan markkinoinnista. Tätä voi verrata vaikka Unicefin, joulupadan tai Punaisen Ristin toimintaan & kampanjoihin. Jos olisit arvostellut jalkapallon MM-kisojen tai vaikka jääkiekon MM-kisojen kaupallistamista, tuskin olisit saanut aiheelle samaa kohua. Ne eivät kosketa ihmisen perustarpeita.

Ihmisoikeudet kuuluvat meille kaikille, eikä ne edelleenkään toteudu tasa-arvoisesti. Siksi kaikki näkyvyys on tarpeellista. Sitä paitsi, jos jokin ärsyttää, sen voi hyvin sivuuttaa. Kaikkia ärsyyntymisen aiheita ei ole aina niin viisasta ilmaista, etenkin ihmisoikeuksista kirjoitettaessa. Juhliin ei ole myöskään pakko osallistua, niitä kaupallisia tuotteita ei ole pakko kantaa, jos ei huvita. Mutta antaa niitten kantaa, jotka haluavat, eikö?

Tekstisi ei myöskään ollut varsinainen mielipide, vaan pikemminkin makuasia siitä, mikä määrä markkinointia on riittävä. Tunnetusti makuasioista ei voi kiistellä eli tekstisi oli valitettavasti sellainen keskeneräinen päänsisäinen möly – ja enter. En usko sinun olleen pahansuopa. Turhautuminen on normaalia, mutta kaikkea turhautumista ei tarvitse sanoa ääneen, etenkin jos sillä voi loukata jonkun ihmisen syvintä minuutta. Aidot mielipiteet eroaa mölystä sillä, että ne voi perustella muutenkin kuin ’minä en tykkää’.

Ja jos olet edelleen sitä mieltä, että ilmaisit vain mielipiteesi ja tiesit sen olevan valtavirtaa vastaan, niin silloin voi odottaa lunta tupaan. Ja ihan yleisesti sanoisin, että jos mielessäsi aloitat lauseen: ”tällä saatan loukata syvästi jonkun ihmisolennon olemassaoloa, mutta sanon sen, koska minulla on sananvapaus…”, niin voisi olla fiksumpaa jättää se sanomatta. Aito mielipiteen vaihto ja älykkäät perustelut ovat aina tervetulleita. Niillä asioita viedään eteenpäin.

Lopuksi muistutan kirjoittajaa: kirjoittaja kirjoittaa, lukija tulkitsee. Kirjoittaja ei voi hallita lukijan tulkintaa muuten kuin kirjoittamalla ajatuksensa suoraan ja niin selkeästi, ettei virhetulkinnoille jää tilaa. Lukija, yhtä lailla kuin asiakaskin, on aina oikeassa.

Toivon, että opit tästä keissistä.

Piti lukea tekstiksi kaksi kertaa, niin täynnä asiaa se oli. Kiitos!

Ennen tätä postausta rekisteröidyin tänään lukijaksesi kommentoidakseni pride-postaustasi, koska koin asian niin tärkeäksi. Ihmetyttää ja vähän harmittaakin, kun joutuu itselle tärkeän asian tiimoilta tietämättään koekaniiniksi. Mielestäni asia olisi fiilispohjaltaan eri, jos kirjoituksesi olisi  ollut aito. Siinä tapauksessa olisi ollut ihan mielenkiintoistakin näin myöhemmin vertailla tekemiäsi huomioita keskenään. Nyt jäi hämmentynyt olo. Haluaisin vielä kuulla, miksi et tehnyt koetta mielipiteelläsi, joka on aidosti omasi? Varmasti monenlaiseen mielipidekirjoitukseen on saatavissa erilaisia kommentteja, joita verrata keskenään. T. Minni123

Kiitos sun viestistä. Hyviä huomiota.

Hei

Oletko tyytyväinen testin tulokseen ja paljastuksen vastaanottoon? Mitä veikkaat, romuttiko tämä nyt ihan täysin sun uskottavuuden kantaaottavien tekstien kirjoittajana? Voiko lukija enää jatkossa uskoa kehumiisi tuotteisiin tai mielipidekirjoituksiisi ollenkaan? Ei ole edes väliä, oliko testi todellinen vai tekaistu hätävalhe, koska jokatapauksessa valehtelemalla iskit kuoliniskun itse omalle blogillesi.

 

Testin tulos oli monelta osin pettymys. Kuten oletinkin. Muuten olen sitä mieltä, että bloggaajana tämä oli tapaus, joka sai tarkastelemaan sitä, miten jatkossa tulee toimia.

Kurkkaappa vaikka itänaapuriin, missä homoja lahdataan joka ikinen päivä. Mutta ei, sinua ärsyttää, jos täällä Suomessa kerran vuodessa juhlitaan ihmisoikeuksia. 

Sinä et edusta edes valkoista feminismiä, tuo mitä sinä edustat, ei ole feminismiä laisinkaan. Ainakin saat karsittua lukijakunnastasi sellaiset ihmiset, joka eivät tunnusta arvojasi. Tällaisten ”mielipiteiden” jälkeen olisi vaikea feministinä jatkaa blogisi lukemista. 

Eiköhän tämä alkuperäinen case ja tämä siitä hätäisesti keksitty mukamas-anteeksipyyntö-seliseli-uhriutuminen ole nyt sitä luokkaa ainakin omalla kohdallani, että jätän blogin ja muun suoltamasi tuotannon seuraamisen tulevaisuudessa omalta osaltani väliin. Tuli suoraansanottuna aika hyväksikäytetty ja aliarvostettu olo.

Tällaiset kirjoitukset paljastavat bloggaajan todellisen luonteen. Ei voi seistä sanojensa takana, vaan keksii valeen jostain ”testistä”. Nyt voi kirjoittaa aivan mitä tahansa ja jälkikäteen kuitata sen ”testinä” tai heh heh, sehän oli vaan vitsi hei. Karoliinasta paistaa läpi uskonnollisuus, jota ei kuitenkaan uskalla tuoda blogissa julki, koska sellaiset ajatukset eivät saa suurta suosiota nykyaikana. 

 

Sekin on outoa, että kommenttikenttä on välillä avoin ja sitten taas suljettu. Kaikesta paistaa läpi kaupallisuus ehdottomana ykkösasiana, joka liittyy myös hyvin tarkasti (nyt rakoilevaan) rakennettuun julkisuuskuvaan. 

Jotenkin tämä tapaus tuo mulle mieleen WTD:n Natan bloggauksen, joka liittyi uskontoon ja muiden ihmisten vakaumuksen kunnioitukseen. Ensin h****tillinen uhoaminen ja sitten oltiinkiin jo tässä ”ihan vitsillä ja läpällä, eiku mä vaan testailin”- vaiheessa.

Erikoisia testejä sinulla, täytyy sanoa. Kommentoin edellistä kirjoitustasi, koska tuli olo, että teksti oli asiasta tietämättömän ihmisen kirjoittama. Että lisäinformaatio saattaisi laajentaa näkemystäsi ja auttaa ymmärtämään julistamisen ja rummutuksen syitä paremmin. Kommentointi ei kuitenkaan tarkoita, etteikö mielipiteesi olisi oikeutettu ja sinulla oikeus kertoa se julkisesti. Samaa mieltä kuitenkaan kaikki eivät voi olla, joten palautetta ja kritiikkiä tulee aina. Keskustelu on se, joka antaa ajattelemisen aihetta, laajentaa näkemyksiä ja saattaa johtaa mielipiteiden muuttumiseenkin. Se, että jatkossa jättäisit sanomatta ajatuksiasi arvoistakin aiheista, jottet loukkaisi ketään, ei mielestäni ole järkevää. Tahallinen loukkaaminen on tietysti eri asia, mutta eriävistä mielipiteistä todennäköisesti on aina joku, joka todennäköisesti ottaa nokkiinsa ja sille ei voi mitään. 

Jos tämä ”testiselityksesi” pitää paikkansa, niin sinuna miettisin oliko kovin eettistä tehdä tällaista? Mielestäni olet toiminut eettisesti hyvin häilyvällä rajalla asian kanssa. Jutun lopussahan vedit yhteen tämän testisi tai oikeastaan tutkimuksesi tulokset, joka saa tämän koko jutun näyttämään entistäkin kyseenalaisemmalta.

Tällaisiin testeihin/tutkimukseen osallistumisen pitäisi perustua aina vapaaehtoisuuteen, nyt sinä et tarjonnut tätä vaihtoehtoa vastanneilla tai juttuasi kommentoineille, etkä kertonut mistä asiassa oli oikeastaan kyse. Näiden ihmisten jotka osallistuivat sinun testiisi olisi pitänyt ilmaista halunsa osallistua siihen, mutta se ei ollut mahdollista, koska et kertonut aiemmassa jutussasi asian olevan testi/tutkimus. Ihmiset tuskin kommenttia jättäessään tiesivät, että osallistuvat järjestämääsi testiin?

Täällä enemmän tietoa siitä, miten menetellä, jos jotain tällaista suoritetaan: https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/tenkperiaatteet.pdf

 

1.1 Osallistumisen vapaaehtoisuus
Tutkimukseen osallistumisen tulee olla vapaaehtoista ja perustua riittävään tietoon. Vapaaehtoisen suostumuksen periaatteesta voidaan poiketa tutkittaessa julkistettuja ja julkisia tietoja sekä arkistoaineistoja. Ilman tutkittavien suos- tumusta tehtävää viranomaisen rekisteri- ja asiakirja-aineistojen tutkimista ohjataan lainsäädännöllä.

 

Tutkittava voi antaa suostumuksensa suullisesti tai kirjallisesti, tai hänen käyttäytymisestään voi olla muutoin tulkitta- vissa hänen ilmaisseen suostuneensa tutkimukseen. Esimerkiksi kohteliaaseen haastattelupyyntöön myöntyminen taikka kyselyyn tai kirjoituspyyntöön vastaaminen osoittavat tutkittavan suostuneen tutkittavaksi.
 
 

 

 

 

 

 

 

1.1 Osallistumisen vapaaehtoisuus

Tutkimukseen osallistumisen tulee olla vapaaehtoista ja perustua riittävään tietoon. Vapaaehtoisen suostumuksen periaatteesta voidaan poiketa tutkittaessa julkistettuja ja julkisia tietoja sekä arkistoaineistoja. Ilman tutkittavien suos- tumusta tehtävää viranomaisen rekisteri- ja asiakirja-aineistojen tutkimista ohjataan lainsäädännöllä.

 

Käsittääkseni kommentit, joita Karoliina on käyttänyt aineistona ovat julkisia. 

Näen tässä kaksi vaihtoehtoa.

1. Niin kuin täällä on moneen kertaan arvailtukin, ensimmäinen blogipostaus oli todellakin jokin hetkellinen aivopieru. Tätä on seurannut paniikissa tehty ”testi/anteeksipyyntö”-postaus, jolla on pyritty korjaamaan vahinkoa.

2. Karoliina tykkää kuin tykkääkin Priden kaupallisesta puolesta ja suuresta mediahuomiosta – ja on fiksuna tajunnut, että kirjoittavansa asian tiimoilta soramielipiteen hän pääsee myös osaksi tätä mediahuomiota tai saa vähintäänkin valtaisan keskustelun aikaan 😉 Voin nimittäin rehellisesti sanoa, etten ollut koskaan kuullutkaan tästä blogista ennen kuin törmäsin aiheeseen Helsingin Sanomissa. Hyvällä tuurilla koko kohkaus unohtuu parissa viikossa, jonka jälkeen jäljellä on läjäpäin uusia lukijoita. Tämä ei olisi suinkaan ensimmäinen kerta, kun bloggaaja/videobloggaaja tekee moisen tempauksen.

Aurinkoista päivää kaikille kaikesta huolimatta! Hyväksytään toisemme ja otetaan kaikki tasapuolisesti huomioon!

Koko jutun ongelma kiteytyy aika hyvin tähän kommenttiin:

”Mutta samalla tavalla, kun kenenkään ei pitäisi tuntea pelkoa oman seksuaalisen suuntautumisensa, Jumala-kuvansa, etnisen taustansa tai sukupuolensa vuoksi, ei pelkoa pitäisi tuntea siitä, ettei uskalla sanoa kantaansa julkisesti.”

Tämä nyt ei vaan ole pätevä vertaus. Koska jälkimmäinen pelko omista sanomisista ei yleensä johda pelkoon oman turvallisuuden puolesta. Sait varmasti paljon viestejä, mutta tuskin kertaakaan viikonlopun aikana jouduit oikeasti pelkäämään esimerkiksi väkivaltaa. Kun taas näiden muiden esimerkkien kohdalla se on arkipäivää. Sukupuoli- ja seksuaalivöhemmistöt käyvät edelleen taistelua oman olemassaolonsa puolesta ja joutuvat pelkäämään oman turvallisuutensa puolesta. Oli kirjoituksesi lähtökohta mikä tahansa, niin tällainen uhriutuminen näiden ihmisoikeuskysymysten rinnalla osoittaa omien etuoikeuksiensa ymmärtämättömyyttä. 

Olen yhtälailla asiallisen keskustelun ja vuoropuhelun kannattaja, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö esim ”homorummutuksen” vastustamista saisi tyrmätä. Kun me cis-heteronaiset kommentoimme asiaa etuoikeutetusta asemastamme, meidän on hyvä muistaa , että meidän mielipide ei tässä keskustelussa ole kovin tärkeä. Eikä sitä todellakaan voi rinnastaa kenenkään ihmisoikeuksiin. 

Pride on tyypillistäkin tyypillisempi tasa-arvoa vastustava ilmiö. Se suvaitsee vain yhden katsantokannan ja yrittää sulkea erimieliset ulos, kun tasa-arvon tavoitteena pitäisi olla konfliktin vaaliminen ja vahvistaminen ja erilaisten toisiaan vastaan taistelevien äänien esiin nostaminen.

Eivät samanmieliset tarvitse tasa-arvoa. Tasa-arvo alkaa erimielisyydestä. Tasa-arvo on aina sotatila, jossa erilaiset ottavat yhteen. Jos ei kannata konfliktia, silloin ei myöskään voi olla tasa-arvoinen.

Pride on esimerkki ilmiöstä, jossa konflikti yritetään hävittää vaatimalla yksimielisyyttä. Se on siis epätasa-arvoa.

Et tehnyt mitään väärää. Julkaisin itsekin vegaaniappsin puolella, että on joku ihmeen heterofobia tullut vapaamieliseksi hitti-ilmiöksi. Ja nyt syrjitään heteroja, jotka ovat köyhiä ja sairastavat milloin mitäkin, eikä heillä ole oikeutta edes adoptoida lapsia ulkomailta, koska eivät ole lgbt-ihmisiä tai kannata heitä. Tämä lgbt ja pride-ihkutus on mennyt ylistyksen myötä trendi-ilmiöksi, siinä missä 10 vuotta sitten ihkutettiin ahdistusta ja mielisairauksia koska emoilu ja sceneily, grunge, syömishäiriöt ja punk-henkisyys on jotain niin söpöä, pus pus vaan, palvokaa mua niin mennään yhdessä tilaamaan keksejä, kuunnellaan angstimusaa ja kidutetaan itseämme 😉

Yks mies USA:ssa joutui vankilaan, koska oli vastaan homoihkutusta ja halusi ihmisoikeuksia muille sitä eniten tarvitseville. 

Mua pilkattiin sen takia vegaani appissa, koska olen paha suomalainen ja Suomessa on eniten lihansyöjiä ja pahimpia eläinrääkkääjiä, joten en voi olla vegaani. Toinen oli se, että mun mielipide homoihkutuksesta ja heterofobiasta sai ihmiset maalaamaan piruja seinille. Ja mun sananvapaudesta oli jopa yläpito suuttunut ja tehnyt ilmoituksen. 

Vaikka muutama kymmentä tyyppiä tykkäsi mun heterofobia-läpästä ja aiheellisesta sananvapaudesta, ja he ymmärsi mistä oli kyse, sekin että oon uskonnollinen ja puhun avoimesti että pyhissä kirjoissa jota meidän perheestä löytyy (raamattu, toora ja koraani), sain hyökkääviä kommentoijia ja vastaiskuja chätissä kyseisessä sovelluksessa. Meni hermot siihen sovellukseen, eikä ylläpito suostunut auttamaan asiassa vaan koko sovelluksen käyttäjäkunta piti mua homofoobikkona ja eläintenteurastajana. Ja pilkkasivat suomalaisuuttani ja huonoa enkkua.

Onneksi instagram on viisaampi. 

 

Kaikkee hyvää sulle. Sä et tehny mitään. Tässä alla hieman kuraa amerikkalaiselta naiselta ja alankomaalaiselta naiselta. [[{”fid”:”1055838″,”view_mode”:”media_original”,”fields”:{”format”:”media_original”,”alignment”:””,”field_file_image_alt_text[und][0][value]”:false,”field_file_image_title_text[und][0][value]”:false},”link_text”:null,”type”:”media”,”field_deltas”:{”2”:{”format”:”media_original”,”alignment”:””,”field_file_image_alt_text[und][0][value]”:false,”field_file_image_title_text[und][0][value]”:false}},”attributes”:{”class”:”media-element file-media-original”,”data-delta”:”2″}}]][[{”fid”:”1055839″,”view_mode”:”media_original”,”fields”:{”class”:”media-element file-media-original”,”data-delta”:”3″,”format”:”media_original”,”alignment”:””,”field_file_image_alt_text[und][0][value]”:false,”field_file_image_title_text[und][0][value]”:false},”link_text”:null,”type”:”media”,”field_deltas”:{”3”:{”class”:”media-element file-media-original”,”data-delta”:”3″,”format”:”media_original”,”alignment”:””,”field_file_image_alt_text[und][0][value]”:false,”field_file_image_title_text[und][0][value]”:false}},”attributes”:{”class”:”media-element file-media-original”,”data-delta”:”3″}}]]

Noniin nyt tuli todistettua, että kaikesta ei voi blogissa kirjoitella..ilman anteeksi pyytelyjä.. On myös paljon sellaisia ihmisiä jotka oikeasti sanovat oman mielipiteensä ja heidät lynkataan sen takia. En nyt sano, että tässä tapauksessa niin käynyt, mutta yleensä. Jos sanot reilusti oman mielipiteesi niin varma lynkkaus tulee. Mitäs sitten..sitten vaan tulee ja silloin ei minusta kuulu pyytää anteeksi jos omaa mielipidetään on tuonut julki. Vaan pitää seisoa sen takana. Ihme blogimaailma ja ihme tyypit.

Mietin samaa ja koska tykkään kärjistää, niin teenpä sen; tämän ketjun kommentteja lukiessa tuli ihan aidosti ja oikeasti mieleen, että ei me mitään erdoganeja, orbaneja, trumppeja, putineita ja mitä näitä nyt on tarvita hiljentämään niitä, joilla on eriävät mielipiteet. Tää porukka täällä kommenttiboksissa handlaa homman erinomaisesti, pelottavaa sakkia 🙁

Ja kehtaavat vielä huudella mielipiteenvapaudesta ennenkuin lynkkaavat toisen, joka ei edes ajattele toisin! Toi vain asian jostain muusta kuin siitä vanhasta ja tutusta kulmasta esille.

Kiitos Karoliina tästä testistä, mun mielestä tämä oli erinomaisen havainnollinen tapa osoittaa käytännössä, miten ”kunnioittavasti”, ”tasa- arvoisesti” ja ”suvaitsevaisesti” erilaisia ihmisiä erilaisine mielipiteineen kohdellaan! Tässä ei mun mielestä edes ole tärkeintä se, mikä sun henkilökohtainen ajatus aiheesta on, vaan se, että taas tuli todistettua, ettei ihmisellä saa olla kuin yksi mielipide tästä aihepiiristä, ja siihen kuuluu, että mitään ei saa kyseenalaistaa tai kritisoida mitenkään tai edes ääneen ihmetellä itsekseen. Tästä karulla tavalla kertoo se, ettei kommenttiboxiin kaikki uskalla enää edes kirjoittaa omia mielipiteitään! Ja se, että kaikkia vähänkään eriäviä mielipiteitä pitää heti rynnätä pahoittelemaan ja pyytämään anteeksi. Miksi? Toivottavasti ei mennä yhtään enempää vanhan Neuvostoliiton tai Kiinan kaltaiseen sensuuriin, jossa meille kerrotaan, mitä mieltä saadaan olla..  (Vihapuhe on toki asia erikseen, eikä sitä pidä sekoittaa normaaliin mielipiteen- ja sananvapauteen.)

Joku sanoi, että olisi ollut parempi tehdä tämä testi jollain neutraalimmalla aiheella, mutta se ei olisi samalla tavalla osoittanut, kuinka vaaralliseksi on tullut sanoa mitään, pelkästään edes Pridesta, edes ilmiönä. Jotenkin tästä nimenomaisesta aiheesta on tullut sellainen pyhä asia, johon suhtaudutaan suorastaan uskonnollisella kiihkolla ja ollaan valmiit jyräämään kaikki ”harhaoppiset” vähintäänkin verbaalisella tasolla.. suvaitsevaisuus ei tosiaan kuki siellä, missä siitä eniten vaahdotaan, jännä juttu. Ehkä pitäisi osoittaa sitä suvaitsevaisuutta ja lähimmäisen rakastamista ensin itse kaikkia muita kohtaan, ennen kuin vaatii kaikkia muita samaan. Ei ne (pelkät) sanat, vaan ne teot.. 

Tottakai saa olla eri mieltä asioista, mutta jos tahallaan haluaa lähteä kokeilemaan kepillä jäätä aiheesta, jonka Karoliina jo etukäteen arveli olevan arka, niin kyllä sitten pitää pystyä ottamaan kaikki kommentit asiasta vastaan selkä suorana.  Ja kommentit olivat kuitenkin liki kaikki hyvin argumentoituja ja asiallisia. Kukaan ei Karoliinaa pakottanut alkuperäistä ”testipostausta” kirjoittamaan ja vielä Pride viikon aikana vaan se oli ihan kirjoittajan oma valinta. Se, että alkaa selittelemään jotain höpö höpö juttuja alkuperäisen  tekstin oleen vain ”testi”, niin siinä menee lopullinenkin uskottavuus. Jos on jotain mieltä, niin on sitten sitä avoimesti ja suoraselkäisesti. Ja jos muuttaa mielipiteensä, niin kertoo senkin suoraan ja selvästi miksi niin teki. Nyt jäi Karoliinan varsinainen mielipide ja koko alkuperäisen Prode postauksen varsinainen tarkoitus hämärän peittoon mikä ainakin ärsyttää mua.

Suvaitsevaisuudella ja Karoliinan postauksella ei ollut muuta tekemistä keskenään kuin se, että lukijalle saattoi tulla etenkin ensimmäisestä tekstistä sellainen käsitys, että Karoliina ei oikein suvaitse Pridea, koska se sisältää liikaa vouhotusta…

”Nyt jäi Karoliinan varsinainen mielipide ja koko alkuperäisen Prode postauksen varsinainen tarkoitus hämärän peittoon mikä ainakin ärsyttää mua.”

Jäikö muka? Kertoo enemmän lukijan kyvystä ymmärtää ja hahmottaa lukemansa kokonaisuuden (ei siis vain niitä muutamaa lausetta jotka aiheuttavat tunteita) kuin kirjoittajan kyvystä tuoda pointti esille.

Se mikä tässä on todella pelottaavaa on se, että näin monelle on jäänyt Karoliinan pointti epäselväksi ja sitten siitä melutaan kun ei olla tajuttu… Mutta kun ei tajuta ettei olla tajuttu… Noidankehän tuntua.

No, Karoliinan otsikko uuteen postaukseen oli ”Anteeksi. En tarkoittanut mitä kirjoitin Pridestä.” (Ja kyllä, olen lukenut muutakin kuin vain postauksien otsikot. 😀 ). Eli jos hän ei tarkoittanut mitä kirjoitti ensimmäisessä postauksessaan, mitä hän sitten tarkoitti? Ja jos enemmistö lukijoista ei ymmärtänyt kirjoittajan pointtia tai ymmärsi väärin sen mitä kirjoittaja tarkoitti, pitäisikö vähän miettiä sitä omaa ilmaisutyyliään ja kirjoittaa asioista sillä tavalla, että ei syntyisi näin massiivista väärin ymmärrystä. 

Sä puhut vaarallisuudesta kun tarkoitat sitä, että sun mielipidettä kritisoidaan. Ymmärrätkö, että Prideä tarvitaan, koska monelle seksuaalivähemmistöön kuuluvalle on edelleen jopa hengenvaarallista olla avoimesti se kuka on kotona, töissä ja kadulla.

Puhut kovasti siitä, miten joitakin mielipiteitä ollaan vaimentamassa. Kyse ei ole siitä, vaan siitä että vallitseva diskurssi on murtumassa kun muitakin ääniä pääsee läpi ja sitä yhtä vallitsevaa haastetaan. Miksi sä saat kritisoida, mutta sinun mielipidettäsi ei saa kritisoida? Miksi sinä olet asemassa, josta voi sanoa, että osoittakaa te ensin suvaitesevaisuuta, ennen kun vaaditte sitä toisilta? Mikset aloita itse?

Sulla on todellakin oikeus olla osallistumatta Prideen ja olla tykkäämättä siitä, mutta anna sinä  myös muille oikeus osallistua ja puolustaa omaa näkökantaansa.

”Sulla on todellakin oikeus olla osallistumatta Prideen ja olla tykkäämättä siitä, mutta anna sinä myös muille oikeus osallistua ja puolustaa omaa näkökantaansa.”  Hämmentävä kommentti ottaen huomioon, etten ole tuonut omaa mielipidettäni, koskien juuri Pridea tai homoseksuaalisuutta ylipäänsä, lainkaan esille, saati yrittänyt kieltää tai estää ketään osallistumasta tai ilmaisemasta mielipidettään 😀  OLETAT, että olen ko. asioita vastaan vain koska olen vastaan tätä tapaa, jolla asioista eri tavoin ajattelevia kohdellaan.  Et tiedä, vaikka olisin ollut mukana marssimassa jalkani rakoille tai elänyt viimeiset 25v samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa rakkaussuhteessa. Ja juuri tästä Karoliinakin kirjoitti, miten monet eivät enää ymmärrä lukemaansa, vaan joko tahallaan tai vahingossa vääristellään sanoja ja tehdään ihan omia tulkintoja, jotka eivät ole uskollisia alkuperäiselle tekstille tai mielipiteelle. Ja sen lisäksi, että se on ihan puhtaasti ärsyttävää, se on myös aikamoinen este millekään hedelmälliselle ajatuksenvaihdolle, jos kunnolla lukematta ja kuulemattakin jo ”tiedetään”, mitä toinen ajattelee tai tarkoittaa..

”Miksi sinä olet asemassa, josta voit sanoa, että osoittakaa te ensin suvaitsevaisuutta, ennen kuin vaaditte sitä toisilta?”  Ei vaan tee kauhean hyvää mainosta omalle aatteelleen suvaitsevaisuudesta ja rakkaudesta, jos ei itse pysty osoittamaan sitä käytännössä kuitenkaan kuin yhden mielipiteen tai ideologian suuntaan. Kysymykseesi ”Mikset aloita itse?” Miksi oletat, että en olisi? Eikö se, että haluan puolustaa aitoa sanan- ja mielipiteenvapautta, joka oikeasti koskee kaikkia, mahdollisesta huonosta tai tyhmästä mielipiteestä huolimatta, nimenomaan tarkoita sitä, että olen kaikkien puolella, eli suvaitsevainen ja tasa- arvoinen?

Sori, olisi ollut parempi käyttää sanaa ”kaikilla” sen sijaan, että suuntaisin kommentin juuri sinulle. En Tosin edelleen: sullakin on oikeus tykätä tai olla tykkäämättä Pridesta tai mistä ikinä tykkäätkään tai et tykkää ja tuoda mielipiteesi julki.

Kaikkien täytyy silti olla myös valmiita vastaamaan mielipiteistään nousevaan kritiikkiin varsinkin kun puhutaan hyvin henkilökohtaisista ja aroista asioista. Historia Priden takana on juuri se, että vaimennetut äänet ovat halunneet tulla esiin, joten totta kai se aiheuttaa mielipahaa ja suuttumusta, jos asianosaiset kokevat, että heitä ollaan taas vaimentamassa. Tällaiset asiat herättävät ymmärrettävästi tunteita.

Onko käsityksesi sananvapaudesta siis se, että ihmiset vain sanovat kaikkea, mutta mitään ei sitten kommentoida tai kritisoida eikä asioista tarvitse keskustella?

”Onko käsityksesi sananvapaudesta siis se, että ihmiset vain sanovat kaikkea, mutta mitään ei sitten kommentoida tai kritisoida eikä asioista tarvitse keskustella?” Ei, päinvastoin. Haluaisin nimenomaan enemmän keskustelevaa ilmapiiriä, jossa olisi tilaa kaikille mielipiteille. Missä jokainen saisi tuoda oman näkemyksensä perusteluineen esille ja olla mitä mieltä lystää ilman, että ketään aletaan haukkua tai ihmisenä arvostella sen vuoksi. Rakentavalla mielipiteenvaihdolla hyvine, kiihkottomine perusteluineen saadaan aivan varmasti enemmän aikaan, kuin hyökkäävällä asenteella toisin ajattelevia kohtaan. Oma rakas homoystävänikin jo sanoi, että hänestä on surullista, että liian monet niistä ihmisistä, ketkä hänenkin ”oikeuksiaan ajaa” ja haluavat, ettei häntä esimerkiksi haukuttaisi seksuaalisen suuntautumisensa takia, sortuvat itse kovasydämisyyteen ja niiden ihmisten haukkumiseen, jotka eivät tätä asiaa vielä samoin ymmärrä. Ei hän halua, että herjaamisen määrä pysyy vakiona, vaikka kohde vaan muuttuu, pitäisi saada kaikenlainen toisten ihmisten herjaaminen ja parjaaminen loppumaan. Ei lisättävää. <3

Anteeksi, mikä testissä siis osui napakymppiin? Kirjoitit pride-viikolla sekavanoloisen clikbait -tekstin, joka kritisoi pride-hypeä ja sen kaupallistumista (juuh. eipä ollut sanaa epäillä ei. Sen sijaan oli mm.”kokea luotaantyötäväksi” ”vieroksua” ”ärsyttää” ”hämmentynyt”  Get real.) ja ihmiset puolestaan vastasivat siihen argumentoiden, mihin hypeä ja sponsoreita tänä päivänä tarvitaan.

Ja tämä siis todistaa sananvapauden puutteesta… öööö mmmitä?

Halusit herättää keskustelua ja sitä sait. Mielestäni yllättävänkin kiihkotonta ja perusteltua sellaista, jos ottaa huomioon, että ajankohta kääntää huomio itseesi vähemmistöistä oli luvalla sanoen epäonnistunut. Jos sen sijaan ei ole valmis ottamaan vastaan eriäviä näkemyksiä tai keskustelemaan ja perustelemaan mielipiteitään (kuvitellaan esimerkiksi keskustelijan blokkaaminen tai asiallisten kommenttien poistaminen) voi hyvin olla, ettei kannanotosta mitään rakentavaa synnykään. Se taas ei ole sananvapausongelma.    

 

Ottamatta kantaa alkuperäisen postauksen sisältöön ja sen kommentointiin sen syvällisemmin, tällainen testailu tuntui näin lukijan aika ikävältä. Olen pidemmän aikaa lukenut blogiasi ja kaikesta en aina ole ollut samaa mieltä kanssasi, mutta harvanpa blogin tai edes läheisen ystävän kanssa on. Erimielisyydet kestää, jos niistä voi keskustella rakentavasti. En näe tämänkaltaista lähestymistapaa kovin rakentavana, enemmänkin rikkovana.

Samaa mieltä. Lukijana tästä tuli kyllä tosi kurja fiilis. Varsinkin, kun instastooreissa asenteesi oli minun silmääni (tulkintaa tämäkin) ”lällätilää, lankaan menitte”. Jotenkin kuvittelin, että blogin pitäjät arvostavat lukijoitaan, mutta tässä oli kyllä arvostus kaukana.

Ja kyllä mä voin ihan suoraan tunnustaa, että nämä kaksi blogikirjoitusta lukeneena en edelleenkään tiedä, mikä on oikea kantasi koskien Pridea.

Samaa mieltä tästä. En halua tietämättäni osallistua mihinkään ”ihmiskokeeseen” samalla kun luen blogeja 🙁

Keskustelu alkuperäisessä postauksessahan oli hyvin kiihkotonta ja asiallista. Kommenttejakin oli alle 20, siinä missä joku ”en pidä teestä” – teksti saattaa saada sata kommenttia. Tämä testi ei siis todistanut muuta kuin Karoliinan hypoteesin vääräksi, eli kyllä Suomessa saa ilmaista mielipiteensä ihan vapaasti. Kaikesta ei vain tarvitse olla samaa mieltä. 

Kirjauduin tänne ihan vain kertoakseni sinulle, miten inhottava paikka blogistasi on tullut. Ihmisoikeudet ehkä toteutuvat sinulle Karoliina jokapäiväisessä elämässäsi, mutta monille muille ne ovat jatkuvan kamppailun kohde. Kamppailu arvostuksesta, tunnustuksesta, kunnioituksesta – monille kamppailu olemassaolosta.

Saahan sitä sanoa mitä haluaa, mutta sanomisilla on seurauksia. Toivottavasti ei törmätä Tampereella.

Olen hyvin surullinen tästä tekstistä. En valitettavasti usko, että kyseessä olisi mikään ”testi” vaan hätäinen pelastusyritys, kun kirjoittaja huomasi alkuperäisen kirjoituksen olevan ”epäsuositumpi” kuin alkuperäisesissä veikkauksissa oli. 

Tämä kylän homopoika tiivisti upeasti tekstin heikkoudet, mutta kaksi kommenttia minultakin vielä: 

Ihmisoikeudet ja kulttuurinen omiminen ovat eri asioita eikä niitä kannata sotkea keskenään. Ylipäätänsä mikään kulttuurinen tapa tai käytäntö ei jo kansainvälisten sopimusten mukaan oikeuta ihmisoikeuksien rikkomiseen. Ihmisoikeudet eivät ole mielipiteitä, eikä niitä voi ”omia”. Seuraan työkseni tiivisti ihmisoikeuksien kehitystä ja esimerkiksi valitettavasti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ovat uhattuna jo esim EU:n sisällä enemmän kuin esim  5 vuotta sitten. Jokainen ihminen, yritys tai taho, joka uskaltaa julkisesti puolustaa vähemmistöjen oikeuksia, ansaitsee suuren kiitoksen!

Toinen asia: ärsyttääkö sinua kaupallistuminen myös muissa yleishyödyllisissä yhteyksissä, esim. Roosa-nauha -tuotteet tai Nenäpäivä -kampanja? Kohdistuuko ärsytyksesti vain Prideen? Mielenkiinnosta kysyn.

Olet ottanut upeasti viestintätoimistojen ohjeen kriisiviestinnästä käyttöön, eli pyydät koko ajan anteeksi ja kehut kaikkien kommentteja. Olisi hienoa, jos myös jaksaisit vastata kysymyksiin oikeasti. Ja tämän(kään) kommentin tarkoitus ei ole olla hyökkäävä, ihmisoikeusasiantuntijana minua kiinnostaa aidosti näkemyksesi tekstin takana, ja miten olet ajatuksissasi päätynyt blogitekstiesi mukaisiin päätelmiin. 

 

 

Sen lisäksi että pyytää anteeksi ja kehuu kommentteja hän kiittää niistä, mutta ei kuitenkaan vastaa mihinkään.

Samaa mietin. Myötäilyä ja kiittelyä, muttei mitään keskustelua.

 

 

Minulle on jäänyt kirjoittajan blogista fiilis, että hän tahallaan, kuitenkin muka vahingossa, kirjoittaa lukijoita provosoivaan ja ärsyttävään sävyyn. Motivaatioksi epäilen lukijoiden haalimisen. Ei sillä, se näyttää toimivan, sillä minäkin näköjään palaan aina tänne.

Kaupallinen yhteistyö

Karoliina Pentikäinen

Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan-blogi on yksi Suomen ensimmäisiä perheblogeja. 13-vuotisen historiansa aikana blogissa on eletty Karoliinan ja tämän perheen elämänvaiheita iloista suruihin ja arjesta juhlaan. Nykyisin Karoliina, 38, asuu uusperheensä kanssa Tampereen Pyynikillä. Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi 13-vuotias esikoinen ja 4-vuotiaat kaksoset. Ruuhkavuosien lisäksi Karoliina kirjoittaa naiseudesta, kauneudesta, kodista ja hyvinvoinnista. Balanssi on Karoliinan teema vuodelle 2024!

Arkisto

X