Mä olen tehnyt mun ekoina sapattipäivinä oman yrityksen töiden lisäksi asioita, joista olen haaveillut pitkään. Takana on jo extempore-lounastreffejä työn puitteissa ja ilmankin. Sen lisäksi olen käynyt parina aamuna aamulenkillä ennen päivän hommiin ryhtymistä, ja yksi pieni ilo on ollut se, että olen harhaillut kaupungilla läppäri repussa ja kun eteen on tullut kiva kahvila, olen astunut sisään, ja alkanut näpytellä postausta tai sähköposteja kahvilanpöydässä. Olo on ollut suorastaan euforinen – oman aikansa herrana oleminen on tehnyt valtavan hyvää jo nyt.
Mä keräsin koko talven sellaista “vie nämä ompelijalle -pussukkaa”, mutta en saanut sitä koskaan vietyä perille. Pussi on pyörinyt kuukausia meidän lattian tukkeena ja sen sisältö on vaan kasvanut kasvamistaan. Nyt sain vihdoin vietyä pussin (eli Ikea-säkillisen) vaatteita ompelijalle ja puolet vaatteista pääsin jo noutamaankin tällä viikolla. Niistä tuli täydellisiä!
Mun ompelija on aivan ihmeellinen taikuri. Hän tekee varmasti nenäliinastakin iltapuvun ja jollakin ihmeen konstilla vaatteet muuttuvat hänen käsittelyssään hyvistä täydellisiksi. Hänellä on silmää ottaa saumoista sisään ja toisaalta taitoa taikoa jostain ylimääräisestä helmapalasta sen verran kangasta, että vaatteen kinttana kohta saadaan tarpeeksi isoksi. Nytkin menin hänen luokseen ja yksinkertaisesti puin tuunattavat vaatteet päälleni tokaisten “mitä tälle voi tehdä, kinnaa jostakin, vaan en tiedä mistä”. Ja hällä oli aina vastaus ja ratkaisu takataskussa.
Mä en osaa itse ommella, ja siksi ompelijapalveluiden käyttö on mulle ihan elinehto. Jotenkin taas ompelijalla käydessä muistin sen, miten tärkeää vaatteiden oikeat mittasuhteet ja istuvuus onkaan. Koska harvoin ihminen (ainakaan minä) on tismalleen saman kokoinen, mitä kaupan vaatteen mittasuhteet on. Mulla esimerkiksi on pitkä selkä, mutta todella lyhyt olkapään ja rintojen pituusväli, joten monia vaatteita tulee lyhentää tuolta osa-alueelta, vaikka muuten vaatteen mittasuhteet olisikin oikeat. Toisaalta mun hartiat on myös näin kasvettuaankin aika kapeat, joten varsinkin moni puhvihihaistutus tulee tehdä mulle uusiksi.
Mä en ole todellakaan täydellinen ekoasioissa, mutta meillä kotona opetettiin tuunaamaan (itse tai ostettuna) vaatteita sellaisiksi, että ne istuvat hyvin ja tulevat siitä syystä pitkäaikaiseen käyttöön. Mun sisko sanoikin, että “tärkeämpää kuin hankkia vakkari gynekologi on hankkia oma ompelija”.
Ompelijakäynnistä innostuneena käytin laukutkin heti perään suutarilla. Suutaripalveluiden käytön opin aikanaan kenkäkaupassa työskennellessäni. Olin aivan äimän silloin, mitä kaikkea kengille voikin tehdä, jotta ne istuvat paremmin. Ja miten pommikuntoisistakin kengistä saa suutarilla timanttia aikaiseksi! Siitä syystä todella harvoin ostan muita kuin nahkakenkiä, koska nahkan kanssa muokkaamismahdollisuudet ovat liki loputtomat. Mulla on kolme tismalleen samanlaista Lumin käsilaukkua. Noissa laukuissa on todella pitkä olkahiha, ja niinpä pyysin, että suutari pätkäisisi hihan ja tekisi siitä pienen lenkin, jotta voin roikottaa laukkua kädessä paremmin myös silloin, kun haluan pitää sitä kirjekuorilaukkuna. Aika hyvin käytetty kuusi euroa, sanoisin.
Mikä tämän tarinan opetus on? Se, että jos sulla on joku ihana vaate tai asuste, mutta siinä mättää joku, vie se ompelijalle/suutarille ja kysy, mitä sille voisi tehdä. Tuotteiden käyttöikä pitenee, saat parhaassa tapauksessa hyvästä vaatteesta/asusteesta sun elinikäisen luottotuotteen ja kaiken lisäksi tulet työllistämään yrittäjän.
Ja mikä tulee otsikkoon. Molemmat tärkeitä!
-Karoliina-
Kuva: Noora Näppilä
Kommentit (4)
Mahtava kirjoitus ! Itsellä myös jo vuosia ollut käytössä sama,hyvä ompelija sekä myös suutari.Säästää ison summan kun ostaa laadukasta ja tarvittaessa korjauttaa ompelijalla.Mulla on erittäin hyväkuntoisia vaatteita ja kenkiä,jotka on vuosia vanhoja,mutta ajattomia.Jos jotain tarvii korjata,niin ompelijalle ja kengät ja laukut suutarille.Mieluummin vähän laadukasta kuin paljon halppisromua.Nauttikaa kesästä !
Miten on ylipäätään mahdollista, että kotiin kertyy Ikea kassillinen huonosti istuvia vaatteita?
Asia erikseen on toki se, miten vaatteita voi ylipäätään olla niin paljon, mutta lähinnä pointtina tässä se, miksi ikinä kotiuttaa yhtään vaatetta, joka ei istu hyvin.
Puhut yhtä aikaa vaatteen monikäyttöisyydestä ja pitkästä käyttöiästä, mutta samalla olemme tottuneet seuraamaan kaappien raivauksia ja kirpputoriviikkoja
– mikäli olen oikein ymmärtänyt, silloinkin poistoon kannetaan kassi kaupalla tavaraa.
”Pidän kauniista vaatteista” ei mielestäni vielä selitä tuota ristiriitaa. Vaatteen hankkiminen kirpputorilta tai kierrättäminen kirpputorille ei myöskään ole ekologisesti parempi teko, kuin jättää kokonaan hankkimatta.
Kiva, että korjautat. 10 vuotta ei pitäisi olla käyttöikänä vaatteelle temppu eikä mikään.
Mietin ihan samaa. Ja siis kolme tismalleen samanlaista laukkua, miksi?
Ketä ompelijaa käytät?