Mietinpähän vaan...

Mietinpähän vaan…

• Miksi vauvat virkistyvät aina temuamaan, kun heidät laittaa sänkyyn. Vaikka olisivat muualla kodissa meinanneen nukahtaa kesken leikin tai ruuan.
• Saako kukaan pidettyä kotia enää kauniina ja siistinä, jos edessä häämöttää muutto
• Lopettaisinko meikkaaminen kokonaan. Ja jos, mitä järkeä siinä lopulta olisi/ei olisi.
• Miksi juhannus ei puhuttele mua juhlana ollenkaan.
• Saako kukaan, ikinä, pysymään aurinkolaseja vauvan päässä.
• Olenko ainoa ihminen, joka odottaa jo syksyä.
• Miten selkä kestää tyttöjen kantamisen jatkossa, kun näemmä saan nytkin sinne noidannuolia ja muuta kivaa pari kertaa kuussa.
• Miksi espanjalaiset sarjat on niin huippuhyviä.
• Miten onnekkas olen siitä, millaisia ihmisiä mun ympärillä on: Mun selkä meni tänään taas jotenkin noidannuolimaisesti AIVAN jumiin. Hyvä, kun päätä saan liikutettua. Mies, joka jäi VR:n hajonneen junan armoille, (on edelleen matkalla, nyt 3 tuntia jo myöhässä) oli pyytänyt lasten kummitädin ja tämän tyttären meille illaksi apuun. Meinasi ihan itku tulla siitä! Tytöillä oli tosi huono päivä ja mun syli ei vaan riittänyt kahdelle ikuiselle tytölle niin hyvin, kun olisi pitänut. Hetkessä oli apua ja homma rullasi nukkumaanmenoon asti kuin rasvattu. Kiitos K&L! Ja tietty A! Hän oli tehnyt tämän vastoin mun tahtoa, koska minähän en apua ala pyytelemään 😅

Mites siellä mietitte?

-Karoliina-

Kuva: Noora Näppilä