Elämä alkaa voittaa pienin askelin! Raskausviikot 14 ja 15.

Otetaanpas raskausviikkoja kiinni nyt kunnolla, että vielä tässä heinäkuun aikana voitaisiin saavuttaa reaaliaikainen tilanne päivityksille. Siispä viikkojen 14 ja 15 kimppuun.

Saavuttuamme Suomeen yritän opetella elämään vähäisemmillä pahoinvointilääkkeillä. Vielä ei nollatoleranssi toimi, koska pahoinvointi on edelleen hyvin huomattavaa. Silti olo on viikkojen edettyä ja ns. katkaisulla huomattavasti parempi kuin pari viikkoa aikaisemmin.

Osa viikon tapaamisista jo onnistuu, osan joudun perumaan. Istun esimerkiksi Sidosteella palaverissa 4 tuntia, jonka jälkeen olen niin raato, etten jaksa mennä bussilla kotiin, saati jatkaa palaveria vielä Pinjan kanssa toimisto-olosuhteissa kahdestaan. On pakko tilata taksi ja mennä meille kotiin palaveroimaan loppupäiväksi niin, että Pinja istuu läppärin kanssa ja minä makaan perinteisesti sohvalla.

Tajuan kyllä, että yritän ehkä haukata liian monen makoiluviikon jälkeen joinakin päivinä liian ison palan, mutta toisaalta en millään jaksaisi hiljentää tahtia, kun vihdoinkin olen päässyt taas kiinni elämän ja työnteon syrjään.

Parin viikon päästä on tarkoitus julkaista odotus blogissa ja MeNaisissa, joten en jaksa enää peitellä kasvanutta mahaa enää muualla kuin somessa. Kuljen kaupungilla jo kireämmissä asuissa, eikä vatsa jää enää live-kohtaamisissa huomaamatta. 

Matkustan viikon 15 taittuessa viikolle 16 Helsinkiin Vaunuaittaan ensimmäistä kertaa. Olemme puhuneet sähköpostin välityksellä, mutta ensimmäistä kertaa vauvojen tulo konkretisoituu, kun tutustun sellaiseen vauvantarvikematskuun, josta en ole koskaan tiennytkään. Tai jonka olen unohtanut jo sujuvasti. Päivä on ihana, mutta kun saavun illalla kotiin, jalat on aivan muussina. Lämmin ilma, lenkkarit ja matkustaminen ovat turvottaneet koipeni aivan pulleiksi ja kipeiksi.

Olen alkanut puhua kaksosista kuin kaikilla muillakin odottajilla olisi kaksi vauvaa mahassa. Todella kummallisesta jutusta on tullut nopeassa ajassa normitila, eikä osaisikaan kuvitella enää muuta vaihtoehtoa. 

-Karoliina-