kolmistaan - Banneri
Kolmistaan 21.08.2018

Arvaatko, kumman valitsen? Blogihaaste.

Teksti
Karoliina Pentikäinen

Bloggaaminen on vähän kuin muukin elämä. Joskus tekee mieli uida synkissä vesissä, pohtia isoja. Välillä parasta taas on pikaruoka, hömppäleffa ja kepeä säätä puhuminen.

Tänään oli olo, että halusin kirjoitella. Mutta ihan vaan jotain kevyttä. Siksipä päätin toteuttaa Katjan blogissa näkemäni joko-tai -haasteen.

Suihku aamulla vai illalla? Ihan aina illalla. Aamusuihku on vain urheiluaamujen juttu (mutta silloinkin käyn kuitenkin myös illalla suihkussa). Ensinnäkään en jaksaisi aamulla kuivata tukkaa. Toisekseen en jaksaisi herätä enää yhtään aikaisemmin. Kolmanneksi minusta on ihana mennä illalla puhtaana sänkyyn. Tuntuisi ällölle kömpiä lakanoihin päivät hiet yllä. Joka päivä en kuitenkaan pese hiuksia.

Suunniteltu vai ex tempore? Vaikea kysymys. Toisaalta olen todella suunnitelmallinen esimerkiksi töiden suhteen. Tiedän tasan tarkkaan työkalenterini ainakin 3 viikkoa eteenpäin. Mutta. Ehkä juuri siksi en pidä vapaa-ajan suunnittelusta yhtään. Silloin parasta on ex tempore -jutut. Tarvitsen siis suunnittelun ja ei-suunnittelun tasapainoa.

Kaupungin ydin vai luonnonläheisyys? Vaikka olen syntyjäni maalaistyttö, tykkään asua keskustassa. Onneksi Tampereella voi olla yhtä aikaa luonnon äärellä JA keskustassa. Siksi en haluaisi koskaan muuttaa pois nykyisestä asuinpaikastamme. Täällä on kaikki.

Kirkkaat vai neutraalit värit? Neutraalit nykyisin. Kovien kontrastien kausi on mennyt kohdaltani (tällä erää) ohi.

Kevät vai syksy? Saako sanoa molemmat? Keväällä ihanaa on valon lisääntyminen ja luonnon herääminen. Keväällä on ihana fiilistellä tuleva kesää. Toisaalta rakastan syksyn tunnelmallisuutta. Kynttilöitä, hämäriä iltoja, punaviiniä, harrastusten alkua, intoa tehdä töitä ja vaikka mitä sellaista. Niin ja neuleita, nahkatakkeja ja isoja huiveja. Pataruokia ja ja ja. Huomaatteko, että olen vähän fiiliksissä edessämme olevasta vuodenajasta?

Aamut vai myöhäiset illat? Ehdottomasti illat. Mun sisäinen rytmi on sellainen, että vaikka olen herännyt viimeiset 8 vuotta 5.30-6.50 välillä aina arkena, vie kroppani minua jatkuvasti siihen suuntaan, että voisin valvoa iltaisin ainakin 24 asti. On ihanaa, kun päivän työt on tehty ja saa keskittyä perheeseen, omaan itseensä ja parisuhteeseen. Iloissa on taikaa. Silloin syntyy luovimmat ideat ja parhaat keskustelut.

Ylipukeutunut vai alipukeutunut? Kumpikaan ei ole hyvä. Mutta oikeasti pitäisi sanoa varmasti ”ylipukeutuminen”, mutta todellisuudessa kallistun kuitenkin usein varmasti enemmän alipukeutumisen kannalle, koska inhoan, jos koen pomppaavani esiin jotenkin liian rajusti. Tästä syystä esimerkiki inhoan (ITSELLÄNI!) korkokenkien kopinaa tai liian räikeitä värejä. Koen, että olen silloin jotenkin tietoisesti liian näkyvä.

TV-sarjat vai elokuvat? Leffat. Tosin enpä juuri katso kumpiakaan kuin ihan silloin tällöin.

Korkokengät vai matalapohjaiset kengät? Aina ja ikuisesti matalat kengät. Siksi, että korkkarit ovat usein minusta liian posh ja toisekseen en ole vielä löytänyt korkkareita, joissa jalkoja ei alkaisi särkeä. Talvinilkkureita ja korkosandaaleita minulla on tosin muutamat, jotka ovat ihan ok:t jalkaan.

Suklaa vai karkki? Ennen olisin sanonut suklaa, mutta nyt on meneillään irtokarkkivaihe. Tosin irtokarkkipussissani on MYÖS suklaata.

Puhelimen kalenteri vai paperinen? Paperinen. Tosin merkkaan osan myös kännykkään. Ilman paperikalenteria olen kuitenkin aivan pihalla. Mun paperikalenteri on mun elämän Raamattu. Ilman sitä en pärjää ollenkaan. Hukkasin kerran keväällä muutamaksi päiväksi kalenterin, ja olin aivan epätoivoinen. Mulle on myös tosi tärkeää kalenterissa se, miten päivät ja viikot on esitetty siinä. Olen visuaalinen muistaja. Viikot menee mulla alaspäin etenevänä pötkönä. Kun taas viikot vierekkäin. Vuosi on ympyrä, jossa joulukuu on kello 11 ja tammikuu kello 13.

Lauantait vai sunnuntait? Lauantai, vaikka tämä havainto saikin minut luopumaan sunnuntaiahdistuksestani. Silti sunnuntai on osin valmistautumispäivä ja lauantai taas päivä, jolloin voi tehdä mitä tahansa. Se tuntuu vapaudelle.

Tanssiminen vai laulaminen? Molempia olen lapsen ja nuorena harrastanut. Tanssin 4-15-vuotiaana, lauloin 7.luokalta lukion loppuun kuorossa. Molemmat harrastukset jäivät, mutta ehkä pakko silti sanoa tanssi. Varsinkin, kun tuli siskon häissä jorattu viikonloppuna jalat kipeiksi.

Auringonnousu vai lasku? Molemmat, kunhan seura on oikea. Illoissa tosin – kuten jo sanoin – on oma taikansa.

Kulta vai hopea? Hopea. Kullasta valkokulta. Näin on ollut mulla aina.

Kysymysten esittäjän vai vastaajan rooli? Hyvä keskustelu tarvitsee molempia. Ja myös niin, että roolit vaihtelee. Keskustelussa pitää olla tämä siis tasapainossa.

Tulppaani vai ruusu? Ehdottomasti tulppaanit. Ovat neilikoiden jälkeen lempileikkokukkiani. Tulppaanit tuovat mieleen kevään.

 

Haasteesta tuli mieleen. Onpa ollut ilo huomata, kuinka pitkää matkaa kehittelemäni  ”Näin valehtelen netissä -haaste” on jo matkannut. On ollut superhauska lukea vastauksianne.

-Karoliina-

Kuvat: Noora Näppilä

Asu: aurinkolasit*, Tom Ford (Optikko Heiniö) // paita, STAY (Carlings) // farkut, Dr.Martens // kengät, Vamos*

*saatu

 

 

 

 

 

 

 

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Karoliina Pentikäinen

Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan-blogi on yksi Suomen ensimmäisiä perheblogeja. 13-vuotisen historiansa aikana blogissa on eletty Karoliinan ja tämän perheen elämänvaiheita iloista suruihin ja arjesta juhlaan. Nykyisin Karoliina, 38, asuu uusperheensä kanssa Tampereen Pyynikillä. Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi 13-vuotias esikoinen ja 4-vuotiaat kaksoset. Ruuhkavuosien lisäksi Karoliina kirjoittaa naiseudesta, kauneudesta, kodista ja hyvinvoinnista. Balanssi on Karoliinan teema vuodelle 2024!

Arkisto

X