Kaikki hyvin

Mä pyyhälsin tänään tukka putkella aamutöiden jälkeen hierojalle ja sieltä lounaalle anopille. Katselin lounaan ajan kelloa ja kun aloin tehdä lähtöä, tajusin, että eihän mulla ole kotiavaimia. Se siitä kiireesta ja to do – listasta sitten.

Röhähdin anopin sohvalle, otin toisen palan kääretorttua ja tekstasin työkaverille, että ottaisi läppärin ja esityslistan mukaan iltapäivän palaveriin. Miehelle viestin, että olisi kotona, kun lapsi tulee, koska tytär oli taas jättänyt puhelimen aamulla kotiin, eikä voisi siksi soittaa meille.

Mä olin vähän kokenut paineita tällä viikolla juuri täyteen ahdetusta torstaista, mutta kun mahdollisuudet tehdä kaikki tämän päivän hommat katosi, yhtäkkiä kiire katosi myös.

Mä olen aika jämpti siinä, että asiat – varsinkin työasiat – tulee hoidettua ajoissa. Siksi kai kerään niistä välillä paineitakin. Minua stressaa roikkuvat hommat. Toisaalta kuinka siistiä olisi, jos voisi tämän päivän tapaan – keskellä kiirepäivänkin – vaan ottaa rennosti ja ajatella, että kyllä työt hoituu, kun ne hoituu.

Ja niin ne hoitui. Kaikki hyvin, loppu hyvin!

-Karoliina-

Kuva: Pixabay