Vaatetuotanto Portugalissa. Mutta miten on kemikaalien, kierrätyksen ja uusiutuvan energian laita?
// Kaupallinen yhteistyö: Aarrekid //
Kirjoitin teille kesällä Aarrekidistä ja siitä, kuinka he valmistavat vaatteensa Portugalissa vastuullisesti. Tuolloin kerroin mm. työntekijöiden oikeuksista, ja lupasin jatkaa aiheesta vielä myöhemmin. Niin se kesä kuitenkin vaan kääntyi syksyyn ja se ”myöhemmin” onkin vasta nyt. Mutta parempi näin-myöhään kuin ei milloinkaan.
Taustaksi on kerrottava sen verran, että mähän olen tehnyt Aarrekidin kanssa yhteistyötä aivan mun blogin alusta, vuodesta 2011 alkaen. Se on ollut lastenvaatemerkki, joka on sykähdyttänyt mua monella tavalla. Ja toki viime vuosien laajeneminen aikuisten mallistoon ja ihaniin neuleisiin, sekä koko brändin uudistaminen eivät ole ainakaan vähentänyt kiinnostustani heitä kohtaan. Viime kesäinen vierailuni Aarrekidin tehtailla oli upea kokemus, jonka antia haluan jakaa myös teillekin. Siksi kerronkin nyt vähän lisää siitä, mitä näin ja mitä sain tietää:
VASUULLISUUS SUUNNITTELUPROSESSISTA LÄHTIEN:
Yksi osa Aarrekidin ideologiaa on se, etteivät ihmiset ostaisi turhaa. Tai ettei ihmisten tarvitsisi ylipäätään ostaa niin usein. Aarrekidin omistaja Laura kertoo, että tajuaa kyllä, ettei business-mielessä tällainen ajatus tietysti ole kovin järkevä, mutta hän ei halua olla mukana luomassa kertakulutuskulttuuria. Aarrekidin tavoitteisiin kuuluukin luoda ajattomia tuotteita, joiden ulkoasu ei vanhene. Ja joiden laatu kestää useita käyttäjiä ja kierrätystä.
Vaikka Aarrekid toki suunnittelee ja tuottaakin omia neuloksiaan ja kuosejaan, hyödynnetään joissakin tuotteissa Dead stock -ajattelua. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että Laura menee neulomoon katsomaan, mitä neulosta on jäänyt jostain muusta tuotannosta yli, ja sitten Aarrekid-tuote suunnitellaan sen pohjalta. Näin ollaan omalta osalta auttamassa sitä, ettei tyhjän panttina rullissa lepäävää tekstiilijätettä jää niin paljon.
KIERRÄTYS JA UUSIUTUVA ENERGIA:
Sen lisäksi, että moni Aarrekidin tuote on luomupuuvillasta valmistettua, pidetään myös esimerkiksi tehtailla huolta kierrätyksestä. Cottonhousella, jota voi siis pitää Aarrekidin päätehtaana Portugalissa, kaikki leikkuujäte kierrätetään. Jo pelkästään Portugalin lainsäädäntö vaatii kaiken tekstiilijätteen kierrätyksen. Kierrätetystä leikkuujätteestä voidaan valmistaa ihan uutta kuitua, esimerkiksi kierrätettyä polyesteriä näkyy yhä enemmän tekstiilituotteissa. AARREkidin kylpymalliston froteetuotteissa on esimerkiksi 10% kierrätettyä polyesteria, jonka tehtävänä on kiinnittää puuvillaiset frotee-langat kiinni niin, etteivät niiden lenkkilangat aukea. Tämä kylpytuotteissa käytetty frotee on maahantuojan Loop Safe-froteeta. Polyester-verkon ansiosta frotee on kevyempää, sen valmistamiseen ei tarvitse käyttää niin paljon puuvillaa, frotee kuivuu nopeammin ja sen pesuun kuluu kaiken lisäksi vähemmän vettä.
Varsinaisen kierrätyksen lisäksi Aarrekidin käyttämässä neulomossa tuotetaan energiaa mahdollisimman paljon uusiutuvan energian, muun muassa aurinkopaneleiden, avulla.
KEMIKAALIT:
Aarrekidin painotalossa ja värjäämössä värien reseptit luodaan siihen kehitetyn laitteen avulla, ei käsin sekoittamalla, niin kuin monessa paikassa Euroopan sisälläkin vielä saatetaan tehdä.
Kaikki AARREkidin tuotteet valmistetaan EU-alueella (trikootuotteet, kangasvaatteet ja kylpytuotteet Portugalissa, sukkatuotteet Italiassa). Euroopan Unionin maissa työlait, standardit ja asetukset suojelevat työntekijöitä ja rajoittavat kemikaalien käyttöä. Yksi tällainen asetus on REACH -asetus, jonka tavoite on parantaa kemikaaliturvallisuutta.
AARREkidin tuotanto on Oeko-Tex sertifioitua ja Aarrekidin käyttämät langat on GOTS-sertifioituja. Aarrekidille onkin tärkeää, että tuoteturvallisuus huomioidaan koko tuotantoprosessissa.
Oeko-tex standardi 100 on kansainvälinen tekstiilien testaus ja sertifiointijärjestelmä, joka Aarrekidillä myös on. Oeko-tex standardi 100 rajoittaa tiettyjen haitta-aineiksi katsottavien tekstiilikemikaalien käyttöä. Sertifikaatin myöntää riippumattomat tutkimuslaitokset, eli sertifikaatin saantia ei voi esimerkiksi osta. Sertifikaatti takaa että tuotteessa ei ole haitallisia torjunta-aine, raskasmetalli- tai formaldehydijäämiä.
Aarrekidin vaatteissa käytetty materiaali on pääasiassa GOTS sertifioitua luomupuuvillaa. GOTS on maailmanlaajuinen orgaanisten kuitujen ja tekstiilien käsittelystandardi, joka sisältää muun muassa sosiaaliset ja ekologiset kriteerit, ja jonka taustalla on riippumaton tekstiilien toimitusketjun sertifiointi.
Kysykää ihmeessä mitä vaan Aarrekidin tuotantoon liittyen, niin mä vastailen oman tietoni mukaan. Ja jos johonkin en osaa vastata, selvitän! Täytyy sanoa, että Portugalin reissu avarsi monella tavalla silmiä. Mutta luulen, että kokonaisukuvassa kirjoitan tästä lisää vasta sitten, kun tämä kotimaisten tekstiilien vuosi – joka muuten ei ollut täysin sataprosenttinen, vaikka aikamoinen harppaus entiseen olikin – on aivan lopuillaan. Jos haluat vielä virkistää muistiasi siitä, mistä haasteessa oli oikein kyse. Tai lukea vuoden haasteestani ihan ensimmäisen kerran, sen voi tehdä täällä.
-Karoliina-
Kommentit (6)
Nyt oli oltu radalla 🙂 😉
Mielenkiintoista luettavaa, hienoa että näitä tuotteiden taustoja näin avataan. Kiitos!
Voisiko olla niin, että Jenny etsii Bachelorettessa vain virheitä ehdokasmiehistä, koska on oikeasti ollut kiinnostunut tästä eskokoosta? Eivät ole ennen somessa näin paljon näyttäneet viettävän aikaa. Jotenki menny kiinnostus edes seurata ohjelmaa 😀 ei pitäis seurata somessa, ku spoilaa kaiken
https://www.seiska.fi/Uutiset/Jenny-Helenius-myontaa-vihdoin-tapaili-tv-…
Kiinnostava juttu, kiitos!
Vaateteollisuus on iso saastuttaja, joten kuluttajalla on suuri vastuu. Mua kiinnostaa myös kovasti kankaiden/vaatteiden ekologisuus. Esim. se miks tekokuituja on niin monissa vaatteissa, vaikka mikromuovi on ongelmallista. Sinänsä selitit tuon froteen hyvin ja polyesterin tarpeellisuuden. Tosin tuo pesuun kuluva vähempi vesi tarkoittaa kai kankaan tuotantovaiheen pesua, ymmärsinkö oikein? Se vähän harmittaa kun monissa trikoovaatteissa, Aarre kidinkin, on elastaania, mikä ei mielestäni ratkaisevasti lisää vaatteen käyttömukavuutta, mutta sen sijaan vaate kulahtaa nopeammin verrattuna 100% puuvillaan. Näin olen ainakin kuluttajana kokenut. Esim trikoopaidat on usein niin väljiä ettei niihn kaipaa lisää joustavuutta elastaanista, leggareissa ehkä perusteltua elastaani.
Blogeissa esitellään paljon vaatteita, joten tosi hieno projekti tuo sinun kotimaisten tekstiilien vuosi. Kuulisin siit mielelläni lisää ja saisit pitääkin siitä isompaa meteliä, jotta vaikka muutkin vaatteita esittelevät bloggarit siitä innostuisivat. Ja tietty me lukijat! Kuluttajien valinnoilla on iso merkitys. Yritän ostaa mahdollisimman paljon vaatteita käytettyinä ja sit uudet mahdollisimman elologisesti ja eettisesti tuotettuina.
Minäkin jäin miettimään tekokuitujen käyttöä vaatteissa (ekologisuus, mikromuovit, tuotteiden kestävyys). Olisi mielenkiintoista, jos sitä voisi avata lisää!
Kiva kuulla, että taustojen selvitys tuntuu hyödylliselle 🙂 Meikäläinen koti hiirenä ei oikein radalla tykkää juosta. Mutta joskus se on tarpeellista.