kolmistaan - Banneri
Kolmistaan 10.06.2020

Blogihaaste. K niin kuin Karoliina.

Teksti
Karoliina Pentikäinen

Sain mun ystävältä Nooralta alkuviikossa kutsun osallistua blogihaasteeseen, jossa kategorioihin on vastattava oman nimen alkukirjaimella. Tosi hauska haasta, jossa halusin heti olla – tietysti – mukana.

// Vaate: Kimono //  Mä tykkään tosi paljon kimonoista. Mulla on muutama Uhanan merinovillakimono, sekä yksi Uhanan silkkikimono, jota voi pitää myös mekkona. Sen lisäksi omistan kimono-mallisen Cosin kimononeuletakin, jota pidän nykyisin ihan liian vähän. Mun aamutakki on myös kimono-mallinen. Pitäisin kimonoita ylipäätään PALJON enemmän, jos säät sallisi. Olen talvella sellainen vilukissa, että usein avoimet, puolihihaiset kimonot tuntuvat neulematskustakin liian kylmille. Ja yksi ongelma on kimonon änkeminen talvitakin sisään. Miten helppoa moni asia olisikin pukeutumisessa, jos ei olisi kylmää talvea.

// Juoma. Kahvi //  Aina ja ikuisesti. Kahvi piristää, mutta on mulle myös sosiaalinen riitti. Se myös jaksottaa ihan tavallisiakin arkipäiviä. Uskon, että mulle kahvi on siinä mielessä iso asia kuin joillekin vaikkapa tupakka. Koukussakin olen tähän samalla tavalla, kuin jotkut sätkään.

// Paikka. Koti //  Mä olen henkeen ja vereen kotihiiri, jolle sopii aivan hyvin linnoittautua (paitsi koronassa) kotiin pitkiksikin ajoiksi. Mulle koti on turvasatama ja sellainen oma alue, jossa saa olla rauhassa. Mä esimerkiksi en kutsu kovinkaan usein kuin aivan läheisiä ihmisiä meille kylään, vaan näen mieluummin vaikkapa kahviloissa. Tosin vauvat ovat muuttaneet hieman tuota asettelua: Pakkaaminen – heidän ja tavaroiden – vie niin paljon aikaa, että on helpompi, jos vieraat tulevat meille. Kodin täytyy olla myös kaunis ja se, missä se sijaitsee, on ollut mulle koko aikuiselämän yksi tärkeimmistä kotiin liittyvistä seikoista. Kodin ympärillä olevan tunnelman on oltava nimittäin tietynlainen. En voisi esimerkiksi kuvitella, että asuisin vastarakennetulla asuinalueella.

// Ruoka. Kotiruoka // Meidän äiti on aina ollut tosi hyvä laittamaan ruokaa, joten lapsuudenkodista on tullut ruuanlaiton ja -syönnin perinne. Tykkään ravintoloista, mutta parhaan makuista ruokaa saa usein kotona. Varsinkin, kun A on erinomainen kokki. Kotiruoka tarkoittaa mulle hyvistä raaka-aineista tehtyä simppeliä, maistuvaa ruokaa. Ei aina makaronilaatikkoa, mutta toki myös sitä. Tosin makrulaatikko on mun bravuuri, eikä mies tee sitä meillä koskaan ruuaksi. Meillä täytyy olla jokin todella eriskummallinen tilanne, jos ei syödä iltaruokaa yhdessä perheen kesken. 

// Eläin. Kissa //  Rakastan kissojen omapäisyyttä ja luonnetta. He eivät halua miellyttää ketään. Tosin täytyy myöntää, etten ole mikään suuri eläinihminen. Tykkään joistakin yksilöistä hirveästi, esimerkiksi Tahvo-koirasta ja edesmenneestä Kunkku-kissasta, mutta eläimet ylipäätään ei ole mulle aivan must-juttu.

// Kukka. Kaunokki //  En varsinaisesti edes tiedä, mille kaunokki näyttää, mutta kutsun meidän tyttöjä hellitellessäni kaunokeiksi.

// Tytön nimi. Katariina //  Mun on iät ja ajat puhuteltu eri yhteyksissä – teksteissä ja suullisesti – Katariinaksi. Joskus näistä tulee noloja tilanteita. Esimerkiksi yhdessä mun työpaikassa miespuolinen työkaveri kutsui mua varmasti puoli vuotta Katariinaksi. Yleensä en korjaa asiaa heti alkuunsa, koska jotenkin koen, että toinen ihminen voi nolostua tällaisesta. Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että hän ei koskaan hiffannut itse, vaikka kuuli toisten puhuttelevan mua Karoliinaksi, että hänen käyttämässään nimessä olisi jotain väärää. Tosin tällaisia asioita ei voi ottaa vakavasti: Tiedän itse lukihäiriöisenä, että mullakin menee monet samankaltaiset sanat ja nimet sekaisin. Niitä ei ikään kuin vaan hahmota toisistaan.

// Pojan nimi. Kimmo // Yhden lempisarjani nimi.

// Ammatti. Kirjoittaja. // Unelma-ammattini, jota saan tehdä liki joka ikinen päivä. Mulle kirjoittaminen on niin vahva osa identiteettiä, etten koskaan osaisi olla varmasti ilman. Hahmotan ajatukseni usein vasta, kun saan kirjattua ne ylös. Siksi kirjoitan yleensä asiani ystävilleni whats appissa, enkä soita. Tunteistani kerron vaikkapa mun miehelle usein ensin tekstillä, ennen kuin olen valmis juttelemaan aiheesta. Kirjoittamisen merkitystä on niin vaikea selittää muille. Se on vaan yhtä kuin minä.Siksi olo onkin onnekas, kun saan tästä myös leipäni. 

// Kuvaus minusta. Kimeä-ääninen, kipakka ja kaunis //  Siinäpä kolmen koon lista, jolla olen kuullut itseäni kuvattavan elämäni aikana useasti.

// Joka kodissa. Kahva ja kahvikuppi (myös ehkä teen juojilla) // 

 

Haastan mukaan teistä jokaisen! Kun olet tehnyt haasteen blogiin tai vaikkapa instaan, tägää mut postaukseen, jotta pääsen lukemaan teidän kirjainvastauksia.

-Karoliina-

Kuva: Noora Näppilä

Asu; Mekko, lainassa Ivana Helsingiltä. Ani Dress. 

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Karoliina Pentikäinen

Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan-blogi on yksi Suomen ensimmäisiä perheblogeja. 13-vuotisen historiansa aikana blogissa on eletty Karoliinan ja tämän perheen elämänvaiheita iloista suruihin ja arjesta juhlaan. Nykyisin Karoliina, 38, asuu uusperheensä kanssa Tampereen Pyynikillä. Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi 13-vuotias esikoinen ja 4-vuotiaat kaksoset. Ruuhkavuosien lisäksi Karoliina kirjoittaa naiseudesta, kauneudesta, kodista ja hyvinvoinnista. Balanssi on Karoliinan teema vuodelle 2024!

Arkisto

X