Voi kun asuttaisiin Ruotsissa!

Mun äiti ja isä tuli eilen yökylään meille. Harvinainen tapaus, koska yleensä Tampereella ollessa he yöpyvät hotellissa. Tai ainakin mun siskolla ja sen miehellä, joka on ikään kuin hotelli vierashuoneineen ja notkuvine aamupalapöytineen.

Meillä ei ole vierashuonetta, joten siksi yövyttäminen on välillä hankalaa. Toki F:n kaverit ja meidänkin nukkuvat sohvilla ja patjoilla lattialla, mutta kun omat vanhemmat tulevat, toivoisi, että voisi tarjota ihan oman sopen.

Aina käydään se sama kina, kuka nukkuu sängyssä ja ketkä patjalla. Äiti ja isä voivat kuulemma aivan hyvin nukkua patjalla, mutta meillä taas ei A:n kanssa anna luonne periksi, että me nukuttaisiin sängyssä ja vanhukset (hah, sori) jollain ohuilla patjoilla.

Mä olen kuullut, että Ruotsissa on monessa kerrostalossa sellainen ”vierasyksiö”, jota talon asukkaat saavat vuokrata itselleen, kun heille tulee vieraita kylään. Mä olen tainnut kirjoittaa tästä ennekin, mutta mä en ymmärrä, miksi sellainen käytäntö ei ole rantautunut Suomeen. Olisi ihan huisin mahtavaa yövyttää sukulaisia ja ystäviä niin, että jokaisella olisi tilaa tarpeeksi.

Tavallaan olen sitä mieltä, että kodin on tarkoitus mahduttaa sisään vain sen asukkaat. En esimerkiksi YHTÄÄN tajua sitä, että pariskunnat pitävät isoa omakotitaloa ihan vain siksi, jos heidän lapset tai lapsenlapset sattuvat tulemaan kerran vuodessa – kaikki yhtä aikaa – yökylään.

Miten te olette ratkaisseet pienen kodin yökyläpulman?

-Karoliina-