Heipparallaa perinteisesti sunnuntai-illan lomakuulumisten parista. Meillä on tosiaan takana kolmas lomaviikko, edessä vielä yksi. Tämä viikko on mennyt ehdottomasti nopeiten, koska aktiviteetteja ei ole ollut niin mo nia kuin muilla lomaviikoilla.
Maanantai alkoi sillä, että suunnattiin kesän ensimmäisen (kauheaa!) kerran Tammelan torille aamupalalle. Yleensä me käydään kesäisin toriaamupalalla monta kertaa viikossa, mutta tällä kertaa meni tänne pitkälle heinäkuuhun asti ennen ensimmäistäkään kertaa. Meille ainoa oikea aamiaispaikka Tammelassa on Kahvikeidas, josta täytyy aina ensin syödä jättimäiset sämpylät kaikilla täytteillä ja sitten päälle vielä wienerit ja raparperipiirakat. Toimii joka kerta!
Torillemenon syy oli myös mansikoiden haku. Ostettiin yksi loota pakastettavaksi, mutta huomasin, ettei se riitä varmasti mihinkään. Täytyy siis vielä pakastaa lisää.
Maanantai-ilta istuttiin meidän pihassa ystävien kanssa. Grillattiin, herkuteltiin ja juteltiin. Oli taas niitä hetkiä, joina kiitti mielessään tätä ihanaa pihaa ja näitä ystäviä, joihin ei olisi tutustunut ilman tätä taloyhtiötä. Aika uskomatonta, miten paljon asuinpaikka, taloyhtiö, voi vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin ja sitä kautta koko kokonaishyvinvointiin. Elämä olisi paljon köyhempää ilman, että oltaisiin muutettu juuri tähän pihaan.
Kivan maanantai-illan jälkeen me pakattiin laukut ja hurautettiin heti tiistaiaamuna Hankasalmelle. Mulla ja ystävälläni Inarilla oli vuotuinen 60 metrin juoksukisa Hankasalmen urheilukentällä. Viime vuonna mä hävisin selkeästi, mutta tänä vuonna kisa oli jo tasaisempi, vaikka hävisin tälläkin kertaa. Ehkä ensi vuonna jo tulee voitto, jos saan talvella treenattua.
Alkuviikko me hengattiin viidestään mun lapsuudenkodissa ja mökillä. Käytiin kirpparilla, uitiin, saunottiin, paljuiltiin ja oltiin vaan. Oli kivaa olla lasten kanssa rauhallisessa ympäristössä ja niin, ettei tavalliset kotityöt painaneet päälle. Jotenkin myös mökkeilyn konsepti lasten kanssa on muuttunut valtavasti vuoden sisällä. Kun ei tarvitse koko ajan pelätä, että he ryntäävät tuosta vaan veteen tai tippuvat rinteeltä kivikkoon, niin yhdessäoloon on tullut paljon enemmän rentoutta.
Kivan perheen kanssa vietetyn alkuviikon jälkeen me suunnattiin A:n kanssa kaksin kohti pitkän viikonlopun viettoa. Lapset jäivät mun vanhemmille hoitoon, ja me lähdettiin ensin Jyväskylään (kävin värianalyysissä) ja siitä vielä Muurameen A:n ystävän luo. Kun saavuimme torstai-iltana Tampereelle, suuntasimme iltapäiväurheilujen jälkeen vielä naapureiden kanssa paikalliseen snäkeille ja viinilasillisille. Tai no. Juttua riitti niin, että menimme nukkumaan vasta kahdelta (!) yöllä.
Perjantaina mä kiertelin ystävän kanssa kirpparilla, lenkkeilin ja illasta suuntasimme A:n kanssa Tammerfesteille. Oli kivaa hengailla rennosti aikuisporukassa ja huristella ennen viimeistä esiintyjää jo kotiin unille. Tosin eipä sitä yhdeksältä perjantainakaan oltu sängyssä – järkyttävää ja toisaalta hauskaa, miten parissa päivässä voi kääntää oman rytminsä aivan sekaisin.
Eilisaamu alkoi sillä, että A lähti pelaamaan golfia ja mä aloin tehdä töitä. Laittelin kotia kuntoon ja suuntasin ystävän kanssa kaupoille (INCH Storessa tosi hyvä kesäale!) ja syömään. Kun tulin kotiin, käänsin musat kaakkoon ja aloin valmistautua iltaan. Jos juhliminen itsessään tuntuu jo erikoiselle kun sitä tekee niin harvoin, niin eilisilta vasta erikoiselle tuntuikin. Mulla oli nimittäin tiedossa kaksi eri menoa. Ensin alkuillan mä olin A:n kanssa hänen ystävänsä uranlopettajaiskemuissa ja sitten siirryin vielä itse loppuillaksi mun ystävän ja tämän miehen kanssa Tammerfesteille. Kunnon pro-juhlijan tavoin mulla oli jopa vaihtopaita ja -kengät mukana, joten vaihdoin kemumoodin festarilookiin taksissa ja jammasin Ratinassa Popedan loppuun asti. Vaikka ensin mietinkin, onko järkeä vaihtaa paikkaa kesken illan, olin tosi iloinen, että jaksoin lähteä Tammerfesteille: oli tosi kiva ilta kaiken kaikkiaan!
Tänään mun äiti ja isä toi lapset kotiin. Vaikka oli tosi kivaa viettää ihan tällainen absurdi ja tosi pitkä aikuisviikonloppu, oli niin ihanaa saada lapset pussailtaviksi ja halittaviksi. Nyt tuntuu taas sille, että talossa on se järjestys ja meno, mikä täällä kuuluukin olla.
Lomalaiset: joko teillä palaillaan huomenna töihin?
-Karoliina-
Kommentit (2)
Minua kiinnostaisi kovasti värianalyysin tulos ☺️
Saamasi pitää!