Mun sisko oli lauantaina käymässä tyttärensä kanssa meillä. Kun heidän oli tarkoitus alkaa tekemään lähtöä, kertoi sisko tyttärelleen, että kohta mennään ja napsautti Mouse Timerin päälle. Mouse Timer on kännykkä-äppi, jossa aikuinen voi asettaa tietyn minuuttimäärän, ja sen asetetun ajan verran hiiri syö omenoita, ja näin markkeeraa lapselle kuluvaa tai jäljellä olevaa aikaa. Äppi on tosi innostava ja kiva visuaalinen apuri lasten kanssa, jotka eivät vielä muuten ymmärrä ajankulua.
Puhuttiin siskon kanssa hetki siitä, kuinka yksinkertainen ja toimiva kapine Mouse Timer oikein onkaan – sen avulla asia jos asia sujuu mutkattomasti. Ja myöhemmin illalla mietin, kuinka lasten kanssa itse asiassa juuri tällaiset tosi yksinkertaisimmat jutut on yleensä niitä kaikkein toimivimpia. Ei tarvitse ihmeellisiä “keksintöjä”, ja monta kertaa hyviä ideoi kannattaa kierrättää perheestä toiseen.
Meillä on siinä mielessä helppoa leikin suhteen, että Ompulla ja Mesillä on aina toinen toisensa. Kun on samalla kehitystasolla oleva paras ystävä vierellä, on päivissä koko ajan hauskaa puuhaa. Mutta totta kai meilläkin – varsinkin pitkien kotijaksojen aikana (esimerkiksi kipeänä) – tarvitaan vähän aikuistenkin ohjaamista leikkeihin.
5 x VINKKIÄ HYVÄÄN LEIKKIIN
- YLLÄTYSLEIKKI. Mä teen tytöille usein “yllätysleikin”, eli suljen heidän huoneensa oven, asettelen jonkin leikkiteeman huoneen lattialle, ja kutsun tytöt sitten huoneeseen leikkimään. Vaikka kyseessä olisi joku ihan perusjuttu, innostaa valmisteema tyttöjä valtavasti, ja toki yllätyksen elementti kiinnostaa myös. Viime viikolla mä esimerkiksi laitoin ”sairaat” pehmoeläimet lääkärin odotustilaan ja asettelin lääkärivälineet valmiiksi Ompulle ja Mesille, eli pehmojen lääkäreille. Tähän kun lisää jonkin parin virkkeen alustustarinan, toimii aivan varmasti.
- HYPETYS OMAVALINTAISESTA LEIKISTÄ. Meillähän harva leikki on kielletty, eikä varsinkaan mikään leikkikalu, mutta omavalintainen leikki menee silti läpi kerta toisensa jälkeen. Homma etenee tässä näin: pyydän tytöt supatellen heidän huoneeseensa ja sanon, että nyt seuraa yksi spessujuttu heille. “Voitte valita minkä tahansa leikin ja leikkikalun, eikä KUKAAN voi kieltää sitä.” Vähän lisää supattelua ja lopuksi: “Laitanko oven kiinni, että voitte leikkiä ihan varmasti rauhassa.”
- LEIKKI VÄRIEN MUKAAN. Yksi kiva tapa innostaa lapset leikkiin on pyytää heitä ensin valitsemaan jokin väri, jonka jälkeen etsitään kasa tämänvärisiä leikkikaluja. Tällä tavalla nekin leikkikalut, joilla ei yleensä leikitä löytävät samaan leikkiin. Tämä myös hyvä leikki silloin, kun opetellaan värejä!
- JONKIN TÄRKEÄN OPETELTAVAN ASIAN LEIKILLISTÄMINEN. Mä sanoin A:lle joskus pari vuotta sitten, että voisiko hän opettaa tytöt kävelemään niin, ettei tarvitse pelätä liikenteessä, että he juoksisivat autojen alle. Tämä ihan siksi, että tajusin, että jos liikkuu yksin tyttöjen kanssa, ja on vaikkapa kantamuksia omissa käsissä, ei ole mahdollista pitää molempia käsistä kiinni. A alkoi tehdä heille tosi aikaisin sellaista stop-leikkiä, jossa sai juosta, kävellä ja tanssia, mutta heti kun kuulivat huudon “stop”, täytyi pysähtyä välittömästi. Tytöt rakastavat tuota leikkiä edelleen…ja ovat tästä syystä myös tosi helppoa seuraa kaupungilla. Stop ei ole asia, josta neuvotellaan.
- VAPAUS LEIKKIÄ. Kodin kaaoksen taltuttamiseksi olen joskus yrittänyt, että pyydän tyttöjä raivaamaan ”edelliset leikit” ennen seuraavan aloittamista. Mutta olen tajunnut, että meillä ainakin leikit elää. polveilee, yhdistyy ja kasvaa. Ei täällä ole erikseen Legoja jossakin nurkassa ja esteettisiä Brion palkikoita toisessa nurkassa. Meillä ei ole kotona tilaa, jonne leluja ei saisi tuoda – ei edes ruokapöytää. Välillä se vaatii (multa) hermoja, koska koti räjähtää tosi nopeasti, kun majoja ja leluja on ties missä, mutta toisaalta mä ajattelen, että jos haluaa lasten olevan luovia ja leikkisiä, ei luovuutta voi kahlita yhden huoneen sisälle. Vai onko teillä lapsia, joilla on niin selkeästi leikit erillään toisistaan, että voi sanoa jonkun homman loppuneen ja uuden alkaneen?
Millaisia leikkivinkkejä sulla olisi jaettavaksi? Kerro tähän postauksen alle, niin laitetaan hyvät vinkit kiertämään!
-Karoliina-
Kommentit (13)
Sopivasti jännittävä leikki on iltaisin piiloleikki tai tavaran piilotusta (lintu vai kala leikki) taskulampun valolla. himmeää lisävalaistusta jos pelottaa tai liikaa jännittää. Meillä usein ennen saunaa tehdään hassuja pellejumppia jossa jokainen saa esittää vaikka jotain eläintä ja muut perässä. Etenkin kun vanhemmat aloittavat pelleilyesityksen niin ilo on irti 😄 aivan mahtavaa nauruterapiaa ! Pantomiimi on myös ikisuosikki.
Oma ”taide”kaappi, kaikki turvalliset askartelu tarvikkeet ym härpäkkeet. sinne sit kerätään materiaalia vessapaperi rullia, pienempiä pakkauksia, tölkkejä jne ihan mitä nyt arjesta tulee. Kirjastosta haetaan askartelu ja käsityö kirjoja joista ollaan saatu tosi paljon vinkkejä. Välillä katsottu yhdessä yuotubesta mutta kirja on mielestäni parempi koska lapsi voi itsenäisesti tutkia ja palata uudestaan. Yleensä lapset valitsevat projektin vuorotellen ja sitten se tehdään yhdessä. Parhaat ovat sellaiset joilla voi leikkiä. Esim erilaiset eläimet ja niille koti. Itse tehty nukkekoti kalusteineen ollut pisimpään suosituin. Laiva on lastattu, valitaan jokin esim kirjain tai jokin väri ja etsitään niitä tai ammatteja, eläimiä, lemmikin nimiä ihan mitä mieleen tulee ja kehitystaso huomioiden.
Kuvallinen sanan selityspeli, kehittää mm mielikuvista missä lapsi saa oman vuoron kertoa ja muut arvailevat. Hyvä juttu opetella kuuntelemaan toista, odottaa omaa vuoroa jne.
Keittiössä järjestelin mahdollisimman paljon astioita lasten tasolle niin mm astianpesukoneen tyhjennys ja pöydän kattaminen on hauskaa ja pikkuhiljaa normaali arkinen kotityö pienestä pitäen. Mielipuuhaa on viherkasvien suihkuttelu kylpyhuoneessa. Meillä lapset innolla pyyhkivät kaapin ym ovia ja tasoja omilla pyyhkeillä ja pikkuisilla vesisuihkepuloilla. Tosin itse saan käydä kaikki seinät ja lattiat läpi kuivaamassa 😅 pieni vaiva isosta ilosta !
Tää oli kyllä ihan huikea!! 🤝🏻👏🏻🫶🏻
Hei kiitos!
Mahtavia ideoita, kiitos! Erityisesti omavalintainen leikki😂 Meillä on myös tosi usein leikit ympäri taloa ja jatkuu monta päivää. Sotku ärsyttää, mutta ihanaa, kun lapset leikkii niin hyviä leikkejä🤩
Sekin on ihanaa (ja toisaalta siistinä pitämisen kanssa haasvataa) katsoa, kun se leikki kasvaa: lapset eivät niin anna huoneiden rajojen aina määrittää sitä leikin kokoa 😀
Ihana postaus ❤️
Siis aivan loistavia ideoita! Meillä just harjoitellaan enemmän yksinleikkimistä, niin nämä oli ihan loistavia vinkkejä! ”Leikin alkuja” oon välillä tehnytkin, mutta just esim. toi värileikki kuulostaa hauskalta ja lasta innostavalta! Kiitos!
Kiva jos inspasi, hyvät vinkit jakoon vaan!
Kivoja vinkkejä.Itse vaan ihmettelen sitä,et usein pitää olla joku äppi,sovellus tms kännykkään liittyvä juttu ennen kun voidaan tehdä jotain.mm.Mouse Timer.Itse olen ihan sanonut,et Hei esim 10 min päästä lähdetään tms.Siinä lapsikin oppii samalla katsomaan kellosta aikaa,yllättäen aika pienikin jo ymmärtää pikkuhiljaa katsoa seinäkellosta aikaa.Ja se taito on myös hyvä oppia.Itse vierastan sitä,et joka asiaan aikuinen kaivaa sen puhelimen esiin ja katsoo sieltä kaiken.Ei ole ihme,että lapsetkin roikkuu puhelimella kun jo pienestä tottuu siihen,et aikuisetkin hoitaa kaiken puhelimella.En tarkoita tietenkään pieniä,joilla ei puhelinta olekaan.Aikuinen ikään kuin ”ulkoistaa”ajan mittaamisen Mouse Timerille,kun itse äiti tai isä voisi olla se joka ilmoittaa,että Hei esim 10 min päästä lähdetään🙂Toivotaan,et ymmärrät,mitä tarkoitan.
Ymmärrän, mitä haet takaa!
Itseasiassa esimerkiksi Mouse Timer ilmentää lapselle visuaalisesti paremmin aikaa, kun tavallinen kello. Kovin moni alle 5-vuotias lapsi ei ymmärrä aikakäsitettä ja esimerkiksi minuutteja. Lapsi näkee kyllä, että minuuttiviisari menee eteenpäin, mutta ei välttämättä osaa hahmottaa ajan kulua sitä, kauanko siirtymään on. Nämä lapsen tasoisesti ja visuaalisesti aikaa ilmentävät sovellukset auttavat lasta ennakoimaan kuluvaa aikaa ja siirtymää paremmin. Kyse ei ole siis siitä, että aikuinen ulkoistaa ajan sovellukselle, vaan siitä, että aikuinen opettaa lasta ennakoimaan, hahmottamaan aikaa ja aikakäsitteitä. Nämä toimii ja ovat todella käteviä, olipa kyseessä ns. tavallinen tai erityislapsi.
Tavoitan hyvin, mistä Pilvi kirjoittaa. Myös hänen tapansa (eli ajankulun sanoittaminen ja kellonajasta puhuminen) on sitä, että aikuinen opettaa lasta ennakoimaan, hahmottamaan aikaa ja aikakäsitteitä. Pukemista tai lähtemistä voi helpottaa monella tavalla; leikkimällä, pukemislaululla jne; oikeastaan tässä on kai kyse siitä, mikä tuntuu itselle luontevalta ja toimii lapselle. Ymmärrän, että esim varhaiskasvatuksessa (tai muuallakin!) voi helpottaa (ison ryhmän tai pienen) lähtöä em äpillä. Miksipä ei! Minusta on kuitenkin tärkeää pohtia, mitä tehtäviä kasvattajana annamme digitaalisille sovelluksille tai mitä ajatuksia niihin ylipäätään sijoitamme (sovellukset auttavat lasta/sovellukset ovat haitallisia/hyödyllisiä jne). Itse tykkään mieluummin hahmottaa ajankulua lapsille sanoittamisen ja leikin kautta, mutta jollekulle toiselle tämä ei varmastikaan ole paras tapa. Tärkeitä asioita joka tapauksessa!
Kiitos, siinäkin liuta kivoja ja opettavaisia leikkejä!